Hyppää sisältöön

Kanta-Hämeen koronanyrkki: viranomaisen kirjoittamaa eristyspäätöstä ei enää tarvita ensisijaisena todisteena koronatartunnasta

Tartunnan saaneiden tulee eristäytyä omaehtoisesti ja ilmoittaa altistumisesta henkilöille, joiden kanssa on ollut lähikontaktissa. Koronavirustartunnan tai positiivisen testituloksen saaneille löytyy toimintaohjeita Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin verkkosivulta.

Lyijykynä karanteenitekstin päällä
Toimintatapa otetaan käyttöön 25.1.2022 alkaen Kanta-Hämeen kunnissa. Vastaava toimintamalli on otettu käyttöön jo viime viikolla useissa suuremmissa kaupungeissa ja sairaanhoitopiireissä. Kuva: Silja Viitala / Yle
Anne-Maria Niskanen
Avaa Yle-sovelluksessa

Kanta-Hämeessä luovutaan viranomaisten kirjoittamista eristyspäätöksistä. Koska koronatartuntojen määrä on lisääntynyt huimasti omikron-variantin vuoksi, on viranomaisten ollut pakko kohdentaa tartuntojen jäljitystä vain vakavan koronataudin riskiryhmiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakas- ja potilastyössä toimiviin.

Sairaanhoitopiirin alueella luovuttiin jo viime vuoden puolella laajamittaisista karanteeneista. Kanta-Hämeen koronanyrkki on päättänyt, että nyt maakunnassa luovutaan tartuntatautilain mukaisista eristyspäätöksistä ensisijaisena todisteena koronatartunnasta.

– Viranomaisten kirjoittamia eristyspäätöksiä on tarvittu lähinnä tartuntatautipäivärahan maksamista varten. Työnantajia pyydetään hyväksymään poissaolot työntekijän omalla ilmoituksella, kuten normaalien hengitystieinfektioiden kohdalla, sanoo Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri, maakunnan pandemiaryhmän ja koronanyrkin puheenjohtaja Sally Leskinen.

Uusi linjaus ei muuta jo aiemmin asetettuja eristyspäätöksiä. Suuren eristyspäätösmäärän uudelleenkäsittely ei ole nykyisessä tilanteessa mahdollista. Tartuntataudeista vastaavan lääkärin tekemiä eristyspäätöksiä käytetään jatkossa vain tilanteissa, joissa hallintopäätöksellä aidosti kyetään estämään jatkotartuntoja.

Toimintatapa otetaan käyttöön 25.1.2022 alkaen Kanta-Hämeen kunnissa. Vastaava toimintamalli on otettu käyttöön jo viime viikolla useissa suuremmissa kaupungeissa ja sairaanhoitopiireissä.

Normaalit sairauspoissaolokäytännöt käyttöön

Yksilön perusoikeuksia rajoittava eristyspäätös on viimesijainen keino epidemian rajaamiseksi. Perusoikeuksien rajoitusten tulee olla tehokkaita ja välttämättömiä tavoitteen saavuttamiseksi.

Valtion hybridistrategian testaa-eristä-jäljitä-hoida -mallilla ei enää voida hidastaa tartuntojen leviämistä. Tartuntatautilain edellyttämää epidemiologista perustetta laajamittaisille eristyspäätöksille ei siten enää ole.

– Tarpeesta korvata ansionmenetys ei synny perustetta määrätä henkilöä eristykseen. Myöskään työnantaja ei voi vaatia työntekijältä eristyspäätöstä. Ansionmenetykset tuleekin korvata ensisijaisesti muilla tavoin kuin tartuntataudeista vastaavan lääkärin hallinnollisella päätöksellä, kertoo Leskinen.

Leskisen mukaan korvaavia käytäntöjä voivat olla esimerkiksi normaali sairauspäivärahakäytäntö ensisijaisesti työterveyshuollon todistuksella tai työntekijän määräaikaisesti laajennettu oikeus olla poissa omalla ilmoituksella.

Sosiaali- ja terveysministeriö tekee parhaillaan selvitystä, miten asia voitaisiin ratkaista.

Sairasta kotona ja vältä kontakteja

Koronanyrkistä muistutetaan oireista henkilöä jäämään kotiin ja välttämään kontakteja muihin, kunnes oireet ovat lievittyneet. Jos yleisvointi on hyvä, niin silloin ei tarvitse ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon tai hakeutua koronavirustestiin. Halutessa voi tehdä koronakotitestin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeen mukaan koronavirusoireisen henkilön tulee välttää oman talouden ulkopuolisiin henkilöihin kontakteja vähintään viiden vuorokauden ajan.

Tartunnan saaneiden tulee eristäytyä omaehtoisesti ja ilmoittaa altistumisesta henkilöille, joiden kanssa on ollut lähikontaktissa. Koronavirustartunnan tai positiivisen testituloksen saaneille löytyy toimintaohjeita Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin verkkosivulta.

Suosittelemme