Hyppää sisältöön

Vaelluskala-aktiivit kritisoivat Kemijoen kalatiesuunnitelmaa – myös tutkijat pitäisivät luonnonmukaista uomaa parempana ratkaisuna

Taivalkosken voimalaitokseen suunnitellaan 700 metrin kalauomaa. Hanketta arvostelevien mielestä vesivoimayhtiön pitäisi rakentaa uoma, jossa hyödynnettäisiin ympäristövirtaamia ja joka mahdollistaisi myös jokiluonnon elpymisen.

Kemijoki oy hakee vesitalouslupaa ohitusuomalle, joka olisi osin tekninen rakennelma ja toimisi toukokuusta lokakuuhun. Kuva: Antti Ullakko / Yle
Tiinamaija Rantamartti

Kemijoki oy kertoi pari viikkoa sitten suunnittelevansa kalauomaa Kemijoen Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen. Sen tavoitteena on palauttaa vaelluskalakantaa Kemi- ja Ounasjokeen.

Jokiyhtiön suunnitelma on ehtinyt saada kiitosta, mutta myös runsaasti arvostelua. Suomen suurimman vesivoiman tuottajan uomasuunnitelma perustuu sekä teknisiin että luonnonmukaisiin ratkaisuihin.

Kalastus- ja ympäristöjärjestöjen edustajat ja aktiivit ovat kohdistaneet kritiikkinsä ennen muuta siihen, että kyseessä ei ole ympäristövirtaamia hyödyntävä luonnonmukainen uoma.

Vesistörakentamisen tutkija Jukka Jormolan mielestä Kemijoki oy:llä on hankkeessa hyvää pyrkimystä, mutta enemmänkin siitä olisi saatavissa irti.

– Luonnonmukainen kalauoma olisi varmempi, siitä saataisiin isompi hyöty. Sen kautta voitaisiin johtaa ajoittain isompia houkutusvirtaamia esimerkiksi tulva-aikana. Se toimisi myös useimmille lajeille ja voisi toimia myös lisääntymisalueena.

Lue myös: Vesivoimayhtiö haluaa rakentaa ensimmäisen kalauoman Kemijoen alajuoksulle ja se ilahdutti jokivartiset: "Toivotaan, että asia menee eteenpäin"

Tutkijoiden mielestä luonnonmukaisesta uomasta saataisiin isompi hyöty

Jukka Jormolan mielestä luonnonmukaisia ohitusuomia pitäisi pyrkiä rakentamaan kaikkiin voimalaitoksiin. Hänen mukaansa Kemijoella se olisi mahdollista.

Tekeillä olevassa väitöstutkimuksessaan Jukka Jormola selvittää, minkälaisia toimenpiteitä rakennettuihin jokiin olisi mahdollista tehdä vaelluskalojen palauttamiseksi. Kemijoen osalta tutkimuksessa ovat tarkastelussa kaikki rakennetut koskialueet Kemijärvelle saakka.

Ainakaan toistaiseksi Taivalkosken ohitusuomaa ei Jormolan mukaan voi verrata mihinkään muuhun ohitusratkaisuun Suomessa.

– Suomessa paras luonnonmukainen ohitusuoma on ehkä Kissakosken kalatie Järvi-Suomessa Hirvensalmella, mutta sitä ei voi verrata tällaiseen lohelle suunniteltavaan ison joen yhteydessä olevaan uomaan. Maailmalta näistä toki löytyy esimerkkejä.

Suomen vesistösäätiön perustaja, tutkija Auri Sarvilinna toivoo, että voimaloiden ohitusratkaisuissa olisi Suomessakin nykyistä kunnianhimoisempia tavoitteita. Kuva: Auri Sarvilinna

Suomen vesistösäätiön perustaja Auri Sarvilinna on työskennellyt kahdenkymmenen vuoden ajan sekä kotimaisten että kansainvälisten vesistöjen kunnostushankkeiden parissa.

Hänen mielestään patojen teknisten ohitusratkaisujen suosiminen Suomessa on ollut paljolti toimintakulttuuriin perustuvaa. Kovasti painoa on laitettu myös sille, kuinka veden juoksuttaminen ympärivuotisesti luonnonmukaisiin kalateihin syö vesivoimayhtiöiden tulosta.

– Tämä on ollut perinteisesti Suomessa se, mistä on keskusteltu. Luonnonmukaiset uomat vaativat teknisiä kalateitä suuremman virtaaman, mutta toimivuuskin on ihan eri luokkaa.

