Kun sanon sanan “monimuotoisuus”, sana toteuttaa heti itseään. Jokainen tulkitsee sanaa omalla tavallaan. Tämäkin kirjoitus ymmärretään hyvin monimuotoisesti.
Monimuotoisuus on nykyajan sana. Se on myös yhteiskunnallinen ja poliittinenkin sana, kuten monet muutkin tämän ajan sanat. Esimerkiksi puhuttaessa luonnosta, kulttuurista tai maahanmuutosta, monimuotoisuus synnyttää välillä kiivaita merkityksiä.
Sanat kuvaavat maailman muutoksen. Kaivan hyllystä Nykysuomen sanakirjan (WSOY 1983). Vanha auktoriteetti määrittelee monimuotoisuuden lähinnä monipuolisuuden synonyymiksi.
Strategiassamme on vaativia lauseita.
Yleisradion tehtävä on tavoittaa ja palvella kaikkia suomalaisia. Lisätä ymmärrystä toisistamme ja maailmasta. Näyttää monipuolisempi kuva Suomesta ja maailmasta.Ylen on oltava eri tavoin elävien ja ajattelevien luottamuksen arvoinen.
Hyvin lauseet journalismiin sopivat ja sitä ohjaavat.
Naisten osuus haastateltavista on noussut viidessä vuodessa 35 prosentista noin 45 prosenttiin.
Jo vuosia olemme mitanneet naisten ja miesten esiintymistä uutis- ja ajankohtaistoiminnan sisällöissä.Naisten osuus haastateltavista on noussut viidessä vuodessa 35 prosentista noin 45 prosenttiin.
Brutaalitasa-arvoa? Kyllä. Mutta on mittaaminen myös parantanut journalismia. Kun toimituksissa mietitään hetki sopivaa kommentoijaa, ensimmäiseksi mieleen tulevan sijaan löytyykin huomattavasti tuoreempi henkilö – sukupuolesta riippumatta.
Yle urheilu on tehnyt omaa tasa-arvotyötään jo pitkään. Väitän, että Yle urheilun ansiosta naisten urheilu näyttää julkisuudessa nyt aivan toiselta kuin kymmenen vuotta sitten. Ainahan suomalainen naiskeihäänheittäjä ja -hiihtäjä on menestyksen hetkellä näkynyt siinä kuin mieskin, mutta nyt näkyy ja kuuluu myös naisurheilun monipuolisuus ja naisten ääni aivan eri tavalla. Koko urheilusta välittyy rikkaampi kuva.
Olemme pohtineet kaikissa toimituksissa, miten Ylen uutisjournalismi toteuttaisi paremmin laajasti käsitettyä monimuotoisuutta.
Sukupuolten tasa-arvosta huolehtiminen ja naisten urheilun nostaminen ovat vain monimuotoisuuden pintaa ja ensimmäisiä askelia. Viime vuonna sukelsimme monimuotoisuuteen syvemmälle. Olemme pohtineet kaikissa toimituksissa, miten Ylen uutisjournalismi toteuttaisi paremmin laajasti käsitettyä monimuotoisuutta.
Olemme kouluttautuneet, kuunnelleet erilaisia ryhmiä, kokeilleet. Termi on välillä saippuaa, kun sen laaja ymmärtäminen supistuu helposti vaikkapa diversiteetin pohdinnaksi. Silti monimuotoisuuden miettiminen ja toteuttaminen on journalismin ydintä ja tämän vuoden keskeinen teemamme.
Kovaäänisyys kuuluu aina, mutta huomaan miettiväni, kenen ääni ei korona-aikana ole oikeasti kuulunut?
Pohdinta helpottuu, kun muutamme monimuotoisuuden käytännöllisemmäksi moniäänisyydeksi. Kenen ääni ja maailma näkyy ja kuuluu liikaakin? Kenen ei lainkaan tai liian vähän?
Tämä on selkeämpää pohdintaa, vaikka nykyaika ei tee sitäkään helpoksi. Moni luulee, että moniäänisyys on samaa kuin kovaäänisyys ja oletus siitä, että minun tunteestani ja mielipiteestäni on tehtävä yhteiskunnan laki.
Olen ollut viime viikot rokotevastaisten sähköpostikampanjan kohteena. Olen saanut jonkun YouTube-kehotuksen jälkeen satoja sähköposteja. En ole lainkaan huolissani rokotevastaisten äänen kuulumisesta. Kovaäänisyys kuuluu aina, mutta huomaan miettiväni, kenen ääni ei korona-aikana ole oikeasti kuulunut? Keitä me emme ole huomanneet ja kuulleet?
Toinen tämän hetken moniäänisyysongelma on kuunteleminen. Muistelen pikkutytön kommenttia, kun isän 15 henkinen työporukka oli istunut pitkän illan heidän kodissaan. Myöhäiseen iltaan keskustelua seurannut tyttö kysyi aamulla: “Isä, kuka silloin kuuntelee, kun kaikki puhuvat?”
Jokaisen suomalaisen on tunnistettava oma elämänsä Yleisradion journalismista. Kun yhtenäiskulttuuri on hajonnut – tai monipuolistunut – vastuu siirtyy myös kuuntelemiseen. Identiteettipolitiikka ja populistinen henki ei juuri kuuntelemista suosi.
Monimuotoinen journalismi nostaa esiin meille jokaiselle uusia ja kiinnostavia, mutta myös kummallisia ja ehkä pelottaviakin asioita.
Journalismi voi selventää ja pehmentää reaktioita, mutta maailmaa emme saa piilottaa. Se on peruuttamattomasti ja koko ajan vahvemmin monimuotoinen ja moniääninen. Ja juuri siksi niin hemmetin kiinnostava.
Jouko Jokinen
Kirjoittaja on Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja.
Näkökulmasta voi keskustella 1.2. klo 23.00 saakka.