Kunnallinen jätekuljetus vähentää jäteautojen ajoja noin 40 prosenttia, kertoo Ylä-Savossa tehty selvitys. Samalla kasvihuonepäästöjen määrä vähenee noin 20 prosenttia.
– Ero kunnan ja kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa syntyy siitä, että samalla katuosuudella saattaa käydä kolmekin eri jäteautoa, kertoo Iisalmen kaupungin jätehuoltopäällikkö Terhi Lylyjärvi.
Selvitys tehtiin mallintamalla jätteenkuljetuksia Iisalmen kaupunkialueella. Mallinnoksessa verrattiin kunnan ja kiinteistönhaltijan kilpailuttamia kuljetuksia neljällä eri alueella.
Ylä-Savossa kiinteistön haltija voi kilpailuttaa jätekuljetuksen kuljetuksia hoitavien yritysten kesken. Ensi kesästä lähtien erilliskeräyksen, eli esimerkiksi metallin tai lasin kuljettaminen, siirtyy uuden lain mukaisesti pelkästään kuntien vastuulle.
Biojätteen keräys muuttuu vuonna 2024, kun sen erilliskeräys tulee pakolliseksi yli 10 000 asukkaan taajamien kaikissa kiinteistöissä.
Harkinnassa kaikkien kuljetusten siirto kuntien vastuulle
Ylä-Savossa harkitaan kaikkien jätekuljetusten siirtämistä kuntien omistaman jäteyhtiön vastuulle.
– Jäteyritykset tarvitaan tekemään nämä kuljetukset myös jatkossa, Lylyjärvi kertoo.
Tämä on osa uutta jätehuollon strategiaa, jota työstetään parhaillaan alueella. Jos tämä toteutuu, kuljetukset kilpailutetaan sektoreittain tai kunnittain.
Iisalmessa Kuljetuspalvelu Cargo Teamia pyörittävä toimitusjohtaja Ari Nousiainen näkee mahdollisessa uudessa mallissa riskin, että jätekuljetukset siirtyvät kilpailutuksen kautta yhden ison yrityksen hoidettavaksi.
– Pienillä yrityksillä ei ole resurssia eikä mahdollisuutta toimia läheskään yhtä laajalla alueella kuin isot suuret valtakunnalliset toimijat toimivat, Nousiainen sanoo.
Nousiainen arvelee, että muutos tarkoittaisi myös sitä, etteivät kiinteistöjen omistajat pysty vaikuttamaan joustavasti palvelun tasoon.
– Esimerkiksi siihen, kuinka usein jäteauto käy pihassa, kun sopimusta ei pysty kilpailuttamaan suoraan kuljetusyrityksen kanssa, hän toteaa.
Mökkiläisillä ei ole jätehuoltosopimuksia
Lähes puolet Ylä-Savon asukkaista asuu haja-asutusalueilla. Alueella on myös yli 1 700 vapaa-ajan kiinteistöä kuten kesämökkiä. Suurimmalta osalta vapaa-ajankiinteistöistä puuttuu jätehuoltosopimus. Joukossa on myös omakotitaloja.
– Valvonta ja näiden asukkaiden kehottaminen järjestetyn jätehuollon pariin on haastavaa, Terhi Lylyjärvi kertoo.
Tehdyssä selvityksessä arvioitiin, että haja-asutusalueella syntyy sekajätettä noin 250 kiloa asukasta kohden vuodessa. Se on noin 100 kiloa enemmän kuin taajamassa asuvilla. Ero johtuu siitä, että haja-asutusalueella jätteiden lajittelumahdollisuus on huonompi kuin taajamassa.
Kuka maksaa mitäkin, vertailu on vaikeaa
Yle selvitti jätemaksuja kesällä 2020. Jutussa kerrotaan muun muassa, että kahden järjestelmän kustannusvertailu on vaikeaa, koska kiinteistön omistajan kilpailuttaman jätekuljetuksen järjestelmä koostuu lukemattomista yksittäisistä sopimuksista.
Kun asukkaat tilaavat jätekuljetuksensa itse, saattavat jopa naapurukset maksaa jätekuljetuksestaan hyvin erilaiset hinnat.
Tilastokeskuksen indeksisarjan mukaan jätehuollon kuluttajahinnat ovat nousseet koko maan tasolla 14,4 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna.
Itä-Suomessa kuluttajahinnat ovat nousseet vielä enemmän, 19 prosenttia. Hintojen nousu on ollut tänä aikana tasaista eli poikkeavan suurta hintojen korotusta jonain vuotena ei näytä tapahtuneen.
Mitä mieltä olet jätekuljetuksista? Voit osallitua keskusteluun torstai-iltaan klo 23:een saakka.