Ennen Suomen historiallisia ensimmäisiä aluevaaleja monessa pienessä kunnassa varauduttiin siihen, että omasta kunnasta ei välttämättä nouse yhtään edustajaa aluevaltuustoon.
Ennuste toteutui muun muassa Varsinais-Suomen Kustavissa.
Kustavin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jukka Lehtinen (kesk.) sanoo, että tulos oli oikeastaan odotettu, vaikka Kustavin äänestysprosentti oli reippaasti korkeampi kuin koko maassa. Yli 62 prosenttia kuntalaisista äänesti.
– Meillä oli kolme hyvää hakijaa, mutta vaikka koko kunta olisi äänestänyt, eivät äänet olisi riittäneet.
"Jokaisen kunnan unelma"
Vajaan tuhannen asukkaan Kustavi on Varsinais-Suomen pienin kunta.
Jukka Lehtinen olisi toivonut, että kunnasta olisi päässyt aluevaltuustoon oma edustaja.
– Kyllähän se varmaan joka kunnan unelma oli, että oma edustaja olisi löytynyt. Onneksi naapurikunnasta pääsi edustaja läpi, jos hän vähän veisi pikkukuntien viestiä eteenpäin.
Lehtinen viittaa Taivassaloon, josta valtuustoon valittiin yksi edustaja. Kustavin kannalta tämä saattaa olla hyvä asia, sillä kunnat ovat jo aiemmin tehneet yhteistyötä koulu- ja terveysasioissa.
– Vaikka vaaleissa ehdokkaat lupasivat kuut ja tähdet taivaalta, omista terveyspalveluista saadaan varmasti taistella kynsin hampain, kun asioista päätetään kauempaa.
Turun yliopiston Eduskuntatutkimuskeskuksen johtaja Markku Jokisipilä on arvioinut, että kuntaliitosten määrä saattaa tulevaisuudessa lisääntyä, sillä kunnat voivat haluta tehdä entistä syvempää yhteistyötä omien valtuutettujen puuttuessa.
– En nyt ainakaan ensimmäiseksi näkisi kuntaliitoksia. Täytyy rauhassa katsoa, mitä soteuudistus lopulta tuo tullessaan, Kustavin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jukka Lehtinen sanoo.
Siikaisissa palveluita on jo tehostettu
Suomen 309 kunnasta 51 jäi ilman omaa edustajaa.
Varsinais-Suomessa "nollakuntia" on seitsemän: Aura, Koski Tl, Kustavi, Kemiönsaari, Pyhäranta, Rusko ja Vehmaa. Satakunnassa ilman omaa edustajaa jäi neljä kuntaa: Nakkila, Jämijärvi, Siikainen ja Karvia.
Siikaisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sari Vuorela (kesk.) on kustavilaiskollegansa kanssa samaa mieltä siitä, ettei tulos ole suuri yllätys.
– Olen vähän pettynyt kuntalaisten puolesta. Ottaen huomioon väkimäärän ja äänestysprosentin, tulos ei kuitenkaan yllätä.
Siikaisissa on vajaat 1400 asukasta. Äänestysprosentti aluevaaleissa oli 47,4, mikä on koko Satakunnan kolmanneksi alhaisin.
Vuorela ei näe oman aluevaltuutetun puuttumista kuitenkaan ongelmana. Hän korostaa, että tulevassa aluevaltuustossa päätetään koko Satakunnan asioista, ei yksittäisistä kunnista.
– En usko, että Siikaisia hylätään. Yhden kunnan palveluiden alasajo ei pelasta Satakunnan taloutta, Vuorela muistuttaa.
Meteliä pidetään, jos tarvitaan
Siikaisissa, kuten monessa muussakin pikkukunnassa, yhdeksi tärkeimmäksi asiaksi nousee omien terveyspalveluiden säilyminen.
Palveluita on jo tällä hetkellä tehostettu, sillä kunnan oma terveysasema on auki kolmena päivänä viikossa.
– Siikaisten sijainti on sellainen, että moni käy jo nyt esimerkiksi Porissa, Kankaanpäässä ja Merikarvialla. Meillä on kuitenkin myös sellaisia asukkaita, joille on tärkeää, että palvelut löytyvät läheltä, omasta kunnasta, Sari Vuorela sanoo.
Vaikka omaa edustajaa ei olekaan, poliitikkojen vastuulla on pitää huolta, että omista ryhmistä pidetään yhteyttä muiden kuntien edustajiin, Vuorela sanoo.
– Pidetään tarvittaessa meteliä. On muistettava, että kyseessä on koko Satakunnan yhteinen valtuusto.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 26.1. kello 23 saakka.
Lue myös:
Katso täältä oman alueesi läpimenneet aluevaaleissa
Näin aluevaaleissa kävi – katso 5 tärkeintä asiaa vaalien tuloksesta