Tapio Hakanen seuraa Uuden Musiikin Kilpailun artistihaastattelujen tekemistä Ylen studiolla.
– Tosi hyvä UMK-kattaus tänä vuonna Tapsa! kuvausryhmästä huudetaan.
Hakanen on vetänyt kolmen vuoden ajan raatia, joka valitsee kisan artistit ja kappaleet.
UMK on lähtenyt uuteen nousun, ja nyt hän saa suitsutusta työstään ulkomaita myöten.
Myös kotimaassa UMK:sta ollaan innoissaan:
Euroviisut eivät ole enää artisteille mörkö (HS pääkirjoitus 22.1.2022)
Kommentti: UMK on viimeinkin sellainen hittikattaus, jollaista on toivottu jo vuosia (Ilta-Sanomat 23.1.2022)
Maailmalla ällistellään Suomen UMK-ehdokkaita - keskustelu käy kuumana: “He vievät vielä toisen euroviisuvoittonsa” (Iltalehti 22.1.2022)
Huomio on kiinnittynyt myös Hakaseen UMK:n menestystekijänä. Helsingin Sanomien toimittaja Juuso Määttänen kirjoitti kommentissaan, että UMK:n uudenlainen kukoistus ei ole tuskin sattumaa, kun Hakanen liittyi ydintiimiin.
Ei ole kovin kauaa siitä, kun keskustelu UMK:sta oli paljon kriittisempää. Kutsuartistien Saara Aallon ja etenkin Daruden menestys ei tuottanut toivottua tulosta Euroviisuissa. UMK:lle haluttiin saada lisää vetovoimaa ja uskottavuutta.
Tuolloin mukaan otettiin Ylen tärkein musiikkimedia YleX sekä artisteista ja kappaleista valitsevan raadin vetäjäksi Hakanen. Hän lähti pohtimaan, mistä UMK:ssa on oikeastaan perimmiltään kyse ja mitä sillä tavoitellaan.
Pelkästään Ylen sisällä näkemyksiä oli erilaisia. Joillekin tärkeintä oli viisuvoitto, toisille hyvä tv-show tai artistien esille tuominen.
– Tässä ajassa kaikki on pirstaloitunutta ja yhtenäiskulttuuria ei ole, joten oli tilausta ihmisiä yhdistävälle asialle. Se on tärkeä asia, että jokin asia kerää ihmiset yhteen. UMK:n missio on yhdistää suomalaisia musiikin kautta.
Hakanen, 44, on yksi musiikkialan vaikutusvaltaisimmista ihmisistä Suomessa. YleX:n musiikkipäällikkönä hän vaikuttaa siihen, mikä musiikki päätyy miljoonien ihmisten korviin.
Musiikin yhdistävä voima vaikuttaa inspiroineen Hakasta monet kerrat myös ennen UMK-pestiä. Hänet tunnetaan myös dj Orkideana, ja vuosien varrella hän on kiertänyt soittamassa klubeilla ympäri maailmaa ja hänen kappaleensa ovat keränneet miljoonia kuuntelukertoja suoratoistopalveluissa.
Tänä vuonna Orkidea viettää 30-vuotistaiteilijajuhlaansa.
– Ihmeellisesti se sama nälkä ja nuoren tyypin innostus tuntuu olevan siellä pohjalla tallella.
Reivit veivät mennessään
Helsinkiläinen Tapio Hakanen aloitti musiikin parissa hyvin tyypillisellä tavalla. Hän alkoi soittaa pianoa alle 10-vuotiaana, ja pian soitin vaihtui kitaraan ja pianotunnit bänditreeneihin.
Varsinainen musiikillinen herääminen tapahtui teini-ikäisenä, kun hän oli mukana taloja valtaavassa Oranssi-yhdistyksessä 1990-luvun alussa. Hän päätyi kavereidensa kanssa teknobileisiin, missä tapahtui jotain mystistä.
Hakanen lumoutui dj:n soittamasta musiikista, jossa oli tunteisiin vetoavaa energiaa. Loputtomalta virralta tuntuva musiikki veti hänet mukaan tanssimaan, ja kokemus oli vapauttava ja jopa eskapistinen.
– Konemusiikin ja reivit voi rinnastaa perimmäiseen ajatukseen, että olemme ihmisinä jonkin yhteisen äärellä. Tanssivassa joukossa ollaan yksin, mutta osana yhteisöä. Ne tunteet tuntuvat relevanteilta tässäkin ajassa.
Tekno-heräämisen jälkeen Hakanen alkoi järjestää laittomia reivejä kavereidensa kanssa Oranssin valtaamassa talossa. Samalla 15-vuotias päätyi soittamaan niihin levyjä.
Hakasen mukaan teininä vietetty aika Oranssi-yhteisössä on vaikuttanut paljon hänen myöhempiin tekemisiinsä. Yhteisöllisyys ja vapaaehtoistyö olivat hänelle jo tuttua järjestötyötä tehneiltä vanhemmilta, mutta samanhenkisessä kaveriporukassa se vahvistui edelleen.
Ennen kaikkea Oranssi vaikutti Hakasen musiikilliseen identiteettiin. Koska elettiin aikaa ennen internetiä, musiikkia kuunneltiin porukalla livenä. Tyylilajien kirjo oli laaja: rockia, reggaeta, teknoa, räppiä ja punkia aina Suomi-iskelmään asti.
– Se altisti hyvin erilaisille musiikkikulttuureille, ja sain sieltä hyvän musiikillisen yleissivistyksen. Se näkyy ehkä työssäni myös tänään.
Täysi-ikäistymisen myötä Hakanen siirtyi järjestämään bileitä yökerhoihin. Kaveriporukka alkoi pitää Unity-klubia, joka oli erittäin suosittu vuosituhannen vaihteessa.
Klubin nimeä kantava Orkidean ensimmäinen kappale julkaistiin vuonna 1999. Se sai näkyvyyttä Britanniassa ja vei Hakasen keikoille aina Tokiosta Torontoon.
Vuosien varrella Orkidea on julkaissut kuusi albumia sekä kymmeniä singlejä ja remixejä. Hän ei itse osaa määritellä, onko hänen musiikkinsa trancea vai melodista teknoa.
Siitäkin huolimatta Hakanen sanoo, että dj-keikoilla ja omassa musiikissa kuuluu edelleen se, mihin hän konemusiikissa alun perin ihastui.
– Musiikissani melodisuus ja tietty emotionaalisuus yhdistyvät konemusiikin rytmiseen energiaan. Siinä kuuluu konemusiikin uranuurtajien Vangeliksen tai Jean-Michel Jarren elokuvallinen henki. Yritän kuitenkin olla ajassa kiinni ja imeä vaikutteita kaikkialta muualta.
Rakkaus radioon
Radio on ollut Tapio Hakaselle tärkeä media jo nuoresta pitäen. Hän ahmi uusia biisejä joka viikonloppu Radio Cityn ja BBC Radio 1:n konemusiikkiohjelmista.
Jo parikymppisenä hän päätyi tekemään radio-ohjelmaa kavereidensa kanssa Lähiradioon. Se johti siihen, että hän teki Radiomafialla ja nykyisessä YleX:ssä Tiistain tanssi-ilta -nimistä konemusiikin erikoisohjelmaa melkein kymmenen vuotta.
Radion lisäksi Hakanen on syventynyt töissään enemmänkin äänien maailmaan. Hän on esimerkiksi suunnittellut ääniä tietokonepeleihin, mainoskampanjoihin ja Nokian laitteisiin.
Viisi ja puoli vuotta sitten Hakanen haki YleX:n musiikkipäälliköksi ja tuli valituksi. Hän sanoo tekevänsä unelmatyötään.
– En ole YleX:n musiikkipäällikkönä suinkaan toteuttamassa omaa musiikillista visiotani, vaan miettimässä YleX:n ja yleisön ja Yleisradion tarpeita ja mitä musiikki merkitsee. Ajattelen olevani osanen jotain isompaa kokonaisuutta.
Kuka päättää, mikä biisi on hitti?
Hittibiisin ennustaminen on ollut aina vaikeaa, mutta siitä on tullut vuosi vuodelta vaikeampaa.
Kappaleita julkaistaan enemmän kuin koskaan, ja esimerkiksi suoratoistopalvelu Spotifyhin tulee joka viikko 200 000 uutta biisiä. Lisäksi netin kautta nousee ilmiöiksi ihmisten itsensä esiin nostamia kappaleita.
Toisin oli vielä pari vuosikymmentä sitten. Musiikkia kuunneltiin tv- ja radiokanavilta, joita oli vain kourallinen, ja hiteiksi päätyi nykyistä pienempi määrä kappaleita. Portinvartijan rooli oli enemmän musiikkipäälliköiden ja levy-yhtiöiden hallussa.
Tapio Hakanen on kokenut myös itse levy-yhtiöiden muutoksen. Hän on ollut mukana pienen levy-yhtiön pyörittämisessä sekä auttanut konemusiikkiartistien uria Universal Music -levy-yhtiössä.
– Levy-yhtiöiden bisnes on muuttunut radikaalisti. Kun se oli aikaisemmin cd- ja vinyylilevyjen valmistamista, toimittamista ja markkinointia, niin nykyisin se on tehdä hiteistä ja ilmiöistä entistä isompia.
Hakasella itsellään on iso rooli nostaa esiin uutta musiikkia ja artisteja YleX:n musiikkipäällikkönä. Hän kuitenkin painottaa, ettei pysty seuraamaan kaikkia trendejä yksin. Siinä apuna on tiimi, jonka kanssa pohditaan esimerkiksi soittolistalle päätyviä kappaleita.
