Savonlinnalainen Anni Saksman, 12, on kotiladuillaan harvinaisuus: hän harrastaa ampumahiihtoa. Ensimmäiset kisakokemuksetkin ovat jo takana.
Saksman innostui ampumahiihdosta vuosi sitten. Lajin kokeilu alkoi luontevasti monivuotisen hiihtotaustan ja kotoa lähtöisin olevan ammuntaharrastuksen ansiosta.
– Isä on minua pienestä lähtien opettanut, ja itse älysin yhdistää harrastukset, Anni Saksman sanoo.
Isänsä Jarkko Saksmanin nimissä olevan aseen hän sai viime keväänä. Annilla ei ikänsä puolesta voi olla vielä aseen hallussapitolupaa. Kisa-ase on luvanvarainen pienoiskivääri.
– Anni on ampunut ilmakiväärillä pienestä pitäen ja edelleen hän ampuu sillä kesäisin. Se toimii myös hyvänä harjoituspohjana ampumahiihdolle.
Peruskoulun kuudetta luokkaa käyvä Anni Saksman kilpailee ampumahiihdossa alle 13-vuotiaiden sarjassa, jossa ei hiihdetä ase selässä, ja ampumasuoritus tapahtuu tuelta.
Ampumahiihtokisoissa korostuu huoltajana toimivan isän tärkeä rooli.
– Siellä se ase odottaa valmiina, joten helppo siihen ampumapaikalle on tulla ja jättää ase siihen ammunnan jälkeen, Anni Saksman sanoo.
Isältä kisatilanne vaatii erityistä tarkkuutta. Jarkko Saksman myöntää ensimmäisten kisakokemusten jäljiltä, että ampumapenkalla on oma jännityksensä.
Alle 13-vuotiaiden sarjassa kilpailumatka on joko kolme kilometriä kahdella ammunnalla tai neljä kilometriä, jolloin ampumapaikalla käydään kolme kertaa, kilometrin välein.
Ampumapaikalla odottaviin aseisiin liittyvissä ohjeistuksissa on kilpailukohtaisia eroja.
– Kisoissa, joissa on tiukempi lähtöväli ja sarjoja päällekkäin, niin joudun hakemaan aseen aina ammunnan jälkeen pois ja viemään sen takaisin. Kyllä siinä täytyy hereillä olla, Jarkko Saksman sanoo.
Anni Saksman kertoo keskittyvänsä kilpailuissa hyviin laukauksiin ja tarpeeksi kovaan hiihtovauhtiin.
Tyttö- ja naisharrastajien määrä kasvussa
Ampumahiihdolla on Suomessa 450–500 junioriurheilijaa. Suomen ampumahiihtoliiton toiminnanjohtaja Tapio Pukki kertoo, että sekä tyttöjen että naisten harrastajamäärät ovat olleet selvässä kasvussa 2010-luvulta lähtien. Aiemmin ampumahiihdon harrastajissa tyttöjä ja naisia oli noin kolmannes, nyt suhdeluku on tasan 50–50.
– Osassa ikäluokista tyttöjä ja naisia on jo lukumäärällisesti enemmän, Pukki sanoo.
Ruotsissa on meneillään ampumahiihtobuumi: innokkaita junioriharrastajia tulvii ovista ja ikkunoista, eivätkä kaikki halukkaat pääsee harrastamaan ampumahiihtoa.
Suomessa on vaihdettu tietoja ja kokemuksia Ruotsin kanssa länsinaapurin onnistuneesta seuratyöstä.
Kaisa Mäkäräisen jalanjäljissä
Kilpailu-uransa lopettaneen Kaisa Mäkäräisen menestys ampumahiihdossa on ollut innoittajana Anni Saksmanin lajivalinnassa. Muutamilla live-tapaamisillakin oli vaikutuksensa lajista innostumiseen.
Jarkko Saksman kertoo Annin tavanneen esikuvansa ainakin Pärnävaaralla ja Posiolla järjestetyissä kisoissa.
Myös Tapio Pukin mielestä esikuvat ovat tärkeitä innoittajia. Vaikka Kaisa Mäkäräinen ei enää kilpailekaan, niin hän on edelleen vahvasti lajin parissa tv-lähetysten kommentaattorina puhumassa lajin puolesta. Pukki sanoo myös uusien maajoukkueen menestyjien toimivan hyvinä esikuvina lajin nuorille.
Saksmanin perheessä seurattiin myös Mäkäräisen maailmancupkisoja.
– Etenkin hiihto oli hänellä vahvaa: hän pärjäsi varmaan sen ansiosta niin hyvin, Anni Saksman sanoo.
Vahvalla pohjalla on myös Anni Saksmanin hiihto, jonka harrastamisen hän aloitti alle kouluikäisenä. Harjoittelu sujuu hiihtovalmentajana toimivan Netta Tuhkasen, 25, tekemän ohjelman mukaisesti.
Savonlinnan Hiihtoseurassa nuorille hiihtoharjoituksia vetävä Tuhkanen kuvailee suojattiaan määrätietoiseksi ja tunnolliseksi harjoittelijaksi. He ovat tunteneet toisensa viitisen vuotta.
– Anni on myös aika rauhallinen luonteeltaan. Se sopii varmasti ampumahiihtoon, kun pää täytyy pitää kylmänä penkalla.
Vahvuudet kestävyydessä ja hapenotossa
Netta Tuhkanen on ollut hiihtovalmennusohjelman tekijänä nyt vuoden ajan.
– Annin vahvuudet ovat kestävyyspuolella ja hapenotossakin. Kehityskohteita on esimerkiksi voimapuolella, ja tekniikkaa pitää viedä koko ajan eteenpäin.
Hiihtovalmentaja painottaa, että harjoittelua suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä Annin ja hänen vanhempiensa kanssa. Palautumisella ja oman kehon kuuntelemisella on tärkeä merkitys lapsen harjoittelussa.
Hiihto on iso osa Saksmanin perheen elämää: myös pikkusiskot, Eevi ja Iina Saksman, hiihtävät kilpaa. Jarkko-isä on tiivisti mukana sisaruskolmikon huoltojoukoissa.
– Kyllä hiihto kuuluu talvisin päivittäin meidän perheen arkeen: jos ei käydä hiihtämässä, niin pitää ainakin suksia huoltaa, hän sanoo.
Toiveissa latu ampumaradalle
Savonlinnassa ei ole ampumapenkkaa eikä tauluja, mutta kesäisin toiminnassa oleva ampumarata löytyy Aholahden hiihtokeskuksen lähettyviltä. Saksmanien toiveissa kuitenkin siintää ainakin ladun saaminen ampumaradalle tulevaisuudessa.
Anni Saksman ei ole moksiskaan Savonlinnasta puuttuvan ampumahiihtopaikan takia.
– Kesäisin harjoittelen niin, että ensin juoksen ja sitten menen ampumaan.
Lähimmät ampumahiihtokeskukset sijaitsevat Kontiolahdella ja Imatralla, joissa hän käy toisinaan isänsä kanssa harjoittelemassa.
– Jos on tarve lähteä harjoittelemaan, niin ampumahiihtopaikkoja löytyy kyllä myös tästä lähempää Rantasalmelta ja Mikkelistä, Jarkko Saksman sanoo.
Tähtäimessä nuorten SM-kisat
Seuraava etappi on tänä viikonloppuna Hämeenlinnassa järjestettävät ampumahiihdon nuorten SM-kisat. Innolla tyttärensä mukaan kisoihin lähtevä Jarkko Saksman kertoo lähtöviivalle asettuvan kolmekymmentä tyttöä.
– Saa nähdä, minkälainen taso siellä on. Aiempaa kokemusta meillä on vain täällä Itä-Suomessa kierretyistä kisoista.
Anni Saksman odottaa ensimmäiseltä SM-koitokseltaan puhdasta kisaa ja onnistumisia.
– On mukavaa päästä oman ikäluokan Suomen kärjen kanssa samalle lähtöviivalle ja verrata omaa sijoitusta heihin.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 6.2. klo 23 saakka.