Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Rokotusväsymys piinaa – Kannattaako koronarokotetta enää ottaa?
Imatralainen Niko Aska miettii samaa kysymystä kuin moni muukin hänen ikätoverinsa: kannattaako koronarokotusta enää ottaa, jos tauti kuitenkin jää tänne pyörimään.
Itse hän on ottanut kaksi rokotetta ja kohta alkaisi olla kolmannen aika. Sen hän aikoo ottaa. Mutta entä sitten, kun tulee neljännen, viidennen tai kuudennen rokotuksen aika?
– Nyt jo vuoden sisään meille kaikille jaetaan jo kolmatta rokotetta. Mikä mahtaa olla rokotustahti tulevaisuudessa? Niko Aska kysyy.
Hän kertoo miettivänsä, ottaako hän neljännettä rokotuksen, jos tai kun sen aika tulee.
– Jos tästä tulee sellainen joka vuosi otettava rokotus, niin en välttämättä joka vuosi ota. Enhän minä influenssarokotustakaan joka vuosi ota, pohtii Aska.
Niko Aska korostaa, että hän ei ole rokotevastainen. Hän vain miettii, onko rokottaminen tulevaisuudessa tarpeen.
Askan kaltaisia rokotemiettijöitä on paljon. Moni pohtii, miten jatkossa koronarokotuksiin pitäisi suhtautua.
Erityisesti Niko Askaa ihmetyttävät viime kesän lupaukset yhteiskunnan aukeamisesta. Hän muistelee puheita siitä, että kun 80 prosenttia olisi saanut koronarokotteen, piti yhteiskunnan aueta.
Aska toivoo, että vihdoin olisi joku määräaika, jolloin yhteiskunta vihdoin aukeaa.
– Nyt ei ole mitään tietoa, minkä rokotteen jälkeen maa aukeaa ja rajoituksia poistetaan, sanoo Niko Aska.
Hän myös pohtii sitä, miten sairastuneita voi nyt olla enemmän kuin koskaan, vaikka rokotuksen piti parantaa tilannetta.
– Kaikkien piti ottaa rokote, että päästään tästä taudista eroon. Virus mutatoituu jatkuvasti ja sitten tulee seuraava variantti.
Rokotusväsymystä ilmassa
Koko maassa kolmannen rokotteen on THL:n tilastojen mukaan saanut noin 48 prosenttia yli 12-vuotiaista suomalaisista.
Niko Askan kotimaakunnassa Etelä-Karjalassa kolmannen koronarokotteen on yli 12-vuotiasta ottanut jo yli puolet, noin 55 prosenttia.
Rokotusinto alkaa kuitenkin hiipua ikävuosien 30–34 kohdalla.
– Rokotteita otetaan myöhässä. Osa on jo sairastanut koronan ja osa empii, kertoo Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten koronarokotuksista vastaava sairaanhoitaja Sari Kuitto.
Kuitto arvelee, että pääsyy siihen, ettei kolmatta rokotusta oteta, on sairastettu koronatauti.
– Jos on sairastunut koronan, ei periaatteessa tarvitse kolmatta rokotusta. Toki esimerkiksi matkustamisen takia voi joutua ottamaan kolmannen rokotuksen, jos kohdemaa sitä vaatii, sanoo Kuitto.
Imatralainen Niko Aska ihmetteli rokotuksen tarvetta, kun tartunnatvain lisääntyvät. Sairaanhoitaja Sari Kuitto uskoo, että juuri tämä pohdinta vaikuttaa rokotusintoon.
– Hyvin varmasti sillä on vaikutusta. Kun on puhuttu, että omikron on lievä ja aiheuttaa harvoin vakavaa tautia. Siksi moni miettii, sanoo Sari Kuitto.
Virukset meitä edellä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek on tehnyt saman havainnon kuin Eksoten Sari Kuitto. Rokotusväsymystä on ilmassa.
Nohynek kuitenkin muistuttaa, mikä on rokottamisen pääsyy.
– Tärkeintä rokottamisen näkökulmasta on se, että me estämme vakavaa tautia ja kuolemia. Niitä vastaan rokotteet ovat hyviä.