Lue myös: Varkaudessa alkaa kesällä iso koskialueen kunnostusurakka, joka kirvoittaa kehuja WWF:ltä: "Tämän kokoluokan virtaamia ei ole missään muualla"

Uoma voi toimia vaellusreittinä, mutta ei elinympäristönä

Kemijoki oy:n mukaan suunniteltu ratkaisu perustuu saatavilla olleeseen tutkimus- ja asiantuntijatietoon.

– Tämä on myös tutkimushanke, jolla pyritään siihen, että lohi ja taimen saadaan nousemaan jokeen, kuten ely-keskus on yhtiöltä edellyttänyt velvoitteiden muutoshakemuksessaan, toteaa toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Kalatietä suunnitelleen Swecon kala-asiantuntija Peter Rivinoja kertoo, että Taivalkosken ohitusratkaisussa on tarkasteltu myös luonnollisen ohitusuoman mahdollisuutta.

– Siinä vaihtoehdossa houkutusvirtaama olisi tullut liian kauaksi voimalaitoksesta. Ympäristö voimalaitoksen alapuolella on kalliota, mikä sekin tuo haastetta rakentamiseen, toki luonnonmukainen uomakin mahdollinen olisi.

Rivinojan mukaan nyt suunniteltu vaihtoehto on nousun kannalta tehokas. Toimintaperiaatteeltaan sen tekninen osa on paljolti samanlainen kuin Rivinojan hyvin tuntema Ruotsin Uumajajokeen tehty ohitusratkaisu, joka on sataprosenttisesti tekninen rakennelma.

– Uumajajoen kalatiestä nousee vuosittain 10 000 - 12 000 lohta ja joitakin satoja meritaimenia. Se toimii hyvin vaellusreittinä, mutta siinä ei ole kalojen lisääntymiseen soveltuvaa elinympäristöä eli habitaattia ollenkaan. Kutualueet ovat joessa ylempänä.

Rein-jokeen tehtiin toimiva luonnonuoma neljällä miljoonalla eurolla

Auri Sarvilinna on tutustunut luonnonmukaisiin voimalaitospatojen ohitusratkaisuihin muun muassa Keski-Euroopassa.

Hänen mielestään suurin ja kaunein esimerkki löytyy Rein-joelta Rheinfeldenin voimalaitokselta Saksan ja Sveitsin rajalta. Voimalaitoksen kalatiejärjestelmä koostuu Saksan puolelle rakennetusta luonnonmukaisesta ohitusuomasta, joka toimii kalannousu- ja kutuvesistönä, sekä Sveitsin puolella olevasta teknisestä rakokalatiestä.

Euroopan suurin luonnonmukainen ohitusuoma rakennettiin kymmenkunta vuotta sitten Rein-jokeen Saksan ja Sveitsin rajalle Rheinfeldenin voimalaitoksen yhteyteen. Kuva: Auri Sarvilinna

900 metriä pitkässä ja jopa 60 metriä leveässä uomassa on useampi nousureittimahdollisuus eri lajien kaloille. Kalliopohjaiseen koskeen johdetaan ympäristövirtaamana vettä kymmenen kuutiota sekunnissa.

– Vuoden 2016-2017 seurannan mukaan ohitusuomaa käytti 46 000 kalayksilöä ja 34 eri lajia. Teknisessä rakokalatiessä havaittiin 25 lajia ja 3300 yksilöä, Auri Sarvilinna kertoo.

Kemijoki oy on arvioinut Taivalkosken hybridi-uoman kustannuksiksi noin 10 miljoonaa euroa. Vuosina 2010-2012 rakennettu Rheinfeldenin uoma maksoi neljä miljoonaa euroa.

– Uskon ja toivon, että näitä ratkaisuja saadaan Suomessakin eteenpäin rakentavan keskustelun ja hyvien, toimivien esimerkkien avulla. Toteutukset saisivat olla luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta kunnianhimoisempia, Auri Sarvilinna toteaa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 1.2. kello 23 saakka.

Lue myös:

Kemijoki Oy: Kemijoen uudet vaelluskalavaatimukset ovat epärealistisia

"Harva Helsingissä tietää, millainen trauma se on" – Jasper Pääkkönen tekee elokuvan pohjoisen lohijokien patoamisesta ja lohen tuhosta

Suosittelemme sinulle