Kansalaisten mielestä viranomaisten koronaviestintä on ollut viime viikkoina huonointa koko pandemian aikana. Se käy ilmi tuoreesta Kansalaispulssi-kyselystä (siirryt toiseen palveluun).
Tammikuussa enää 41 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että viranomaiset ovat suoriutuneet viestinnästä hyvin tai melko hyvin. Vielä joulukuussa luku oli 56 prosenttia.
Viestinnän heikoimpana osana pidetään selkeyttä. Siihen myös luotetaan selvästi entistä vähemmän.
Jyrkkä pudotus ei ole ihme. Viime viikkojen viestintä on ollut hämmentävää.
Joululomien päättyessä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) suositti lähikoulua, peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) taas sanoi (siirryt toiseen palveluun), että kouluunmeno ei ole turvallista. Kouluunmenosta päättäminen on paikallisten viranomaisten vastuulla.
– Saatiin monelle perheelle aikamoinen paniikki. Se viestittiin mielestäni pelottelulla, helsinkiläinen erikoiskirjastonhoitaja Pauliina Eriksson sanoo Ylelle.
Erikssonilla on kouluikäisiä lapsia, ja hän on Lauttasaaren Vattuniemen ala-asteen johtokunnan puheenjohtaja. Perhe sairasti koronan keväällä 2020, vanhemmat joutuivat sairaalaankin.
Kansalaiset odottavat, että koronapäätökset tehdään asiantuntijatietoon perustuen.
– Luottamus voi heikentyä, jos ajatellaan että poliitikot eivät kuuntele riittävästi asiantuntijoita tai että asiantuntijat ovat alkaneet politikoimaan, politiikan tutkija, tutkijatohtori Johanna Vuorelma sanoo.
Viranomaisten koronaviestinnän arvostus on pudonnut pandemian alusta merkittävästi. Silloin sitä piti hyvänä tai melko hyvänä noin 75 prosenttia, nyt vain 41 prosenttia vastaajista.
Kansalaispulssin mukaan luottamus eri tahojen välittämään koronatietoon vaihtelee paljon. Terveydenhuollon työntekijöihin ja THL:ään luottamus on ollut koko ajan korkealla. Poliitikkoihin ja toimittajiin luotetaan selvästi vähemmän. Tammikuun kyselyssä tätä asiaa ei tosin kysytty.
Mitkä asiat voivat heikentää luottamusta koronaviestintään ja -tietoon? Kysyimme asiaa eri alojen asiantuntijoilta ja virkamiehiltä.
1. Kriisin pitkittyminen: Syyllisiä etsitään entistä kärkkäämmin
Pandemian pitkittymistä monet tuskin pitävät erityisesti hallituksen tai viranomaisten syynä.
Yhä uusien loppusuorien auetessa turhautuminen ja väsymys ovat kuitenkin kasvaneet. Monilla on kova halu normaaliin elämänmenoon työpaikalle ja harrastuksiin, toisilla taas huoli elinkeinosta, toimeentulosta ja koko tulevaisuudesta.
Kansalaiset osoittavat pandemian hoidon virheitä ja syyllisiä entistä kärkkäämmin. Koronakeskusteluun on syntynyt rintamalinjat, jotka ovat tyypillisiä poliittisille keskusteluille.
Osan mielestä pandemiaa hoidetaan Suomessa liian löperösti, sen annetaan levitä ja sairastuttaa ja tappaa ihmisiä. Toisten mukaan pandemiaa taas torjutaan yhä liian kovilla ja kalliilla keinoilla monien elinkeinojen ja koko yhteiskunnan kannalta.
Myös asiantuntijoilla on eri näkemyksiä epidemiatilanteen vakavuudesta, sen ennusteesta ja torjuntakeinoista. Ketä silloin uskoa?
– Nyt voi vähän niin kuin buffetista valita omaan näkemykseensä sopivan asiantuntijan, sanoo helsinkiläinen urheiluseuratoiminnan asiantuntija ja koripallovalmentaja Mikko Mäntylä, joka on seurannut työnsä vuoksi tiiviisti koronakeskustelua.
2. Hallinnon ristiriitaiset viestit: “Meillä on jossain määrin erilainen tilannekuva”
Ministeri Kiurun lausunto “kouluun ei ole turvallista mennä” hämmensi kansalaisia juuri joululomien päättyessä.
Tammikuussa tuli muitakin ristiriitaisia viestejä (siirryt toiseen palveluun). Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) piti testaamisen ja jäljittämisen strategiasta kiinni, kun THL ja kenttä katsoivat että siitä tulisi luopua, kun omikron levisi niin nopeasti.
Kansalainen voi miettiä, onko STM:llä ja THL:llä huonot välit, onko niillä eri käsitys epidemiatilanteesta ja sen hallinnasta vai sotkeeko politiikka koronapäätöksiä.
Hallinnon sisällä erimielisyys kuitataan mielellään sillä, että media paisuttelee vastakkainasetteluja.
THL:n terveysturvallisuusjohtajan Mika Salmisen mukaan ei pitäisi olla yllättävää, että epävarmassa tilanteessa esitetään erilaisia arvioita.
– Aina ei ole yhtä varmaa viestiä. Täytyy myös muistaa, että meillä on ihan eri roolit: THL on asiantuntijaorganisaatio ja STM on lain- ja päätöksenteon valmisteluorganisaatio.
STM on ollut usein tiukemmalla linjalla koronarajoituksista kuin THL. Etäkouluasiassakin ministeriö painotti tartuntojen estämistä, THL taas etäkoulun haittoja lapsille ja sitä että koulut eivät ole “epidemian moottori”.
– Me olemme Terveyden ja hyvinvoinnin laitos eikä mikään koronalaitos. Meidän tehtävä on katsoa kokonaisuutta, johon kuuluu tietysti myös lasten hyvinvointi, Salminen sanoo.
THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta sanoo, että THL:llä ja STM:llä on ollut “jossain määrin” erilainen tilannekuva omikronin levittyä nopeasti.
Kun kentän viesti on, että paukkuja ei ole enää järkevää suunnata testaukseen ja jäljitykseen entiseen malliin, THL:n tehtävä on tukea kenttää, Tervahauta sanoo.
STM:n on taas katsottava erityisesti, mitä lainsäädännön ja perusoikeuksien puitteissa voidaan tehdä, kansliapäällikkö Kirsi Varhila toteaa.
Varhila ja Tervahauta kiistävät, että ministeriön ja THL:n keskusteluvälit olisivat huonot, vaikka mediassa on muun muassa kerrottu ministeri Kiurun “paimentaneen” (siirryt toiseen palveluun) THL:ää.
– Teemme lausuntomme riippumattomasti niistä näkökulmista, jotka tietoon, tutkimukseen ja kokemukseen perustuva asiantuntemus tuo. Eivät ne aina välttämättä miellytä vastaanottajaa, Tervahauta sanoo.
Etäkoulutapaus herätti epäilyjä, että osapuolet viestivät toisiaan informoimatta julkisuuden kautta ajaakseen omia esityksiään.
– Se ei todellakaan ole tarkoituksellista. En usko, että kummallakaan taholla on siihen intressiä, kansliapäällikkö Varhila sanoo.
3. Johtajuuden puute ja pelolla johtaminen: “Se on lyhyt tie”
Kansalaisilla on voinut olla vaikeuksia hahmottaa, kuka maan koronatoimia johtaa.
– Etäkouluasia oli koronajohtajuuden aika iso epäonnistuminen. Epäjohdonmukainen viestintä voi lisätä hajaannusta ja epäluottamusta. Syntyy kuva, että tilanne ei ole hallinnassa, politiikan tutkija Johanna Vuorelma sanoo.
Pandemian alussa pääministeri Sanna Marin (sd.) otti koronajohtajuuden näkyvästi käsiinsä johtamalla hallituksen tiedotustilaisuuksia. Myöhemmin hän on siirtynyt syrjemmälle.
Joulukuun alussa Marinin koronajohtajuus sai kovan kolauksen (siirryt toiseen palveluun), kun hän oli illanvietossa Helsingin yössä, vaikka tiesi altistuneensa koronalle oltuaan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) kanssa samassa huoneessa.