Imatralainen Niko Aska pohti viruksien muuttumista ja sitä, miten mutaatioita tuntuu tulevan lisää. Asia on näin, sanoo myös THL:n Hanna Nohynek.
– Virukset ovat aina yhden askeleen meitä edellä. Myös rokotekehityksen kannalta virus on askeleen edellä.
Vastausta siihen, miten monta koronarokotetta meidän pitää vielä ottaa, on Hanna Nohynekin mukaan mahdotonta antaa.
– Voi olla, että kolme rokotetta riittää. Toisaalta tiedossa ei ole, miten virus muuntautuu ja mitä tapahtuu epidemialle.
Kaksi oletusta tulevaisuudesta
Hanna Nohynekin mukaan on mahdollista, että koronaviruskin kehittyy niin, että se jää keskuuteemme ja aiheuttaa flunssakaudella eli aina loppuvuoden aikana koronaflunssaa.
– Ikäihmisille ja niille, joilla on lääketieteellisiä vakavan taudin riskejä, kenties annettaisiin koronarokotus influenssarokotuksen yhteydessä. Tämä on yksi skenaario, sanoo Hanna Nohynek.
Toinen oletus on, että vallalle tulisi jälleen vakavaa tautia aiheuttava virus, joka väistää nykyisten rokotteiden antaman suojan.
– Silloin rokotus annettaisiin muillekin kuin riskiryhmiin kuuluville. Me emme vielä tiedä. Tietoa kerätään koko ajan lisää ja yritämme ymmärtää virusta paremmin.
Hanna Nohynek muistuttaa, että yksi merkittävä syy rokotusten jatkamiselle on myös yhteiskunnan tahtotila eli se, millaista tautimuotoa halutaan ehkäistä. Tästä voisi tulla rokote, joka kannattaisi ottaa joka vuosi.
– Influenssan kohdallahan riskiryhmät ottavat rokotuksia vuosittain. Joillakin saattaa olla kymmeniä influenssarokotuksia omassa lääketieteellisessä historiassaan.
Hanna Nohynek ymmärtää ihmisiä, jotka ihmettelevät, miksi yhteiskunta ei lupauksista huolimatta aukene.
– Kaikkihan me olemme väsyneitä epidemiaan ja siihen, miten se meidän elämäämme rajoittaa ja miten olemme taudille ihmisiä menettäneet. Siinä on pelkoa ja turhautumista.
Hanna Nohynekin mielestä on myös luonnollista, että nuoret eivät välttämättä innokkaimmin ole rokotuksiin menossa. Monien tiedossa, on että nuorille tauti harvoin on vakava.
– Mutta kun koskaan ei voi tietää, millainen tauti on omalla kohdalla. Nuorillakin on tavattu vakavaa tautia. Se tekee tästä arvaamattoman, sanoo Hanna Nohynek.
Asiallista keskustelua
Imatralainen Niko Aska toivoo, että jokaisen päätöstä ottaa rokote tai olla ottamatta, pitää kunnioittaa. Hän harmittelee, että mielipiteet ovat niin vahvasti jakautuneet kahtia.
– Jos on eri mieltä, heti nähdään rokotekriitikkona, tiedekriitikkona tai rokotevastaisena tai lampaana, joka tekee mitä ylhäältä käsketään, sanoo Aska.
Aska kertoo, että hänen lähipiirissään on erittäin rokotemyönteisiä ja myös niitä, jotka eivät ota, eivätkä aiokaan ottaa rokotusta.
– Ymmärrän molempia kantoja, sanoo Aska.
Eksoten koronarokotuksista vastaava sairaanhoitaja Sari Kuitto suosittelee rokotusta myös nuorille.
– Rokotuksella voi välttyä sairastumasta pitkäkestoiseen koronaan eli long covidiin. Sillä voi välttyä tai sairaalajaksolta tai teho-osastolta. Voi jopa sairastua niin vakavasti, että kuolee, luettelee Kuitto.
Kuitto myös muistuttaa, että vaikka nuori usein välttyy vakavalta taudilta, hän voi silti tartuttaa taudin iäkkääseen sukulaiseensa. Silloin seuraukset voivat olla kohtalokkaat.
Yle seuraa koronauutisointia Suomessa ja maailmalla. Katso tuoreimmat uutiset tästä.