Labradorinnoutaja Roosa seisoo omistajansa edessä ja seuraa tarkkaavaisena tilannetta. Koira laskee päänsä tuolilla istuvan ohjaajan jalan päälle ja katsoo omistajaansa silmäkulmastaan.
Omistaja kehuu koiraa ja antaa sille herkkupalan. Koira on toiminut juuri niin kuin se on koulutettu toimimaan. Roosa on tarjonnut headrestin eli paineen, joka rauhoittaa.
Eläinavusteista koulutusta SKH-palvelut-yrityksessään tarjoavan Susanna Hämäläisen mukana on kaksi koiraa.
Kolmevuotias maksanruskea Roosa osaa jo kaikki tarvittavat temput ja toimii autismikoirakursseilla Hämäläisen koulutusparina ja mallina. Asiakkaat saavat harjoitella sen kanssa kouluttamista ja opetella vaadittavia taitoja muissakin yhteyksissä.
Häkissä makailee rauhallisesti 11 viikon ikäinen pentu, Lahja, labradorinnoutaja sekin. Joulupäivänä perheeseen muuttanut pallero on nuoresta iästään huolimatta opetellut jo ottamaan ihmiseen kontaktia katseellaan.
Lahja tulee saamaan saman koulutuksen kuin isosiskonsa Roosa on saanut: siitäkin tulee autismikoira.
Autismikoira on Suomessa uusi
Avustavana koirana autismikoira on suhteellisen tuore tuttavuus, sillä autismikoiria on koulutettu Suomessa vasta vuodesta 2017. Kaikkiaan kurssin käyneitä koiria on tähän mennessä 40 ja niistä vain kaksi on suorittanut virallisen autismikoiralle vaadittavan näytön.
Tästä syystä autismikoiralla ei vielä ole virallista avustavan koiran statusta. Siihen vaadittaisiin vähintään 20 koiraa, jotka olisivat suorittaneet niille suunnatun näytön hyväksytysti. Silloin autismikoira saisi samat oikeudet kuin esimerkiksi diabeetikoille turvaksi koulutetut hypokoirat saivat aiemmin.
Autismikoira-yhdistys toivoo, että loppunäyttöjä suoritettaisiin enemmän. Silloin lakimuutosta pystyttäisiin anomaan.
Kouluttaja Susanna Hämäläinen uskoo, että syy siihen, ettei loppunäyttöjä ole suoritettu enempää, löytyy autismiperheiden arjen kiireisyydestä.
– Kun koira toimii perheessä hyvin ja arki on hektistä, osalla perheistä osaamisen testaaminen ei enää ole prioriteeteissa korkeimmalla.
Autismikoira lukee ihmisen eleitä ja ilmeitä
Pitkään perheissä toimineet koulutetut koirat osaavat toimia itsenäisesti. Taustalla on kuitenkin kuitenkin paljon koulutusta. Koiran pitää tietää, miten toimia turvallisesti sekä lapsen että koiran kannalta.
Koiran tehtävänä on toimia apuna perheen arjessa.
Se voi esimerkiksi painaa pään syliin tai asettua autistisen henkilön vierelle ja rauhoittaa tilanteen. Koira on aina vanhemman valvovan silmän alla, eikä sitä ja lasta koskaan saa jättää yksin.
Kaikki koirarodut eivät välttämättä sovi tehtävään
Ensisijaisesti autismikoirakoulutuksissa suositaan labradorinnoutajia. Kaikista koulutuksen suorittaneista 41 prosenttia on labradorinnoutajia.
Rodun suosiota selittää, että sillä on pitkä hyötykoiratausta ja koiraa on jalostettu tämän tyyppisiin tehtäviin kauan. Lisäksi labradorinnoutajan kouluttaminen on yleensä helppoa, koska ruoka kelpaa sille hyvin palkaksi. Nirson rodun kanssa ruokapalkitseminen voi olla haasteellista.
Koiran valinnassa pitää huomioida, minkä tyyppinen koira on ja mitä siltä voidaan odottaa. Pieni koira ei pysty tuottamaan samanlaista syvätuntoaistimusta lapselle kuin minkä isompi saa aikaiseksi. Laumanvartijakoiria Hämäläinen ei autismikoiriksi suosittele.
– Laumanvartijarotuiset koirat on niin jalostettu vartiointitehtäviin, etteivät ne sovellu tämän tyyppiseen toimintaan. Laumanvartijakoira on jalostettu vartioimaan laumaansa. Jos lapsella on esimerkiksi useampi avustaja, voi koira tehdä itsenäisiä tulkintoja ja tulla turvallisuusriskejä, Susanna Hämäläinen kertoo.
Koiran ikä ei rajoita kouluttamista
Autismikoiran koulutus aloitetaan usein pentuna, mutta vanhemmankin koiran voi tehtävään kouluttaa. Silloin on hyvä huomioida, että koiran työikä ei ole kovin pitkä.
Usein perheet ottavat koiranpennun autismikoirakoulutusta silmällä pitäen. Näin pentu oppii ja kasvaa perheen tavoille yhdessä autismin kirjon lapsen kanssa ja saa oikeanlaisen koulutuksen heti alusta pitäen. Autismikoirakurssi antaa palikat toimia, ja kotona niistä rakennetaan kokonaisuus.
– Koira tekee sitä, mitä se ensimmäisenä oppii. On kaikkien etu, ettei myöhemmin tarvitse kouluttaa pois jo opittuja asioita, Hämäläinen kertoo.
Koiralta edellytetään terveyttä ja sosiaalisuutta. Perheeltä koulutus vaatii sitoutumista. Kun perheeseen otetaan autismikoira, on se elämän mittainen matka.
Susanna Hämäläinen nousee ylös ja avaa vieressä olevan häkin luukun. Pieni tumma pentu pääsee näyttämään taitonsa.
Lahja istuu omistajansa eteen ja katsoo ylös, kuuluu naksahdus ja samaan aikaan "hyvä". Lahja saa pienen herkkupalan kiitokseksi oikeasta toiminnasta. Se on ottanut kontaktin ohjaajaansa.
Kontaktin ottaminen on ensimmäinen askel sen autismikoiran opintiellä. Sama harjoitus toistetaan vielä muutamia kertoja, ja aina katseen suuntaamisesta ohjaajan kasvoihin saa palkkion. Lahja on hyvä oppilas.
Kaikki koulutus tehdään positiivisen vahvisteen kautta ja positiivisilla menetelmillä, niin että koira kokee hyötyvänsä yhteistyöstä ihmisen kanssa. Silloin yhteistyöstä saadaan jatkuvaa ja kestävää.
– Kun koira osaa itse tarjota oppimiaan taitoja, se helpottaa koko kokonaisuutta, Hämäläinen kertoo.
Koulutuksessa pyritään sivuuttamaan kaikki negatiiviset asiat ja elämään sekä kouluttamaan positiivisen kautta.
– Moni perhe on sanonut, että positiivisuus siirtyy myös arkeen. Koira tuo mukanaan erilaista iloa, koska se on aina aidosti läsnä. Ei ole mitään merkitystä, millainen itse on. Koira on aina aito ja tuo mukanaan positiivista ilmapiiriä, Hämäläinen kiteyttää.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 2.2. kello 23:een saakka.
Lue myös: