Kuolan niemimaan valtavat marja-alueet herättävät kiinnostusta suomalaisissa marja-alan pienyrittäjissä.
Suomessa raaka-aineen ja varsinkin hillan eli lakan saatavuus on ollut hankalaa useina vuosina ja varsinkin silloin, kun hillavuosi on ollut heikko. Lappilaiset marja-alan pienyrittäjät ovat olleet tiukilla suurten metsämarjayritysten puristuksessa.
Pienissä marjayrityksissä harmitellaan, että ulkomaalaisten poimijoiden keräämät marjat menvät suurille yrityksille.
– Emme saa ostettua paikallisilta niin paljon marjaa kuin tarvitsisimme, kertoo itälappilaisen Korvatunturinmaan osuuskunnan puheenjohtaja Kari Kilpimaa.
Nyt pienten marjayrittäjien ongelmaan on löytymässä ratkaisu: Venäjä.
Kansainvälisessä hankkeessa on haettu käytännön yhteistyötä Itä-Lapin ja venäläisten marjayrittäjien välillä.
Korvatunturinmaan osuuskunta osti viime viime kesänä 500 kilon koe-erän venäläistä hillaa paikalliselta yritykseltä. Avautuvalla yhteistyöllä yrittäjä nukkuu yönsä jatkossa sikeämmin.
– Hinta on sama kuin ostaisi joltain isolta firmalta Suomesta. Siinä ei tule rahallista hyötyä, mutta on varmuus, että sitä saadaan. Se antaa pienyrittäjälle hyvät unet, Kari Kilpimaa naurahtaa.
Kilpimaa kehuu ostamaansa koe-erää laadultaan erinomaiseksi. Se ostettiin Murmanskissa sijaitsevalta Kolskiy Krai yhtiöltä. Venäläisyritys kerää vuosittain hillaa 50 000–60 000 kiloa ja ennätysvuosina jopa 300 000 kiloa.
– Meillä hillaa poimivat paikalliset asukkaat ja laadukkaimmat marjat saadaan meren lähellä olevilta alueilta, kertoo Kolskiy Krai yhtiön pääjohtaja Konstantin Rubanovskii.
Kari Kilpimaan edustama osuuskunta jatkojalostaa hillaa erilaisiksi herkuiksi, kuten hilloksi ja kastikkeeksi. Yrityksen hillan tarve vaihtelee vuosittain. Nykyisin se on vakiintunut 2500–3000 kiloon, mutta joskus se on ollut Kilpimaan mukaan 5000 kiloa. Pääasiassa osuuskunnan hillan saanti on ollut paikallisten ja etelän turistien varassa. Koronapandemia oli viime kesänä pienen marjayrittäjän pelastus.
– Korona lisäsi marjanpoimijoiden retkiä. Saimme ostettua paljon viime kesänä marjoja suomalaisilta turisteilta ja retkeilijöiltä, tunnustaa Kilpimaa.
Venäläisyrityksissä jatkojalostetaan osaksi suomalaisilla resepteillä
Vastavuoroisesti suomalaiset pienyrittäjät ovat vieneet venäläisille yrityksille tietoa hillan jatkojalostuksesta. Kolskiy Krai yhtiö sai jatkojalostusneuvoja ja lakkakastikereseptejä Korvatunturinmaan osuuskunnalta, kun se myi hilloja osuuskunnalle.
– Olemme opettaneet meidän partnereitamme jalostamaan pitemmälle näitä tuotteita molemmin puolin rajaa. Siitä on pikkuhiljaa saatu kumppaneille tuloja, kertoo yhteistyöhankkeen vetäjä, hankepäällikkö Ari Huhtala.
Huhtalan mukaan hilla ei ole ollut varsin suosittu marja Venäjällä ja se tunnetaan useilla alueilla huonosti.
– Hillalla on hyvät markkinat ovat Suomessa, Ruotsissa ja osassa muuta Eurooppaa. Venäjällä se menee kaupaksi isoissa kaupungeissa kuten Pietarissa ja Moskovassa, Huhtala tarkentaa.
Venäjällä esimerkiksi mustikka on tunnettu luonnonvarainen metsämarja, jota poimitaan runsaasti myös myyntiin.
– Mustikkaa voi myydä minne vaan. Puolukka on myös Venäjällä hyvin tunnettu metsämarja, toteaa Arctic Berry Finland Oy:n toimitusjohtaja Osmo Kolu.
Hilla voidaan jatkojalostaa Tanskassa ja myydä Suomessa
Hillatuotteiden markkinat ovat suurimmat Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Lakkahilloa valmistetaan osaksi kustannussyistä muun muassa Tanskassa ja Baltian maissa.
– Se tarkoittaa, että hillotehdas Tanskassa on voittanut tarjouskilpailun ja he myyvät valmistamansa lakkahillon myytäväksi Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan, Osmo Kolu tiivistää.
Ari Huhtalan arvion mukaan suuret marja-alan yritykset ostavat Venäjältä hillaa vuosittain noin 100 000 kiloa, josta osa myydään Pohjois-Suomeen. Siitä määrästä pienyrittäjät pyrkivät Suomessa saamaan tulevaisuudessa osansa. Venäjältä ulkomaille myytävien marjojen määrä riippuu Huhtalan mukaan satovuodesta. Venäjällä halutaan myös lisätä hillan tunnettavuutta omien kuluttajien keskuudessa.
– Valmistajat Venäjän puolella keskittyvät myös omiin markkinoihin. Siellä on paljon enemmän tuotteiden ostajia kuin meillä, toteaa hankkeen vetäjä Ari Huhtala.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 2.2 kello 23 saakka.