– Hitti voi tulla niin monesta paikasta tänä päivänä. En näe eroa siinä, onko se Justin Bieberin tviitti, Tiktok-ilmiö tai euroviisuesiintyminen.
Nykyisin musiikki on paljon muutakin kuin pelkkä yksi kappale. Biisi on usein liitetty osaksi somevideoita tai pelejä.
Eniten musiikin kuluttamista on viime vuosina muokannut videoiden jakamiseen tarkoitettu mobiilipalvelu Tiktok. Käyttäjät tekevät sinne esimerkiksi tanssivideoita, joiden taustalla soi jokin biisi. Kun jokin kappale alkaa trendaamaan, se voi soida miljoonissa videoissa.
Netin ja somen kautta hittejä on syntynyt ennenkin, mutta viime vuosina on ollut selkeää, ettei Tiktok-hitin tarvitse olla uusi kappale. Tuoreiden julkaisujen lisäksi myös esimerkiksi Abban takavuosien hitit ovat levinneet yhtäkkiä kulovalkean tavoin, kun Tiktokin käyttäjät ovat niistä innostuneet.
Siinä syntyy mielikuva, että hittibiisien portinvartijan rooli on siirtynyt yleisölle. Tapio Hakanen ei tätä täysin osta.
– Maailmalla on ovelia tapoja saada joku näyttämään viraalilta. Biisien ilmiöittämistä tehdään rahalla ja markkinoinnilla. Esimerkiksi levy-yhtiö on voinut ostaa 200 merkittävää somevaikuttajaa jakamaan artistin biisiä. Lisäksi esimerkiksi Tiktok kuratoi kappaleita ja nostaa niitä esiin.
Tiktok on nopeuttanut musiikki-ilmiöitä entisestään. Yhdestä kappaleesta voi tulla trendi hetkessä, mutta se voi myös hiipua yhtä nopeasti.
Hakasen mukaan hittien syntymisessä valta on kuitenkin loppujen lopuksi kuulijoilla.
– Kukaan ei voi tietää, että mistä tulee hitti ja mistä ei. Meillä on valistuneita arvauksia, mutta kenelläkään ei ole kristallipalloa. Se tekee tästä hommasta hirvittävän paljon mielenkiintoisempaa.
UMK:n uusi nousu
Kuulijoiden vallasta huolimatta juuri Hakanen musiikkialan portinvartijana on saanut tunnustusta siitä, miten hän on saanut houkuteltua UMK:hon aiempaa kiinnostavampia muusikoita.
Miten se tapahtui?
Reseptinä oli perinteinen jalkatyö. Hakanen kertoo lähteneensä määrätietoisesti puhumaan UMK:n puolesta levy-yhtiöille, musiikin kustantajille ja biisinkirjoittajille. Hän arveli, että kilpailun saaminen uuteen nousuun olisi maraton, mutta tulosta alkoi syntyä yllättävän nopeasti. Musiikki-alalla alettiin ymmärtää, että UMK ei ole pelkkä viisukarsinta vaan mahdollisuus nostaa esiin nousevia artisteja.
UMK onkin synnyttänyt hittejä vuosi vuodelta yhä enemmän. Hakasen ensimmäisenä vuotena sellaisen teki Erika Vikman. Viime vuonna hittibiisejä tuli Teflon Brothersilta ja Iltalta. Pankin räjäytti Blind Channel menestymällä varsinaisissa Euroviisuissa.
Tänä vuonna UMK-finalistien kaikki kappaleet nousivat Spotifyn Top50-listalle heti julkaisun jälkeen.
– On onnekasta, että samaan aikaan kun UMK on noussut suosituksi, niin Euroviisut ovat kokeneet renessanssia. Siinä on sama mitä mietimme kolme vuotta sitten UMK:n kohdalla. Ihmisillä on tarve kokoontua asioiden äärelle. Etenkin pandemian aikana, kun ollaan oltu omissa kodeissaan, niin tällainen juhla on ollut hirvittävän tärkeä. Euroviisuklubeihin eri maissa on tullut uusia jäseniä ja etenkin nuoria. Aivan uudet yleisöt ovat löytäneet Euroviisut.
Hakasen mukaan Euroviisujen ja UMK:n yksi isoimmista trendeistä on aitous, sillä se puhuttelee yleisöä.
– Aitous on hirvittävän hähmäinen käsite. Musiikki on aina aitoa, mutta kun artistilla on oma erottuva juttu, niin se selkeästi resonoi tässä ajassa tosi vahvasti. Aitous ja omaäänisyys ovat tärkeitä.
Hakanen aloitti soittamalla musiikkia dj:nä vallatussa talossa. Nyt hänen musiikkivalintansa koskettavat satojatuhansia suomalaisia ja miljoonia ihmisiä Euroviisuissa.
– Rakastan löytää uutta musiikkia. Siihen viehätyin jo dj-hommassa. Kun pääsee soittamaan uuden kappaleen ja klubi räjähtää eloon, niin se on tosi hienoa.
Lue myös: