Hyppää sisältöön

Suomen ylioppilasteatterit ovat ajautumassa kriisiin – Tampereella kamppaillaan olemassaolosta poikkeuksellisin keinoin

Ylioppilasteatterit ovat kärsineet koronan tuomista rajoituksista jopa enemmän kuin ammattiteatterit. Nyt moni Suomen ylioppilasteatteri taistelee olemassaolostaan.

Tampereen ylioppilasteatterin ohjaaja ja jäsen Maria Koivukari.
Koronarajoitusten synnyttämät rahahuolet vaikuttavat myös tekemisen tunnelmaan. Teatterin ohjaaja ja jäsen Maria Koivukari kiteyttää tekijöiden tuskaa tällä hetkellä. Video: toimittaja Kai Pohjanen, kuvaaja Antti Eintola
Anne Savin

Teatteriesitysten valmistelua epätietoisuudessa. Peruttuja näytöksiä. Tyhjentyviä kassalippaita. Sitä on ollut ylioppilasteattereidenkin arki parin vuoden ajan.

Tampereen ylioppilasteatterilta on kuulunut viime päivinä syviä huokauksia. Taloutta on kiristänyt muun muassa viime kevääksi valmisteltu Cabaret Macabre -esitys, jonka ensi-ilta peruuntui pitkään jatkuneiden harjoitusten sekä äänimaailman ja lavasteiden rakentamisen jälkeen viikkoa ennen ensi-iltaa.

– Koko työryhmän kanssa tuli itkettyä ja naurettua, ja taas itkettyä vähän lisää. Se oli iso isku. Mutta sitten se täytyi vaan kohdata, että ei tule ensi-iltaa, kertoo näytelmän ohjannut Maria Koivukari.

Teatterilla iso osa tuloista tulee lipunmyynnistä ja väliaikamyynnistä. Tällä hetkellä kumpikaan ei tuota mitään. Tampereen Ylioppilasteatteri on ajautunut tilanteeseen, jossa vuokranmaksukyky uhkaa loppua.

– Rahat ovat riittäneet vuokranmaksuun tähän asti, mutta tästä eteenpäin tilanne ei näytä lupaavalta.

Tampereen Ylioppilasteatterin ohjaaja ja jäsen Maria Koivukari.
Cabaret Macabren peruuntuminen oli suuri pettymys musiikaalin ohjanneelle Maria Koivukarille. Kuva: Antti Eintola / Yle

Rajoituksia kahdelta suunnalta

Ylioppilasteattereiden asema ammattilaisuuden ja harrastustoiminnan välissä on saattanut teatterit erityisen hankalaan tilanteeseen.

– Meihin ovat kohdistuneet kahdenlaiset rajoitustoimet: yleisötilaisuuksia ja aikuisten harrastustoimintaa koskevat rajoitukset, selventää Ylioppilasteatterin tuottaja Tommi Kokkonen Helsingistä.

– Esimerkiksi viime alkukesästä olimme tilanteessa, jossa teatterit saivat ottaa näytöksiinsä pieniä yleisöjä, mutta aikuisten sisätiloissa järjestettävä harrastustoiminta oli Uudellamaalla kiellettyä. Näin ollen teatterin esittäminen olisi ollut yhtäaikaisesti sallittua, kun teatteriharjoitukset olivat kiellettyjä.

Kokoontumisrajoitukset ovat määrittäneet pitkin koronakautta teatterien harjoituksia.

– Harjoituksia on pitänyt porrastaa niin, ettei koko työryhmä ole aina voinut olla samaan aikaan koolla, avaa tapahtumia Jyväskylän ylioppilasteatterin puheenjohtaja Julius Vähänen.

Harmitusta Jyväskylässäkin on tuottanut useiden eri määräysten kohdistuminen toimintaan.

– Rajoitukset ovat olleet harrastajateattereille tiukemmat kuin ammattiteattereille. Vaikka kyse on harrastustoiminnasta, toiminta on käytännössä samaa, ainoastaan paljon pienimuotoisempaa, Vähänen sanoo.

Kuvassa kymmenen näyttelijää harjoittelee musiikin tahdissa musikaaliesitystä Tampereen ylippilasteatterissa.
Tampereen ylioppilasteatterin Cabaret Macabren ensi-ilta peruuntui vain viikko ennen esitystä. Musikaalia harjoiteltiin teatterilla useita kuukausia. Video: Tampereen ylioppilasteatteri, musiikki: Jetro Sukkela

Korona on vaikuttanut myös jäsenistöön

Korona ei ole näkynyt ainoastaan teatterien taloudessa, vaan sillä on ollut myös merkittävä vaikutus jäsenistöön.

Harrastajateatterissa mukana olevien motivaationa on yleensä itse tekeminen, esitykset ja yhteisöllisyys, mitkä ovat kärsineet kovan kolauksen.

– Kun tilanne on ollut jo pitkään epävarma, eikä ennalta tiedä tuleeko rajoituksia ja perumisia, jäsenet eivät välttämättä tarjoa näytelmäehdotuksia ja kehittele uusia ideoita yhtä innokkaasti ja samassa määrin kuin aiemmin, kertoo Oulun Ylioppilasteatterin järjestösihteeri Ari-Matti Lappalainen.

