Koronaan liittyvien kuolemien määrä on kasvussa, vaikka epidemiatilanteessa näkyy valoa ja Suomessa ollaan luopumassa valtaosasta koronarajoituksia.
Hallitus neuvottelee koronalinjauksista keskiviikkona.
Suomessa ylittyy lähipäivinä 2 000 koronaan liitettävän kuolemantapauksen raja, arvioi Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ylilääkäri Tuija Leino. THL kirjaa koronatautiin liittyviksi sellaiset kuolemat, joissa henkilö on kuollut 30 vuorokauden aikana koronatartunnan saamisesta.
Tilastot osoittavat, että suurin osa koronaan kuolleista on yli 80-vuotiaita.
Yle kysyi asiantuntijoilta koronaan liittyvistä kuolemista, tilastointitavoista ja tämänhetkisestä koronatilanteesta.
Vastaajina ovat ylilääkäri Tuija Leino ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä.
1. Mitä pandemian tilanteesta voidaan sanoa koronakuolemien perusteella? Onko tilanne helpottumassa vai vaikeutumassa?
Tuija Leino:
– Kuolemien perusteella ei voida sanoa mitään koronatilanteesta. Kuolintapaukset nousevat vielä siinä kohdassa, kun tartunnat ja sairaaloiden hoitotaakka jo selvästi laskevat. Kuolemista puolet tapahtuu noin kymmenen päivän kuluessa positiivisesta PCR-tuloksesta ja puolet sen jälkeen.
2. Ketkä koronaan kuolevat?
Tuija Leino:
– Ne ovat pääsääntöisesti iäkkäiden kuolemia. Mutta ne assosioituvat vahvasti rokottamattomuuteen. Osaksi he voivat olla myös sellaisia ihmisiä, jotka ovat olleet niin vakavasti sairaita ja hauraita, että heille ei ole haluttu rokotuksen sivuvaikutuksilla enää kärsimystä.
– Eniten koronaan kuolee rokotettuja vanhuksia, sillä vanhuksista valtaenemmistö on rokotettuja. Mutta kuolleisuus on suurinta rokottamattomilla vanhuksilla, vaikka heitä on vanhuksista vain pieni vähemmistö – heidän riskinsä kuolla on siis suurin.
3. Miksi koronakuolemiin kirjataan muitakin kuolemia?
Tuija Leino:
– Tällä hetkellä käytämme (THL:ssä) koronakuolemana sellaista kuolemaa, joka on tapahtunut 30 vuorokauden kuluttua siitä, kun on tartunta on todettu. Me emme saa suoraan niitä kuolinsyitä tänne, varsinaiset kuolinsyyt tulevat vasta myöhemmin, ja me emme niitä käsittele ollenkaan.
– Näissä kuolemissa on koronasta johtuvia (kuolemia) varmasti valtaosa, mutta sitten on varmaan muitakin kuolemia. Mutta se ei ole ihan selvää, kuinka suuri osuus kuolemista on koronan aiheuttamia, ylilääkäri Tuija Leino sanoo.
4. Onko siitä arviota, minkä verran koronakuolemissa on mukana muitakin kuolemia?
Tuija Leino:
– Voidaan sanoa, että muiden syiden osuus hiukan nousee silloin, kun virusta on todella paljon liikenteessä. Eli silloin virusta on myös ihmisillä, jotka tulisivat muutenkin hyvin pian kuolemaan.
– Esimerkiksi Britteinsaarilla 28 päivän sisään koronatartunnasta tapahtuvien kuolemien määrä on kyllä noussut. Mutta ei niin vahvasti niiden kuolemien, jotka ovat selvästi assosioituneet koronaan. Uskon, että sama tilanne on meillä Suomessakin.
– Sitä mukaa, kun sairaalaan joutumisessa korona löytyy sivulöydöksenä, niin myös kuolemissa se on varmaan lisääntynyt. Mutta tarkkaa määrää me emme osaa sanoa.
5. Hallitus on luopumassa helmikuussa kaikista lopuistakin koronarajoituksista. Voidaanko rajoituksista luopua helmikuun aikana?
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilän mukaan koronakuolemien määrän kasvu on muistutus siitä, että pandemia ei ole ohi.
Mikko Pietilä:
– Kieltämättä ehkä tällä hetkellä tämä rajoitusten suunniteltu purkutahti ja epidemian tilanne eivät ole ihan täydellisessä synkronissa keskenään. Meillä sairaalahoidon kuormitus ja toisaalta myös kuolleisuus ovat verrattain korkealla tasolla edelleen. Se, että olemme tulleet jonkin verran alaspäin sieltä ihan huipputasolta, antaa ehkä hieman virheellisen käsityksen siitä, mikä epidemian tilanne on.
– Olemme tottuneet siihen, että kuormitus on kovin korkealla tasolla, ja se, että tilanne ei tästä vaikeudu, tuntuu positiiviselta sanomalta. Olen toki sitä mieltä, että edelleen voidaan rajoitustoimia hallitusti ja vastuullisesti alkaa keventää. Tulee kuitenkin pyrkiä varmistamaan se, että meidän terveydenhuollon kantokyky koko ajan säilyy.
6. Mitä tarkoittaa hallittu ja vastuullinen rajoitustoimien keventäminen?
Mikko Pietilä:
– Ensinnäkin viestinnällisesti se tarkoittaa, että väestölle tulisi korostaa sitä, että hyvin paljon on kiinni siitä, miten ihmiset käyttäytyvät. Kun rajoitukset kevenevät, hyvin ymmärrettävästi lähdetään nauttimaan uudesta vapaudesta, vaikka ehkä viisaampaa olisi tehdä paluu normaaliin arkeen asteittain.
– Meillä on ilmaantuvuus korkealla virallisestikin ja todellinen taso vähintään muutaman kertaluokan suurempi. Jos pystymme jatkaa nykyisellä tavalla muutaman viikon eteenpäin, meillä alkaa olla sekä rokotusten ja sairastetun taudin myötä niin laaja immuniteetti väestössä, että pystymme menemään kohti normaalia. Ei korona katoa, mutta se on jatkossa pienempi vitsaus kuin tällä hetkellä.
7. Onko koronavirusepidemia helpottamassa Suomessa?
Mikko Pietilä:
– Delta oli vaikea tauti, ja suuri osa tammikuussa tulleista kuolintapauksista on varmasti pitkälti deltan aiheuttamia. Helmikuussa nähdään sitten, mitä omikron on tällä rintamalla aiheuttanut. Tiedämme kuitenkin omalta alueeltamme Varsinais-Suomesta, että myös omikron on aiheuttanut kuolemantapauksia. Tarkkaa lukumäärää meillä ei ole tiedossa, koska kaikista tammikuussa kuolleista ei ole varianttitietoa käytettävissä. Kokonaiskuva kirkastuu varmasti helmikuun aikana. Täytyy muistaa, että omikron on muuttanut tämän tilanteen hyvin nopeasti eli tietopohja on ajallisesti vielä kohtuullisen ohutta.
– Voi olla kuitenkin edelleen niin, että omikron lopulta helpottaa epidemiaa. Se aiheuttaa useimmiten kevyempää taudinmuotoa ja auttaa koko väestötason immuniteetin muodostumisessa. Kaikille vaaraton se ei ole eli en ketään voi kannustaa tautia hankkimaan.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 2.2. kello 23:een asti.
Lue lisää: