Hyppää sisältöön

Kansalaisten vahva tuki ja rauhan aika edellytyksenä Suomen Nato-hakemukselle – poliitikoilta varovaisia arvioita ajankohdasta

Keskustelu Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä käy kiivaana Venäjän ja Ukrainan välien kärjistyessä.

Kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) A-Talkissa.
Mahdollisuuteen hakea Nato-jäsenyyttä sisältyy tietty arvoituksellisuus, muistutti kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen Matti Vanhanen (kesk.) A-Talkissa torstaina.
Päivi Suikkanen

Mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä sisältää tietyn arvoituksellisuuden. Suomi ei etukäteen julista, mitä se aikoo tietyssä tilanteessa tehdä, korostaa kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen Matti Vanhanen (kesk.).

– Jos Suomi jossain vaiheessa ryhtyisi suuntautumaan jäsenyyden hakemiseen, niin siihen voidaan asettaa erilaisia portaita. Ne kaikki olisivat erittäin rajuja diplomaattisia toimia ja avaisivat varmasti neuvotteluovia, Vanhanen sanoo.

A-Talkissa vieraillut Vanhanen korostaa, että etukäteen ei kannata määrittää mittareita, jonka perusteella Nato-jäsenyttää haetaan. Sotilaallisen kriisin aikaan jäsenyyttä ei laitettaisi alulle, sillä hakeminen on hidas tie.

Kansanedustaja, eduskunnan tiedusteluvaliokunnan puheenjohtaja Mika Kari (sd.) muistuttaa, että Naton jäsenyysprosessit ovat kohtuullisen pitkiä. Jäsenyyttä pohjustavat hakevan maan omat päätökset.

– Muistini mukaan ainakin viidessä Nato-maassa on jäsenyyshakemusta edeltänyt kansanäänestys. Sotilasliittoon liittyminen on vakava asia, vakavan pohdinnan työtä. On hienoa, että Suomessa käydään laajaa kansalaiskeskustelua – muullakin kulmalla kuin Natoon vai ei.

Nato-jäsenyydestä kansanäänestys vai ei?

Kansanedustaja Matti Vanhasen mielestä kansanäänestys on yksi keino selvittää kansalaisten tahto Nato-jäsenyydestä. Vanhanen muistuttaa, että Nato tuskin haluaa uutta jäsenmaata, josta on epäselvää, tukeeko kansa sotilasliiton jäsenyyttä.

– Natossa päätökset tehdään yksimielisesti, eikä sinne haluta sellaisia jäsenmaita, jotka käyttävät kovan paikan tullen veto-oikeutta ja estävät toiminnan.

– Suomella pitää olla tavalla tai toisella varma käsitys siitä, että kansalaiset ovat valmiita ottamaan jäsenyyden mukanaan tuomat sitoumukset ja jännitteet. Valmius siihenkin, että Naton ja Venäjän päärajaksi muodostuu Suomen raja, Vanhanen sanoo.

Mika Kari puolustaa neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä. Hänen mukaansa sotilasliiton jäsenyydessä on kyse vaikutuksista suomalaisten turvallisuuteen.

Suomi ei voi kansanedustaja Atte Harjanteen (vihr.) mielestä hakea Natoon, ellei päätökselle ole kansan valtuutusta. Hän pitää mahdollisena, että mielipide selvitetään kansanäänestyksellä tai eduskuntavaaleissa.

Nato-jäsenyys tarvitsee kansanedustaja Elina Valtosen (kok.) mukaan vahvan selkänojan. Valtonen pitää tärkenä selvittää kansalaisten mielipidettä, mutta hän ei halua lukita omaa kantaansa kansanäänestyksestä.

– Se miten kansalaisten mielipidettä mitataan, siihen on erilaisia keinoja. On tärkeätä, että keskustelua nyt jatketaan.

Katso koko A-Talkin lähetys Yle Areenasta.

Lue lisää:

Analyysi: Ulkopolitiikkaa soolona vai duettona

Presidentti toivoi MTV:llä sotatoimilta Ukrainassa vältyttävän, todeten EU:n olevan keskustelussa asianosainen, ellei peräti asianomistaja

Naton pääsihteeri Ylen haastattelussa: “Sodan puhkeamisen vaara Euroopassa on todellinen”

Suomen ja Ruotsin ulkoministerit tapasivat Naton pääsihteerin – Haavisto: Emme voi palata etupiirijaon Eurooppaan

Suosittelemme sinulle