Pääministeri selitti asiaa niin, että aiemmin hän ei ollut saanut valtioneuvoston kanslian toimintaohjetta ja myöhemmin se ei tavoittanut häntä, koska virkapuhelin ei ollut matkassa.
Marinin poissaolo koronajulkisuudesta on synnyttänyt ainakin kansalaisiin päin eräänlaisen johtajuustyhjiön. Kuka johtaa, jos ei pääministeri?
Tyhjiötä on täyttänyt ministeri Krista Kiuru. Hänen ponnekas ja selkeä esiintymisensä A-studiossa sai paljon kiitosta (siirryt toiseen palveluun), kun hallitukselta odotettiin toimia pahentuneessa epidemiatilanteessa joulukuussa.
Kiurun koronajohtajuus ajoi karille etäkouluasiassa. Häntä arvosteltiin (siirryt toiseen palveluun) vanhempien ja lasten pelottelusta.
Se ei ollut ensimmäinen kerta. Marraskuun lopussa Kiuru sanoi (siirryt toiseen palveluun), että tehohoitopaikkoja on jäljellä koronapotilaille enää yksi. Joulukuun puolivälissä hän sanoi, että Suomeen on iskemässä tartuntojen hyökyaalto (siirryt toiseen palveluun).
Viestintätoimisto Tekirin johtava konsultti Tuukka Hetemäki sanoo haluavansa uskoa viestinnän tähdänneen kansalaisten kriisitietoisuuden kasvattamiseen, mutta pelon lietsominen on väärä keino.
– Se on aika lyhyt tie, se pikemminkin lamaannuttaa ja hajottaa kuin voimaannuttaa kansalaisia toimimaan, Hetemäki sanoo.
4. Asiantuntijoiden erimielisyys: “THL:n kannanotot heikosti perusteltuja”
Asiantuntijoiden koronanäkemykset menevät usein ristiin. Epäselväksi voi myös jäädä, millä taustalla asiantuntijoiksi tituleeratut korona-asioita kommentoivat.
– Medialukutaito on arvossaan, se että osaa suodattaa informaatiota. Itse luotan THL:n ja HUS:n asiantuntijoihin, erikoiskirjastonhoitaja Pauliina Eriksson sanoo.
Kansalaispulssi-kyselyn mukaan samoin ajattelee kansa. Kaikki eivät silti luota THL:n asiantuntemukseen. Sitä on arvosteltu erityisesti Eroon koronasta -verkoston (siirryt toiseen palveluun) piiristä.
Verkosto syntyi keväällä 2020 huolesta, että koronan annettaisiin kulkea väestön läpi. Huoli perustui poliitikkojen ja THL:n pandemian alkuvaiheen lausuntoihin.
Verkostossa on ollut lähinnä eri alojen tutkijoita lääketieteestä taloustieteeseen, kuten evoluutiobiologi Tuomas Aivelo, HUS:n diagnostiikkajohtaja, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen, kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin ja Ruotsin kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun genomiikan professori Tuuli Lappalainen.
Eroon koronasta on ajanut viruksen tukahduttamista, tartuntojen painamista nollaan tai ainakin mahdollisimman alas rajakontrollin, testaamisen, jäljittämisen ja eristämisen keinoin, kuten useissa Aasian maissa on tehty.
Ryhmä on arvostellut Suomen koronapolitiikkaa usein siitä, että täällä tehdään liian vähän, liian myöhään. Kun tartuntoja ei pidetä minimissä, tulee vakavia tauteja ja kuolemia ja myös koko yhteiskunta kärsii enemmän.
– Suomessa kuolee koronaan nyt enemmän kuin koskaan. Eikö se ole aika ison luokan epäonnistuminen? Strategian pointti oli estää vakavia sairastumisia ja ihmisiä kuolee satoja, Eroon koronasta -ryhmän perustajiin kuuluva, genomiikan professori Tuuli Lappalainen sanoo.
Lappalaisen mukaan tilanne on osaltaan seurausta THL:n liiasta optimismista syksyllä.
– Deltatartunnat kuitenkin kasvoivat pääkaupunkiseudulla suht tasaisesti heinäkuusta lähtien, ja sitten yhtäkkiä joulukuussa herätään siihen, että sairaaloissa alkaa olla täyttä.
Yleisempi ongelma on Lappalaisen mielestä se, että THL ei ole perustellut lausuntojaan riittävän hyvin tieteellisellä tiedolla lähdeviitteineen. Myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti on kiinnittänyt huomiota (siirryt toiseen palveluun) THL:n lausuntojen puutteellisiin perusteluihin.
THL:n pääjohtajan Markku Tervahaudan mielestä kritiikki on usein liian yksioikoista.
THL on antanut koronalausuntoja sadoittain ja usein hyvin tiukalla aikataululla. Ne perustuvat tieteelliseen tutkimustietoon, mutta eivät ole tieteellisiä julkaisuja. Uuden tilanteen vuoksi kattavaa tutkimustietoa tai -raportteja ei ole usein edes julkaistu, Tervahauta huomauttaa.
Myös THL varoitteli syksyllä purkamasta rajoituksia liian nopeasti ja kerralla. Tervahauta pitää silti oikeana ratkaisuna kansalaisten hyvinvoinnin kannalta, että yhteiskunta oli syksyllä auki. Uudet rajoitukset asetettiin hänen mukaansa oikea-aikaisesti, kun tilanne heikentyi.
Koronaan liittyvien kuolemien seuranta ei nyt välttämättä kerro Tervahaudan mukaan tarkasti varsinaisten koronakuolemien määrää. Hän arvioi niiden silti lisääntyneen selvästi omikronaallossa.
Koronaan liittyviä kuolemia on yhä valtaosin hyvin iäkkäillä ja vaikeasti sairailla henkilöillä, joiden keskuuteen myös omikron on levinnyt nopeasti.
Monet sairaalat ottavat nyt koronatestin kaikilta uusilta potilailta. Siksi koronaan liittyviä kuolemia kirjataan myös niistä, jotka kuolevat muusta syystä. Virallinen kuolemansyyn tilastointi kertoo myöhemmin vertailukelpoisen tiedon Covid-19-tautiin kuolleiden määristä, Tervahauta sanoo.
5. Kovia syytöksiä Twitterissä: “Emme pyri murentamaan THL:n uskottavuutta”
Sosiaalisessa mediassa kritiikki ilmaistaan usein kärjekkäämmin kuin perinteisessä mediassa.
Taannoin professori Tuuli Lappalainen syytti Twitter-viestissään (siirryt toiseen palveluun) Mika Salmista valehtelusta, kun Salminen oli esittänyt Helsingin Sanomien jutussa, että kouluissa tehdään kaikki terveysturvallisuuden eteen.
– On harvinaista, että kritisoin näin suorasanaisesti ja nimeltä mainiten. Siinä oli myös se varauma, siteerataanko häntä oikein. Joskus pitää voida sanoa suoraan, jos virkamiesasemassa oleva henkilö puhuu asioita, jotka eivät ole totta, Lappalainen sanoo.
Eroon koronasta -ryhmän vetoomuksia allekirjoittanut, tunnettu perusoikeusasiantuntija, professori Martin Scheinin on vaatinut Twitterissä THL:n johdon eroa (siirryt toiseen palveluun), tehnyt THL:n koronatoimista rikosilmoituksen (siirryt toiseen palveluun) ja kehottanut muitakin siihen.
Tuuli Lappalainen ei halua ottaa kantaa erovaatimuksiin ja tutkintapyyntöihin.
Hän korostaa, että verkostossa mukana olevat tutkijat tviittaavat omissa nimissään eikä ryhmällä ole tarkoitusta murentaa THL:n uskottavuutta ja kansalaisten luottamusta siihen.
– THL:n toimintaohjeita esimerkiksi rokotteista ja maskeista en ole koskaan julkisuudessa kyseenalaistanut.
Lappalainen myöntää, että Suomessa on onnistuttu koronakriisin hoidossa ainakin eurooppalaisiin maihin verrattuna “ihan hyvin”. Hän uskoo kritiikin siinä myös auttaneen. Se tuo eri näkökulmia ja kirittää tekemään paremmin.
THL:n pääjohtaja Tervahauta ei halua kommentoida erityisesti Eroon koronasta -ryhmän jäsenten esittämää kritiikkiä.
– Kritiikkiä tulee suunnasta jos toisesta. Samoja asioita jotkut pitävät erinomaisina, jotkut täysin tuomittavina.
6. Koronakeskustelun politisoituminen: Voivatko myös asiantuntijat politisoitua?
Politiikassa koronakeskustelu muistuttaa jo tavanomaista kiistakapulaa. Mutta voiko myös asiantuntijoiden keskustelu politisoitua?
Asiantuntijat yleensä kiistävät, että heidän toimintansa olisi mitenkään poliittista.
– Edustamme kaikkia poliittisen kentän laitoja, meillä ei ole erityisiä sympatioita hallituksen tai opposition suuntaan, Eroon koronasta -verkoston Tuuli Lappalainen sanoo.
Politiikan tutkija Johanna Vuorelma näkee poliittisuuden laajemmin.
– Eroon koronasta -ryhmä on antanut jatkuvasti politiikkasuosituksia, sehän on poliittista vaikuttamista mitä suurimmissa määrin.
Vuorelma huomauttaa, että verkosto rakentui vahvasti viruksen tukahduttamisen ympärille.
– Riskinä on, että silloin haetaan vain kaikki se tieto ja tutkimus, joka tukee päämäärää.
Vuorelman mukaan Eroon koronasta -tutkijaryhmä on käyttänyt paljon voimakasta uhkaretoriikkaa: jos nyt ei toimita, niin käy näin.
– Se on perinteisesti politiikan kieltä, jolla mobilisoidaan väkeä.
Viime viikkoina onkin epäilty (siirryt toiseen palveluun), että ministeri Kiuru on ottanut ohjeensa THL:n sijasta Eroon koronasta -ryhmältä, joka muun muassa suositti etäkouluun siirtymistä.
Vuorelma pitää harhana sitä, että pandemian oloissa asiantuntijatieto ja poliittinen päätöksenteko voitaisiin pitää täysin erillään. Tämä mielikuva vain ruokkii epäluottamusta.
Esimerkiksi THL:n, HUS:n ja muut asiantuntijat antavat politiikkasuosituksia, joiden takana on erilaisia arvovalintoja. Ne voivat jäädä kansalaiselle kuitenkin epäselviksi.
– Asiantuntijoiden olisi tuotava jatkuvasti esiin, mitä valintoja on tehty, kun on mietitty jotain politiikkasuositusta, Vuorelma sanoo.
Professori Tuuli Lappalaisen mielestä asiantuntijatieto ja poliittinen päätöksenteko voidaan ja pitää erottaa selkeästi.
– Jos vaakakupissa on esimerkiksi lasten lähikoulu ja vastapainona tietty määrä vanhusten kuolemia, niin poliitikkojen tehtävä on tehdä se arvovalinta, josta he vastaavat vaaleissa kansalle.
Hankalaksi asian tekee se, että asiantuntijat eivät usein voi sanoa varmasti, millaiseen lopputulokseen tietty valinta johtaa. Poliittiset päätökset on tehtävä epävarmuudessa.
7. Tutkimustiedon puute: “Ehkä on liikaa luotettu ennusteisiin”
Pandemian eri aalloissa ovat toistuneet samat keskustelut koronan aiheuttamista yllätyksistä, epidemiaennusteiden luotettavuudesta ja rajoitustoimien kohdentamisesta.
Kansalaiselle on voinut tulla tunne, että toistuvasti palataan lähtöruutuun. Vaikutelma ei ole ehkä täysin väärä.
Epidemiologi Jussi Sanen mukaan koronatoimien hyötyjen ja haittojen tieteellinen tietopohja ei ole riittävästi parantunut kahden vuoden pandemian aikana.
– Tämä on yksi tragedia tässä pandemiassa. Jos olisi ollut enemmän ja parempilaatuista tutkimusta, se olisi varmasti auttanut toisen pandemiavuoden toimissa. Myös WHO on sanonut, että tietopohja on aika heikkoa ja korostanut laadukkaiden tutkimusten tarvetta.
