Maatalousyrittäjä Juha Wikström on tehnyt päätöksen. Muutaman viikon kuluttua teurasauto kurvaa särkisalolaisen tilan pihaan ja tyhjää sikalan.
Lopullisesti.
Aikoinaan täällä on ollut yli 800 sikaa, nyt on jäljellä enää pari sataa.
– Omalta kohdalta kipuilu käytiin jo vuosi sitten. Totta kai se mietitytti, että enkö osaa tätä hommaa vai mikä on vialla, Wikström kuvaa.
– Toisaalta minulla oli mahdollisuus lopettaa, koska en ole tehnyt tähän mittavia investointeja.
Wikströmin sikalarakennuksilla oli ikää jo kolmisenkymmentä vuotta. Wikströmin mukaan ne investoinnit ovat jo maksaneet itsensä takaisin. Eniten hän harmittelee niiden puolesta, jotka ovat tehneet hiljattain isoja investointeja.
Sikatilat ja muukin maatalous kärsii nyt rehun, lannoitteiden ja energian hintojen jyrkästä noususta. Esimerkiksi typpilannoite urean hinta noin kaksinkertaistui heinäkuun alusta joulukuuhun ja fosforilannoitteiden hinnat nousivat noin 40 prosenttia.
Takana on myös poikkeuksellisen huono satovuosi. Juha Wikströmkin on joutunut poikkeuksellisesti ostamaan sikojen rehuksi viljaa markkinoilta.
Alla oleva kuva kertoo, miten maatalousyrittäjien kulut ovat nousseet ja tulot ovat laskeneet.
Jos ilmiötä tarkastelee yrittäjätulon kautta, voidaan jo puhua romahduksesta.
Pellervon taloustutkimuksesta huomautetaan, että sopeuttamistoimet tasaavat yllä näkyvää romahdusta jonkin verran. Monella maatilalla on todennäköisesti säästetty lannoitteista, siirretty investointeja tai pienennetty karjaa ja viljelypinta-alaa.
Joka tapauksessa puhutaan yli viidenneksen pudotuksesta.
Mitä siis tulisi tehdä, jotta yrittäjät voisivat siirtää kasvavat kulut hintoihinsa?
Juha Wikströmin mukaan kuluttajalla on paljon valtaa. Hän voi päättää, millaisia tuotteita ostaa.
– Mutta sitten siellä on myös kaupan ja elintarviketeollisuuden rajapinta, jossa kaupan ostaja ja teollisuuden myyjä sopivat hinnoista. Ehkä me olemme tuottajina ja teollisuutena epäonnistuttu kertomaan, mikä tämä tilanne on.
Moni osoitteleekin maatalouden kustannuskriisissä sormella teollisuutta ja ennen kaikkea kaupan suuria ketjuja.
Ministeri ei niele Keskon selitystä
– Historian paras tulos. Seitsemänsataaseitsemänkymmentäkuusimiljoonaa euroa....
Keskon pääjohtajalla Mikko Helanderilla oli torstaina iloista kerrottavaa sijoittajille. Kauppajätin vuositulos on parantunut jo seitsemän vuotta perättäin. Päivittäistavarakaupan kannattavuus oli "kansainvälisesti huipputasoa".
Keskon mukaan se on tehnyt parhaansa myös tuottajien tilanteen helpottamiseksi – ennen kaikkea kannustanut suomalaisia kuluttamaan kotimaista ruokaa.
Helander totesi tulosjulkistuksen yhteydessä, että Keskolla ei ole kovin paljon vaikutusvaltaa (siirryt toiseen palveluun)siihen, kuinka paljon tuottajat tienaavat. Hän perustelee väitettä sillä, että Kesko sopii hinnoista elintarviketeollisuuden kanssa – ja elintarviketeollisuus tuottajien kanssa.
– Eikä siinä ole mitään oikotietä. Ei meillä ole keinoa huolehtia siitä, että raha siirtyy tuottajille. Sen pitää tapahtua niissä keskusteluissa tuottajien ja teollisuuden välillä.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ei niele kauppajätin tulkintaa.
– No tämä oli kyllä hämmentävä kommentti. Nimenomaan kauppa vahvimpana ja isoimpana toimijana elintarvikeketjussa on ylivoimaisesti suurimpana vastuullisena tässä asiassa, Leppä sanoo Ylelle.
Mistä se kertoo, että Kesko tekee huipputuloksen samaan aikaan, kun maatalousyrittäjät kärvistelevät kustannuskriisissä?
– Se kertoo elintarvikeketjun äärimmäisen suuresta epätasapainosta. Kauppa tekee vuosi toisensa jälkeen yhä parempia tuloksia ja maatalous vuosi toisensa jälkeen yhä huonompaa tulosta. Markkinoilla pitää pystyä tasapainottamaan tätä tilannetta.
Hallitus esitti juuri lisätalousarviossaan rahaa maatilojen lainojen takauksiin. Selviävätkö maatalousyrittäjät veloistaan?
– Eivät selviä, jos tuottajahintoihin ei tule korostusta. Se on ihan selvä, Jari Leppä sanoo.
Luvassa uusia sopimuskäytäntöjä – tai lakeja
Leppä on patistanut kaupan, teollisuuden ja tuottajien järjestöt selvittämään, miten ne voisivat sopimuksissaan huomioida kustannusten vaihtelun nykyistä paremmin.
Elintarviketeollisuusliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, Päivittäistavarakauppa sekä suomenruotsalainen Svenska lantbruksproducenternas centralförbund kävikin helmikuun alussa Säätytalolla neuvotteluja aiheesta.
Kutsujana oli elintarvikemarkkinavaltuutettu, ja tuloksista kerrotaan maaliskuun alussa.
Jari Leppä on jo aiemmin uhannut (siirryt toiseen palveluun), että tarvittaessa asiasta voidaan säätää myös lailla.
– Jos ala ei itse pysty tekemään sopimuksiin muutoksia koskien esimerkiksi indeksejä, sopimusaikoja tai hintojen tarkistuksia, me teemme lakimuutoksen.
Jari Lepän mukaan tukea löytyy myös muualta kuin keskustapuolueesta – niin hallituksesta kuin oppositiostakin.
"Emme voi laskea sen varaan, että kyllä kuluttaja maksaa"
Elintarviketeollisuuden toimitusjohtaja Mikko Käkelä kannattaa järjestelyä, joka huomioisi paremmin tuottajien ja teollisuuden tilanteen.
Yllättäviin ja poikkeuksellisiin muutoksiin tulisi Käkelän mukaan pystyä puuttumaan. Esimerkiksi syksyn ja joulun ajan valikoimista ja tuottajahinnoista sovitaan usein jo keväällä – ennen kuin tiedetään kesän sadosta.
Käkelä kuitenkin vastustaa ajatusta, että hinnat sidottaisiin suoraan kulujen kehitykseen.
– Ymmärrän, mitä ministeri tavoittelee. Vierastan kuitenkin indeksiautomaatteja, joissa kustannukset siirretään eteenpäin. Emme voi laskea sen varaan, että kyllä kuluttaja sen maksaa, Käkelä sanoo.
Toistaiseksi tavallinen kuluttaja ei ole joutunut poikkeustilanteesta kärsimään.
Kuten yllä oleva kuva kertoo, ruoan hinnan kehitys on ollut Suomessa varsin maltillista verrattuna Yhdysvaltoihin ja EU-maihin keskimäärin.
Porsaat lähtevät, työ jatkuu
Särkisalolaisella sukutilalla on tehty töitä satojen vuosien ajan. Nyt maatyöt jatkuvat ilman porsaita.
Juha Wikströmin mukaan päätös oli oikea, mutta haikea.
– Kaksikymmentä vuotta sitten täällä oli melkein joka tilalla sikoja. Nyt jäljellä taitaa olla viisi sikalaa. Ja kun minä lähden joukosta pois, on suuri vaara, että yhteistyökumppaninani ollut naapurikin joutuu miettimään vakavasti tuotantonsa lopettamista.
Juha Wikström on kuitenkin optimisti. Hän ei pahastunut edes siitä, että Kesko takoo kovaa tulosta.
– Ajattelisin näin positiivisesti, että on hyvä kun ruokaketjussa on rahaa jaettavaksi. Nyt pitää vain teollisuuden ja tuottajien kyetä kertomaan, että mistä kustannukset tulevat. Ellei siihen pystytä, ollaan vakavien kysymysten äärellä.
Voit keskustella aiheesta maanantaihin 7.2. klo 23:een asti.