Keskustan saarijärveläinen kansanedustaja Petri Honkonen suomii kovin sanoin etenkin sosiaali- ja terveysministeriön suoriutumista koronatoimissa.
Honkosen mielestä toiminta on ollut kansalaisten silmissä todella sekavaa.
– Sosiaali- ja terveysministeriö menee aluehallintovirastojen selän taakse. Sen lisäksi asiantuntijavirasto, viranomainen ja päävastuussa oleva ministeriö ovat eri linjoilla. STM:n uskottavuus on todella heikkoa, sanoo Honkonen.
Honkosen mielestä koronatoimien johtoon olisi pitänyt perustaa hallituksen ulkopuolinen nyrkki, jota olisi johtanut presidentti.
– Valmiuslakia ja lainsäädäntöä on kehitettävä siihen suuntaan, ettei jatkossa yksittäinen ministeriö voi johtaa kriisiä. Lisäksi tarvitaan todellista kriisin johdon osaamista.
Moni kansanedustaja perustelee koronatoimien yhteistyön epäonnistumista ohjeistuksen ja rajoituksen sekavuudesta ja ristiriitaisuudesta. Vasemmistoliiton äänekoskelainen kansanedustaja Juho Kautto ei ihmettele, että kansalaiset ovat hämmentyneitä.
– Suomi on käytännössä kokonaan leviämisaluetta, mutta silti aluehallintoviranomaiset ja yksittäiset kunnat tekevät hyvin erilaisia tulkintoja rajoitustoimista.
Valtaosa näkee sekavuutta ja ristiriitoja
Samaa moitetta jatkavat jyväskyläläiset kansanedustajat Joonas Könttä (kesk.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.) sekä kivijärveläinen Anne Kalmari (kesk.).
Köntän mielestä kriisin alussa rajoitukset olivat ymmärrettävämpiä.
– Nyt kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Viranomaisilla pitäisi olla yhteinen viestintä ja poliitikkojen tukea sitä. Nyt osapuolet antavat erilaisia suosituksia, eikä niitä perustella kunnolla.
Wallinheimon mielestä sen sijaan viestintä ei ole onnistunut edes pandemian alussa.
– Vielä kaksi vuotta pandemian alun jälkeenkin valtiovallan viranomaisten viestintä muun muassa kulloinkin sovellettavista rajoituksista on sekavaa, pahimmillaan ristiriitaista ja monin paikoin riittämätöntä.
Kalmari nostaa toimien sekavuuden lisäksi esille myös paikoin tuntuvan epäoikeudenmukaisuuden. Silti hänen mielestään tilanteesta on selvitty hyvin.
Jämsäläisen Piritta Rantasen (sd.) mielestä yhteistyö on sekä onnistunut että epäonnistunut. Hänen mielestään Suomen lainsäädäntö ei ollut valmis pandemiaan.
– Kaikki saadut kokemukset on tutkittava tarkasti sekä lainsäädäntö että viranomaisten toiminnan rajapinnat käytävä läpi.
Toimi Kankaanniemi (ps.) antaa valtiovallan ja eri viranomaisten yhteistyön arvosanaksi heikko. Hänen mielestään kukaan ei ole selkeästi johtanut toimintaa.
– Pääministeri on pysytellyt pitkään piilossa ja ministerit keskustelleet julkisuuden kautta. Sen lisäksi päätöksiä muun muassa koronapassista ja hoitohenkilöstön rokotuspakosta ei valmisteltu huolella, sanoo Kankaanniemi
Bella Forsgrénilla (vihr.) ei ollut asiasta mielipidettä.
Mäkinen ainoana pitää pääosin onnistuneena
Keski-Suomen kansanedustajista ainoastaan SDP:n Riitta Mäkisen mielestä yhteistyö on pääsääntöisesti onnistunut.
– Katsoo sitten kansanterveydellistä tilannetta, terveydenhuollon kuormitusta tai taloudellisia seikkoja, niin kriittisiltä osin viranomaisten välinen yhteistyö on toiminut, sanoo Mäkinen.
Mäkinenkin olisi toivonut etenkin viestintään selkeyttä. Lisäksi häntä on hämmästyttänyt poikkevat näkemykset, joita on saattanut olla useita myös saman viranomaistahon sisällä.
Mäkinen nostaa myös esille tartuntatautilain, joka ei ollut toimiva pandemian kaltaisessa tilanteessa, vaikka sitä uudistettiin vasta pari vuotta sitten.
– Kriisiajan opit on koottu yhteen lainsäädännön ja järjestelmien kehittämiseksi. Jatkossa vastaavassa tilanteessa voidaan toimia entistä nopeammin ja tehokkaammin.