Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomeen rakennettiin viime vuonna ennätysmäärä uutta tuulivoimaa ja Tuulivoimayhdistyksen mukaan rakentamistahti vain kiihtyy lähivuosina.
Eikä myllyjen pystytys ole ainakaan kunnanjohtajista kiinni, sillä harvassa ovat Suomessa nyt kunnat, jotka avoimesti sanovat "kiitos ei" tuulivoimaloille: niin kovassa myötätuulessa ilmastoystävällinen sähköntuotanto kunnissa nyt on.
Tulos ilmenee selkeästi Yle Uutisten tekemästä tuulivoimakyselystä kunnan- ja kaupunginjohtajille yli 200 kuntaan Suomen hiukan yli 300 kunnasta. Pois jätettiin kunnat, joissa on tuulivoimaloita entuudestaan. Näitä kuntia on jo vajaat sata.
Kyselyyn vastasi 140 kunnanjohtajaa. 71 prosenttia vastanneista haluaa kuntaansa tuulivoimaloita ja vain kuusi prosenttia ei. 23 prosenttia ei ottanut kantaa.
– Kivijärvellä on tehty aloite (58 allekirjoittajaa) kansanäänestyksen järjestämisestä tuulivoimasta. Valtuusto ottaa kantaa kansanäänestykseen siinä vaiheessa, jos ja kun kunnalle jätetään tuulivoimakaavoituspyyntö, kuvailee Kivijärven tilannetta kunnanjohtaja Pekka Helppikangas.
– Tuulivoima on yksi puhtaista energian tuotantotavoista, joita tarvitsemme jatkuvasti lisää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tuulivoimalat ovat myös toivottu lisätulonlähde sekä veroina kunnille että vuokratuloina maata vuokraaville maanomistajille, perustelee kantaansa Laitilan kaupunginjohtaja Lauri Kattelus.
Sama vastaus toistui eri painotuksin useimmissa vastauksissa: ilmastosyyt ja kunnalle kertyvät kiinteistöverotulot.
– Yksi iso mylly (tuulivoimala) voi tuottaa kymmenien tuhansien eurojen kiinteistöveron vuodessa, ynnää Miehikkälän kunnanjohtaja Arto Ylönen.
Puolustusvoimat sapettaa
Moni vähäväkinen pitäjä pitääkin tuulipuistoja taloutensa ja jopa itsenäisyyden pelastajana, niin iso merkitys niillä on. Siksi ulkopuolisen nihkeys herättää katkeruutta kunnanjohtajissa.
– Itärajan kuntien on lähes mahdotonta toteuttaa tuulivoimalahankkeita, koska Puolustusvoimien näkökulmasta soveltuvia alueita ei käytännössä ole. Tämä tekee Suomen eri alueet eriarvoisiksi, puuskahtaa Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila.
Tuulivoimaloita on rakennettu silmiinpistävän vähän etenkin itä- ja kaakkoisrajan läheisyyteen. Pohjois-Karjalassa ei ole vielä ensimmäistäkään ja Etelä-Karjalassakin vain yhdessä kunnassa.
– Tuulivoimaloiden suhteen maa ei ole yhdenvertaisessa asemassa. Kuntamme alueella tuulivoimaa ei voida toteuttaa Puolustusvoimain tutkajärjestelmän takia. Tämä ei ole oikein! pamauttaa Taipalsaaren kunnanjohtaja Kari Kuuramaa.
Puolustusvoimat huomioi lausunnossaan maanpuolustuksen tarpeet. Ilman sen puoltoa hanke ei etene.
– Kuntien yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus edellyttävät ehdottomasti sitä, että puolustusvoimien tutka-asiat eivät saa olla liiaksi esteenä tuulivoimahankkeiden toteuttamiselle, huomauttaa Sallan kunnanjohtaja Erkki Parkkinen.
– Jos itäraja rajoittaa tuulivoiman rakentamista, niin se pitäisi kompensoida kunnille valtionosuuksilla, ehdottaa Tohmajärven vt. kunnanjohtaja Mikko Löppönen.
Matkailijat voivat kaikota
Kiinteistöverotuloista huolimatta moni kunta aikoo jatkossa selvitä ilman tuulivoimaloita. Suurissa kaupungeissa sen sanelee usein jo asutus tai läheinen lentokenttä: tuulivoimaloille ei ole tilaa. Erämaakunnissa tilaa piisaa, mutta kanta voi silti olla kielteinen, kuten maan päälaella Utsjoella.
– Kunta elää matkailusta ja maisemasta. Yleinen kannaotto on ollut, että tuulivoimaloita ei haluta Utsjoelle, sanoo kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio.
Nurmeksen kaupunginginjohtaja Asko Saatsi perustelee kantaansa haitoilla.
– Tuulivoimalat aiheuttavat tuulivoimapakolaisuutta, koska voimaloista aiheutuu haittaa herkille kotieläimille, kuten hevosille. Toiseksi: tuulivoimalat luovat tutkakatveita ja ovat siten vaarallisia maanpuolustuksen kannalta.
Moni kunta suhtautuu tuulivoimaan myönteisesti, mutta asukkaiden ja kesäasukkaiden keskuudessa mielipiteet jakaantuvat etenkin ääni- ja välkevaikutusten osalta.
– Tuulivoima jakaa voimakkaasti mielipiteitä puolesta ja vastaan. Maisema- ja meluhaitta tulee esille, samoin tuulivoimapuistotoimijoitten ulkomaalaisomistus. Maanomistajat kokevat, että vuokratulo on nykysopimuksilla vaatimaton, kommentoi Sonkajärven kunnanjohtaja Simo Mäkinen.
– Kaikki eivät hyväksy tuulivoimaa. Aina joku kokee sen olevan liian iso häiriötekijä, jos ja kun mylly on näkösällä tai lähellä, tuumii Ristijärven kunnanjohtaja Petteri Seppänen.
Muun muassa näistä edellä mainituista syistä johtuen moni kunnanjohtaja ei olekaan pistänyt tuulivoimahankkeita vireille, vaikka itse henkilökohtaisesti haluaisikin tuulivoimaa kuntaansa. 56 prosenttia vastanneista kertoi, että omassa kunnassa ei ole valmistelussa tuulivoimahankkeita.
Valitukset viivästyttävät
Tuulivoimalahankkeille on tavallista, että valitukset hallinto-oikeuksiin viivästyttävät projektien etenemistä jopa vuosia. Kyselyyn vastanneet kunnanjohtajat suhtautuvat valituksiin kuitenkin pääosin myönteisesti. Yli puolet katsoo, että ne ovat osa hyvää hallintotapaa ja demokratiaa. Vajaan kolmasosan mielestä ne viivästyttävät hankkeita kohtuuttomasti.
– Meillä tuulivoimaprosessi alkoi jo yli 10 vuotta sitten, kun aloitettiin tuulivoimakaavan laadinta. Kaavasta valitettiin ja nyt valitetaan rakennusluvista. Liian monta mahdollisuutta on hidastuttaa prosessia, sanoo Punkalaitumen kunnanjohtaja Tuija Ojala.
– Valtio voisi selkeämmin tukea lainsäädännöllisesti hankkeiden nopeuttamista. Yksittäiset asukkaat vastustavat ja saavat liian suuren painoarvon ja viivyttelyvallan sekundäärisillä argumenteilla, saoo Kärkölän pormestari Markku Koskinen.
– Erityisen ongelmallisena pidän ns. ammattivalittajia, jotka valittavat kaikkien kuntien käynnissä olevista tuulivoimahankkeista, vaikkeivät asuisi lähelläkään. Kohtuutonta viivästystä ja valtava määrä turhaa työtä aiheutuu. Muutoksenhakukäytäntöä tulisi lainsäädännöllä kehittää enemmän asianosaisuuteen perustuvaksi, sanoo Auran va. kunnanjohtaja, hallintojohtaja Tuija Pellosmaa.
– Toisaalta varmasti on valituksia, joissa valittajilla on omat hyvät perusteensa ja valitukset toteuttavat silloin hyvää hallintotapaa, sanoo Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen.
– Vaikka valitukset viivästyttävät hankkeita, mahdollisuudet valittaa huonoista päätöksistä ovat osa suomalaista yhteiskuntajärjestelmää, jota arvostan, toteaa puolestaan Jämsän vs. kaupunginjohtaja Anna-Liisa Juurinen.
Henkkeiden hitaudesta huolimatta Suomeen rakennettiin viime vuonna 141 uutta tuulivoimalaa ja niiden kokonaismäärä nousi vuoden 2021 lopulla 962:een.
Tuulivoimalla katettiin Suomen viime vuoden sähkönkulutuksesta 9,3 prosenttia, ja Tuulivoimayhdistys odottaaa määrän kasvavan 25 prosenttiin viimeistään vuonna 2025.
Lue lisää: