Hyppää sisältöön

Polttoaineprotesti on muutakin kuin euroja ja senttejä – taustalla on tunne, ettei oma ääni kuulu, arvioi asiantuntija

Kun polttoaineen hintoja protestoidaan, on taustalla kokemus muuttuvasta yhteiskunnasta. Asiantuntijan mukaan muutos tarvitsee aikaa. Mutta polttoaineen hinnannousun taustalla on myös geopoliittisen jännitteiden kaltaisia tekijöitä, joille ei mahda mitään.

Monet ihmiset kokevat, ettei heidän äänensä kuulu yhteiskunnassa
Monet ihmiset kokevat, ettei heidän äänensä kuulu yhteiskunnassa

Polttoaineen hinta houkuttelee protesteihin, mutta kyse on laajemmasta asiasta kuin bensan hinnasta. Näin arvioi Helsingin yliopiston aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio Ylen aamun haastattelussa.

– Bensan hinta symboloi paikallisia kysymyksiä, kuten elinympäristöä, elämäntapaa, elinkeinoa. Bensan hinta vaikuttaa näihin, joten se laukaisee laajemman kysymyksen. Ei keskustella pelkästään polttoaineen hinnasta, vaan alueellisista eroista, kuvailee Moisio.

Moision mukaan alueellisuuden poliittinen merkitys on huomattu muuallakin kuin Suomessa. On kiinnitetty huomiota Britannian Brexitiin, Yhdysvalloissa Trump-ilmiöön, keltaliivien aktivisuuteen Ranskassa ja AFD:n eli Vaihtoehto Saksalle -puolueen toimintaan Saksassa. Näitä ilmiöitä yhdistää kokemus alueellisesta vastakkainasettelusta.

– Ihmiset kokevat, ettei heidän äänensä kuulu, eikä alueiden näkökulmaa oteta huomioon entiseen tapaan. Tätä kokemuksen merkitystä ei pidä unohtaa, sanoo Moisio. Hän kertoo kohdanneensa, näitä tuntoja myös viikonlopun mielenosoituksissa Helsingissä.

– Kävin keskustelua Convoy-mielenosoittajien kanssa, He sanoivat suoraan, mitä tutkimus muualta on osoittanut, “alueiden ääni ei kuulu", on ikään kuin unohduttu reuna-alueille. Tämä nostattaa tuntoa, että osallistuminen peruspolitiikan sektoriin ei toimi, vaan sitä pitää jotenkin muuten demonstroida, kertoo Moisio.

Miksi mielenosoittaminen sitten kohdstuu valtioon? Moision mukaan kyse on siitä, millaiseksi Suomi on vuosikymmenten aikana rakennettu.

– Rakennettiin tiet ja infrastruktuurit, ja se koski reuna-alueitakin. Ideana oli, että rakennetaan kunnon suomalainen aluerakenne ja siihen lojaali Suomen kansalainen. Nyt kun rakenteet ohentuvat erityisesti reuna-alueilla, niin kysymys on, “miksi valtio meitä näin kohtelee?”. Myös aluekehittäjät artikuloivat tätä samaa, “miksi täältä ohenee julkiset infrastruktuurit, miksi investointeja ei tehdä kuten ennen?”, kuvailee Moisio.

Muutokselle tarvitaan aikaa

Kaupungistuminen on megatrendi, joka muuttaa yhteiskuntaa. Kuinka varmistaa, etteivät yhteiskunnan muutokset ole epäoikeudenmukaisia? Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Markus Lahtinen toteaa, että välttämätön edellytys muutosten oikeudenmukaisuudelle on riittävät sopeutumisajat.

Esimerkiksi energian hinnanmuutokset ovat olleet todella rajuja lyhyellä ajalla, toteaa Lahtinen. Osin muutokset liittyvät sellaisiin tekijöihin, joille ei mahdeta mitään. Polttoaineen hinnanousun taustalla on öljyn maailman markkinahinnan nousu.

– Erityisesti viimeaikainen jyrkkä nousu on seurausta geopoliittisesta tilanteesta, Venäjän ja Ukrainan välisestä jännitteestä, toteaa Markus Lahtinen.

– Jos katsoo päästöoikeuksien hintaa, mikä sinällään on hyvä järjestelmä, siinä hinta on noussut niin nopeasti, että on vaikea luoda järjestelmiä, joilla taataan oikeudenmukainen siirtymä, sanoo Lahtinen.

Kaupungistumisen suuntaa ei muuteta, vaikka korona lisäsi etätyön mahdollisuuksia, arvioi Lahtinen.

– On sellaisia elinkeinorakenteita, jotka ovat voimakkaita ajureita kaupungistumsielle. Näen, että korona-ajan vaikutuksesta työssäkäyntialueet laajenevat. Ne, jotka voivat tehdä etätöitä, voivat asua kauempana konttorista. Isoa kaupungistumisen trendiä se ei katkaise, toteaa Lahtinen.

Ilmastonmuutospolitiikkaan liittyy käsitys kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen torjumisen yhteydestä, toteaa Moisio. Toinen suuri kaupungistumisen kehitystä edistävä tekijä on tietointensiivisen talouden rakentaminen. Sen suhteen on kuitenkin osa kaupungeistakin jäämässä jälkeen.

– Pieniä ja keskisuuria kaupunkeja on ollut vaikea saada mukaan tähän tietointensiivisen talouden, globaalin talouden kehittämiseen. Ei keksitä, miten ne saataisiin mukaan innovaatiomaailmaan. Tämä tarkoittaa sitä, että investoinnit kohdistuvat voimakkaasti pääkaupunkiseudulle ja muutamaan suurimpaan kaupunkikeskukseen, kuvailee Moisio.

Suosittelemme sinulle