Parikymmentä Freestyleseuran junioria harjoittelee aktiivisesti ja säännöllisesti Laajavuoressa. Mukana on sekä tyttöjä että poikia.
Evert Kananen, 11, aloitti laskettelun muutama vuosi sitten ja käy melkein joka päivä Laajavuoren rinteessä.
– Viime vuonna aloitin reilaamisen ja hyppäämisen.
Mauno Honkasen, 11, mielestä harrastuksessa saa paljon kavereita.
– Tämä on tosi hauskaa, ja tässä on oma kiva fiilis.
Honkasen esikuva on olympialaisiin matkannut Jimi Salonen, joka edustaa Jyväskylän Freestyleseuraa. Evert Kanasen esikuva on oma isä, Ari Kananen,joka oli freestylen aerials-hyppyjen mestari vuosituhannen vaihteessa.
– Hän aika lailla opettaa mitä pitää tehdä, koska hän on itsekin hypännyt.
Nuoria innostavat kumparelaskuun rinteessä viillettävät taitavat vanhemmat laskijat sekä olympiahopeaa ja kaksi maailmanmestaruutta voittanut Mikko Ronkainen. Paluumuutettuaan Oulusta Jyväskylään hän on vetänyt kolme vuotta junnujen valmennusta aktiivisesti.
Jyväskylän Urheiluakatemiaan on myös keskitetty kumparelaskun valmennus. Sieltä Pekingin olympialaisiin ponnistivat kumparetaiturit Jimi Salonen (JFS), Olli Penttala (Moebius, Helsinki) ja parikymppinen Severi Vierelä (Ruka Slalom). He kisaavat heti olympialaisten alussa karsinnoissa ja mahdollisessa finaalissa.
Freetyleseuran puheenjohtaja Timo Kaisla kertoo, että nuoren Vierelän läpimurto on hieno osoitus systemaattisesta polusta, jota JFS on rakentanut Jyväskylässä Urheiluakatemian kanssa.
– Severi on lähtöisin Kemijärveltä ja muutti tänne, kun tehtiin päätös keskittää kumpareakatemia Jyväskylään.
Kumparelasku voi monella tavalla hyvin Jyväskylässä
Jyväskylän freestylekoulussa pyörii vuosittain 50–70 laskijaa. Sieltä kumparelaskijoita ja free ski -laskijoita jatkaa eteenpäin lajikouluihin.
Kumparelaskijoita on eniten juuri Jyväskylässä. Urheiluakatemiaan houkuttelee myös Jyväskylän laaja koulutustarjonta: Gradia, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu ja yliopisto.
– Täällä on helppo yhdistää lajivalmentautuminen ja opiskelu tulevaisuutta varten, kehuu Kaisla.
Kumparelaskun suosio oli alamäessä muutaman vuoden, mutta nyt Laajavuoren kumparekoulussa temmeltää parikymmentä nuorta. Nousun taustalla on pitkäjänteinen työ monella tasolla.
Huippuvalmentajat ohjaavat lukiolaisia ja sitä vanhempia. Juniorit näkevät, miten huiput treenaavat rinteessä ja pystyvät katsomaan, että jonain päivänä voi itsekin tulla tuollaiseksi.
Timo Kaisla nostaa tärkeimmäksi osa-alueeksi kumparevalmentaja Mikko Ronkaisen työn aktiivisena juonorivalmentajana.
–Se olisi taivaan lahja mille tahansa seuralle, kun sinulle tipahtaa kaveri, joka on olympiamitalisti ja moninkertainen maailmanmestari ja jolla on paljon pedagogisia kykyjä ja halua viedä lajia eteenpäin lasten kanssa, Kaisla myhäilee.
Lapset ja nuoret ovat Kaislan kanssa samaa mieltä.
– On se aika kova! Olympialaisissa pärjännyt tosi hyvin, niin onhan se hyvä valmentaja, Mauno Honkanen arvioi.
– Mikko on hyvä kumpareissa ja kierteiden opettaja, Evert Kananen komppaa.
Junnut ala- ja yläkoululaisia
Kumparekoululaisten ikähäärukka on seitsemästä neljääntoista vuoteen.
Linnea Kananen, 8 ja Anni Nieminen, 10, ovat lasketelleet puolikymmentä vuotta. Hyppyrit ovat heidän mielestä parasta kumparelaskussa. Minttu Leskinen, 7, aloitti kumparelaskun isoveljen inspiroimana ja haluaa harrastaa niin aktiivisesti, että pääsee kisaamaan.
11-vuotiaat kaksospojat Eero ja Jerry Paananen ovat edenneet harrastuksessaan määrätietoisesti.
– Olimme aluksi freestylekoulussa, sitten kävimme testaamassa kumpareita. Se oli aika hauskaa ja päätimme tulla harkkoihin, kertaa Jerry Paananen.
Kysymykseen kumpi kaksosista on parempi, tulee molemmilta vastaus kuin yhdestä suusta.
– Ei voi tietää. Ei voi tietää.
Osa junioreista on Mikko Ronkaisen mukaan ehtinyt kisailla jo useamman kauden. Ensi talvena isoimmat juniorit pääsevät jo Eurooppa cupin kisoihin.
– Ollaan hyvässä vauhdissa laskutekniikassa ja hypyissä. Veikkaisin, että ollaan samassa vauhdissa, kuin monessa muussa maassa.
Tuleeko kumparemestarin pojasta isäänsä parempi?
Ronkainen valmentaa myös omaa poikaansa, 13-vuotiasta Matias Ronkaista. Näyttää jo siltä, että pojasta polvi paranee – ellei sitten kipeydy kumpareiden röykkyytyksessä.
– Matias hyppää jo nyt samantasoisia hyppyjä kuin itse, kun voitin olympiahopeaa 2006, isä Ronkainen naurahtaa.
Matias Ronkaisen mukaan valmentaja-isä ei päsmäröi liikaa.
– Saan vapaasti harjoitella, kyllä hän vinkkiä antaa, mutta ihan sopivasti ja tietenkin oma näkemys otetaan mukaan.
Hänen tavoitteenaan on kehittää edelleen hyppyjä ja laskuja sekä hioa kokonaisuutta.
– Varsinkin viime vuosina on tullut kehitystä, nopeutta laskuun ja vaikeutta hyppyihin.
Nuorempi Ronkainen myöntää, että lajissa on vaikea päästä alkuun, mutta kun pääsee kärryille, niin se alkaa rullaamaan. Joustavuuden oppiminen on tärkeää.
– Ensin pitää testata rinteessä hitaasti ja lisätä vauhtia, kun siltä tuntuu.
Laajavuoren hissejä ja rinnettä uusitaan
Junnutiimin lisäksi Mikko Ronkainen kehuu Laajavuorta.
– Meillä on tosi hyvät olosuhteet treenata, löytyy helpompaa ja vaativampaa mäkeä, kaikille sopivaa.
Ainoa epäkohta kumparemäessä on auttamattoman vanhat ja hitaat hissit, jotka eivät aina lähde edes käyntiin. Laskijoiden iloksi tähän on tulossa pian korjaus. Jyväskylän kaupunki on myöntänyt puoli miljoonaa euroa rinteiden kehittämiseen.
– Hissit uusitaan ja unelmissa siintää, että investoinnilla saataisiin rakennettua mäestä vielä himpun verran parempi, jolloin se kelpaisi maailmancupiin, seurajohtaja Timo Kaisla ennakoi.
Euro cup -kisoja Laajavuoressa on järjestetty jo monta kymmentä kertaa.
Voit keskustella aiheesta 30.1. klo 23.00 saakka.