Hyppää sisältöön

Metsäteollisuuden maailmanvalloitus alkoi kartonkikoneesta pikkukylässä – 60 metriä pitkä laite mullisti kartongin valmistuksen Suomessa

Vuonna 1872 perustettiin Verlan ja Inkeroisten puuhiomot, Kymin ja Kuusankosken paperitehtaat sekä Kotkan Norjan saha. Kymenlaakson metsäteollisuus auttoi nostamaan Suomen vaurauteen ja maailman tietoisuuteen.

Mustavalkokuvassa Kaksi naista työskentelevät pöllirännin äärellä, heillä on kädessään koukkutyökalu, rännissä metrin mittaisia pöllejä.
Naisia pöllirännillä Inkeroisten kartonkitehtaalla. Kuva: Stora Enson arkisto/ ELKA
Heini Rautoma,
Vesa Grekula
Avaa Yle-sovelluksessa

Inkeroisten kartonkitehtaassa Kouvolassa komeilee Suomen ensimmäinen paperimankeli. Tähän 60 metriä pitkään koneeseen kiteytyy suuri osa Kymenlaakson historiasta.

– Tämä kone mullisti kartongin valmistuksen. Siihen mennessä kartonkia tehtiin käsityönä kymmenien ihmisten työpanoksella, mutta tälle koneelle tarvittiin vain neljä ihmistä. Arkkien sijaan pystyttiin tekemään rullakartonkia, kertoo Inkeroisten kartonkitehtaan johtaja Antti Veitola Stora Ensolta.

Vanhassa kartonkikoneessa on kangas aseteltu esittämään kartongin kulkua koneen läpi
Tältä näyttää museoitu Suomen ensimmäinen jatkuvakäyntinen kartonkikone. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Kone otettiin käyttöön 1897, ja se seisoo yhä alkuperäisellä paikallaan Ankkapurhan teollisuusmuseossa. Oman aikansa suurinvestointi mullisti elämän melko nuoressa teollisuuskylässä.

– Kartonkituotteet ovat olleet erikoistuotteita, harvinaista herkkua. Niitä ruvettiin käyttämään rakentamiseen, kotien somistamiseen ja ensimmäisiin pakkauksiin, esimerkiksi matkalaukkuihin. Veitola sanoo.

Koneella on pituutta 60 metriä ja leveyttä 2–3 metriä. Veitolan mukaan sen nopeus on kävelyvauhtia verrattuna nykypäivän koneisiin, jotka vertauskuvan mukaan huristelisivat autojen vauhtia. Tämän päivän kartonkikone tuotta satakertaisesti tavaraa vuodessa Inkeroisen museokoneeseen verrattuna.

– Tässä on kaikki peruskomponentit, mitä nykyaikaisessakin kartonkikoneessa on, Veitola kertoo.

Antti Veitola seisoo vanhassa tehdashallissa työtakki- ja kypärä päässään ja maski kasvoillaan
Inkeroisten kartonkitehtaan johtaja Antti Veitola. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Inkeroisissa oman aikansa huipputeknologia muutti paikallisväestön arkea, kun tehdas palkkasi työntekijöitä maaseudulta.

– Piti oppia työskentelemään kellon ympäri viikon jokaisena päivänä. Varmasti piti oppia uusia asioita ja olla ratkaisukeskeinen.

Tehdastyöntekijät valmistivat kartonkia hiki otsassa

Nykyään museossa on viileätä, mutta aikoinaan siellä oli valtaisa meteli ja hikiset oltavat. Paperia ja kartonkia nimittäin kuivatettiin sylinterillä, jossa oli kuumaa höyryä.

mustavalkokuvassa kartonkikone
Kartonkikone oli toiminnassa 80 vuotta ennen kuin se museoitiin. Kuva: Stora Enson arkisto/ ELKA

– Konetta hoiti kolme miestä ja yksi nainen. Nainen yleensä oli arkkeja kokoamassa. Verlassa samaa määrää työtä teki 50 henkeä vuorossa, kertoo Ankkapurhan teollisuusmuseon opas Tarja Peltola-Welin.

Tehokas pahvituotanto antoi mahdollisuudet suuriin vientimääriin ja voittoihin omistajille.

Tarja Peltola-Welin seisoo vanhassa tehdashallissa maski kasvoillaan ja talvitakki yllään. Katsoo kohti kameraa.
Ankkapurhan teollisuusmuseon opas Tarja Peltola-Welin. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Kone on luultavasti kuljetettu 1800-luvun lopulla paikan päälle osina. Paperimankeli toimi yli 80 vuotta. Museointiin osallistui koko kylä.

– Sadat talkoolaiset auttoivat putsaamalla konetta ja keräämässä tietoja ja valokuvia, Peltola-Weiln sanoo.

Metsäteollisuuden 150 vuotta juhlistetaan taidenäyttelyissä

1800-luvun metsäteollisuudesta on Kymenlaaksossa jäljellä vielä paljon yksityiskohtia. Inkeroisten kartonkikoneen lisäksi historian ystävä pääsee tutustumaan moneen metsäteollisuuden vaiheeseen näyttelyiden kautta metsäteollisuuden 150-vuotisjuhlavuoden aikana.

Kouvolan Poikilo-museossa on taidenäyttely, jonka teemana on metsä. Näyttelyssä on esillä 35 taiteilijan töitä. Ne nostavat esiin muun muassa työelämää metsäteollisuudessa, mutta myös ilmastonmuutosta ja metsien uhanalaisia lajeja.

Toukokuussa myös merikeskus Vellamossa Kotkassa avautuu puusta raaka-aineena kertova Puun vuoro-niminen näyttely.

Mustavalkokuva tiiliseinäisestä Inkeroisten kartonkitehtaasta, etualalla virtaa Kymijoki
Inkeroisten kartonkitehdas 1910-1920. Kuva: Stora Enson arkisto/ ELKA

Suosittelemme