Pandemian alussa Jussi Sane toimi THL:ssä koronan tilanneryhmän vetäjänä. Syksystä 2020 lähtien hän on työskennellyt maailman terveysjärjestön WHO:n konsulttina. Hän on muun muassa selvittänyt, miten eri maiden kansanterveyslaitoksissa pandemia on koettu.
Sanen mielestä ongelmallisia ovat olleet myös epidemiaennusteet tartuntojen määristä, sairastuneista ja kuolleista.
Ne ovat nousseet näkyvästi otsikoihin, mutta ovat monesti ampuneet yli niin Suomessa kuin maailmalla, mikä on heikentänyt luottamusta niiden arvoon.
Joulukuussa 2021 otsikoihin nousi esimerkiksi raju arvio (siirryt toiseen palveluun) omikron-kuolemista Britanniassa.
Arvostetun Imperial Collegen professorin Neil Fergusonin ryhmän mallinnuksen mukaan koronaan voisi kuolla tuhansia päivässä tammikuussa.
Englanti ei silti asettanut uusia rajoituksia, eivätkä Fergusonin ryhmän arviot ole toteutuneet lähimainkaan. Kuolemia on ollut keskimäärin muutamia satoja päivässä (siirryt toiseen palveluun).
– Ääriskenaariot nousevat heti lööpeissä kärkeen. Se asettaa päättäjille paineita, jos kerrotaan että näin paljon ihmisiä kuolee, jos ette tee mitään, Jussi Sane sanoo.
Sane ei silti ilkkuisi “lockdown-professoreille”, että taas te ennustitte väärin, kuten Twitterissä tehdään.
Mallien laatijat ymmärtävät niiden suuret epävarmuudet ja rajoitteet, mutta julkisessa keskustelussa mallinnukset alkavat elää helposti omaa elämäänsä.
– Ehkä on kuitenkin liikaa luotettu ennusteisiin ja sen perusteella tehty päätöksiä. Se on asia, joka vaatii keskustelua myös mallintajien keskuudessa, miksi oletusarvot eivät oikein heijasta todellisuutta, Jussi Sane sanoo.
8. Klikki- ja vastakkainasettelujournalismi: “Ei ihme, että tulee sekava käsitys”
Useat virkamiehet ja asiantuntijat sanovat Ylelle, että kansalaisten luottamusta koronaviestintään voi heikentää myös “klikki- ja vastakkainasettelujournalismi”.
– Tutkimuksia nousee nopeasti otsikoihin. Jos katsoo juttuja vaikkapa joka ikisestä variantista, niin se on mielestäni painottunut tarpeettoman alarmismin puolelle, epidemiologi Jussi Sane sanoo.
STM:n kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan kansalaisia hämmentää se, että keskeneräiset asiat, kuten vuodenvaihteen etäkouluasia, vuotavat ennen päätöksentekoa hallituspiireistä toistuvasti julkisuuteen ja media tekee niistä “vastakkainasettelujournalismia”.
– En ihmettele, että kansalaisille tulee sekava käsitys.
Mediakeskustelulla voi olla Varhilan mukaan myös hankalia vaikutuksia poliittiseen päätöksentekoon, kun eri eturyhmät esiintyvät voimakkaasti mediassa.
– Poliittinen päätöksentekijä joutuu aikamoiseen ristipaineeseen, kun rajoituksia halutaan purkaa nopeasti kaikilta sektoreilta, vaikka pitäisi edetä varovasti.
Median kuuluu toki raportoida myös keskeneräisistä asioista, ja poliitikkojen tehtävä on päättää median raportoinnista riippumatta myös kriisioloissa.
Kansliapäällikkö sanoo luottavansa kansalaisten arviointikykyyn.
– He osaavat siitä kaikesta mediakeskustelusta ja vastakkainasettelusta ihan oikeasti yrittää ottaa sen objektiivisen, mitä siellä takana lopulta piilee. Koulussa opetetaan jo medialukutaitoa. Tämä on hyvää harjoitteluaineistoa siihen.
Juttua varten on haastateltu myös seuraavia henkilöitä: Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnän professori Vilma Luoma-aho, Helsingin yliopiston viestinnän dosentti Elisa Juholin, Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen, Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen, Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Piia Jallinoja, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 1.2. kello 23:een saakka.