Pohjois-Karjalan aluevaltuutetut pääsevät ainoina Suomessa päättämään myös maakuntansa eläinlääkäripalveluista.
Kaikilla hyvinvointialueilla oli mahdollisuus ottaa alueensa ympäristöterveydenhuolto hoitaakseen ensi vuoden alussa. Asia vaati kuitenkin kuntien yksimielisen hyväksynnän, joka saatiin määräaikaan eli viime vuoden loppuun mennessä vain Pohjois-Karjalassa.
Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu eläinlääkinnän lisäksi muun muassa talous- ja uimavesien sekä elintarvikkeiden valvonta. Suurimmassa osassa Suomea näistä palveluista vastaavat muutaman kunnan laajuiset yhteistyöelimet.
– Tämä uusi mahdollisuus tuli kunnille lyhyellä varoajalla ja tiukoilla ehdoilla. Vähemmällä kiireellä varmasti kaksi tai kolme muutakin aluetta olisi tarttunut mahdollisuuteen, Kuntaliiton erityisasiantuntija Kaisa Mäntynen arvioi.
Pohjois-Karjalan ohella hyvinvointialueen laajuisella alueella ympäristöterveydenhuoltoa on tähän saakka järjestetty myös Kainuussa. Siellä kunnat eivät kuitenkaan päässeet Mäntysen mukaan määräajassa yhteisymmärrykseen.
– Jokainen alue tekee omat päätöksensä, omista lähtökohdistaan. Tällä aikataululla kyse taisi kuitenkin olla lähinnä mahdollisuuden avaamisesta Kainuulle ja Pohjois-Karjalalle, Mäntynen sanoo.
Eläinlääkäri on tottunut muutoksiin
Kokenut eläinlääkäri Pia Hjerppe pitää vaihdosta hyvinvointialueeseen kaikin puolin luontevana. 20 vuotta Kiteellä työskennellyt Hjerppe on nähnyt uransa aikana jo useita työnantajia, vaikka käytännössä työpaikka on ollut koko ajan sama.
– Aina meitä vähän siirrellään, mutta nyt muutos on todella pieni. Ainoa ero entiseen taitaa olla Heinäveden liittyminen alueeseemme, Hjerppe arvioi.
Kun Hjerppe aloitti Kiteellä, hänet palkkasi Keski-Karjalan terveyskeskuskuntayhtymä. Se muuntui myöhemmin Helli-liikelaitokseksi. Tämän jälkeen Hjerppe huomasi olevansa Joensuun kaupungin palveluksessa, ja vuodesta 2017 palkan on maksanut Siun sote.
Hjerppen mielestä maakunnallinen yhteistyö on tuntunut vuosien varrella toimivimmalta.
– Iso työnantaja on kehittänyt työtä enemmän kuin pieni. Aikoinaan me eläinlääkärit olimme yksinäisiä toimijoita pitkin pitäjiä, mutta viime vuosina olemme tehneet paljon yhteistyötä, hän kuvailee.
Hjerppe hoitaa joka viikko 40 eläintä Kiteellä ja sen lähikunnissa. Asiakaskuntaan kuuluu niin lemmikkejä kuin tuotantoeläimiäkin.
– Olisihan se kiva, jos tästäkin puhuttaisiin joidenkin vaalien alla. Kyse on eläinten ja niiden omistajien lähipalvelusta, Hjerppe sanoo.
Rahoitus taattu kunnilta
Siun soten vs. ympäristöterveydenhuollon päällikkö Kirsi Hiltunen pitää Pohjois-Karjalan ratkaisua sille ainoana oikeana.
Sote-kuntayhtymä Siun sote on vastannut Pohjois-Karjalan alueen ympäristöterveydenhuollosta jo viisi vuotta. Tehtävien siirto hyvinvointialueelle takaa palveluiden vakauden.
– Vaihtoehtoina olisi ollut toimintojen siirto kunnille tai kokonaan uuden kuntayhtymän perustaminen. Miksipä rikkoa jotain, joka ei ole rikki, Hiltunen juttelee.
Ympäristöterveydenhuolto työllistää Siun sotessa noin 50 työntekijää. Suurin osa heistä työskentelee kunnallisen eläinlääkinnän parissa.
Kirsi Hiltunen ei odota, että esimerkiksi eläinlääkäreiden saatavuuteen tulee vaihdoksen myötä muutoksia. Toisin kuin hyvinvointialueen muut toimialat, ympäristöterveydenhuolto saa jatkossakin rahansa korvamerkittynä kunnilta.
– Toisin sanoen rahaamme ei voi käyttää muihin asioihin. Valtuutetut voivat kuitenkin päättää esimerkiksi taksoista.
Lue myös:
Näin aluevaaleissa kävi – katso 5 tärkeintä asiaa vaalien tuloksesta