Kaiken kaikkiaan produktioiden puutteella on Lappalaisen mukaan huono vaikutus jäsenmäärään.

Samaa viestiä kertoo Porin ylioppilasteatterin puheenjohtaja Teemu Vihriä.

– Olemme yrittäneet parin viimeisen vuoden aikana käynnistää samaa produktiota jo useamman kerran, mutta ilman tuloksia. Kun tuotanto venyy, osallistumaan pystyvät ihmiset vaihtuvat, kertoo Vihriä.

Vaihtelevat rajoitukset ja pitkittynyt pandemia-aika ovat saaneet yleisönkin varovaiseksi.

– Vaikka viime syyskauden esityksissä katsomorajoituksia ei ollut, katsojamäärät olivat ainoastaan kohtalaisia. Toimintamme on tällä hetkellä entistä enemmän riippuvainen avustuksista, Ari-Matti Lappalainen toteaa.

Ylioppilasteattereissa kasvaa tulevia ammattinäyttelijöitä

Helsingissä toimii kolme ylioppilasteatteria, jotka kaikki ovat saaneet osansa koronasta enemmän tai vähemmän. Teatteriharrastuksen katkeaminen on menetys monelle opiskelijalle, mutta joillekin kyse on paljon muustakin.

– Taideyliopistoon ja muihin luovan alan korkeakouluihin vuosittain valittavien opiskelijoiden joukossa on huomattava määrä ylioppilasteattereiden edustajia, ja monen tämän päivän ammattitekijän juuret ovat ylioppilasteatteritoiminnassa, muistuttaa Ylioppilasteatterin tuottaja Tommi Kokkonen.

Ylioppilasteattereissa ei vielä tarvitse painiskella tosielämän tuotannollisten paineiden kanssa ja moniin ammattiteattereihin verrattuna taiteellinen liikkumatila on suurempi, lisää Kokkonen.

Tosin korona on iskemässä kyntensä tähänkin todellisuuteen. Helsingin Kellariteatterin varapuheenjohtajan Ella Toivosen mukaan tiukka talous ja budjettien leikkaaminen ovat vaikuttaneet taiteelliseen liikkumatilaan.

Kellariteatterin tilanne on Helsingissä toimivista teattereista kriittisin.

– Olemme joutuneet pyytämään halki pandemian vuokranalennuksia ja vuokranmaksujen lykkäystä, ja leikkaamaan produktiobudjetteja huomattavasti, kertoo Kellariteatterin puheenjohtaja Anna Kirvesniemi.

Kirvesniemi harmittelee sitäkin, että teatteri ei tällä hetkellä tarjoa harrastajille kohtaamispaikkaa ja yhteisöä, josta pidetään huolta yhdessä ja solmitaan toivottavasti elinikäisiä ystävyyssuhteita.

– Toiminnan epävarmuus aiheuttaa ahdistusta ja stressiä, kun harjoitukset ovat voineet keskeytyä odottamatta vain viikkoa ennen ensi-iltaa. Nuoret eivät pääse tekemään sitä mitä rakastavat, ja mitä haluavat ehkä tulevaisuudessa ammatikseenkin tehdä.

Tampereen ylioppilasteatterin aula.
Teatterit ovat olleet hyvin hiljaisia koronan aikaan. Kuva: Antti Eintola / Yle

Kamppailua talouden kanssa

Tampereen ylioppilasteatterilla normaali arki on vaihtunut hätäkokouksiin ja palavereihin, joissa on pohdittu keinoja taloudellisen tilanteen pelastamiseksi.

– Ideoita keksitään ja kehitellään rahan saamiseksi, mutta lyhyin aikavälein vaihtuvat rajoitusten tekevät pitkän tähtäimen suunnittelun entistä vaikeammaksi. Rajoitusten puitteissa moni suunnitelma on täytynyt haudata, Maria Koivukari suree.

Teatterilla on tuotettu muun muassa taidenäyttelyitä ja myyjäisiä. Alkuvuodesta teatterilla järjestetään etäkirpputori.

Lisäksi Tampereen Ylioppilasteatterilla on käynnistymässä Kulisseista kadulle? -varainkeruukampanja.

– Kampanjalla halutaan tuoda kulttuurialan ääni kulisseista kadulle, ja samalla kysyä, sekö on teatterialan tulevaisuus, Koivukari avaa.

Artikkelia korjattu
klo 17.09: Videon kuvatekstissä korjattu musikaalin kirjoitusasu, tarkennettu viimeisen alaotsikon jälkeen alkavaa tekstiä Tampereen teatterista Tampereen ylippilasteatteriksi
klo 19.52 korjattu tekstissä ollut "yliopistoteatteri" ylioppilasteatteriksi

Lue myös:

Tampereen Ylioppilasteatteri talousvaikeuksissa korona-ajan takia – käynnistää varainkeruukampanjan

Suosittelemme sinulle