Asiantuntijat arvioivat korkojen nousevan vielä lisää tänä vuonna.
Yleisin asuntolainakorko eli vuoden euriborkorko on kivunnut ylöspäin sen jälkeen, kun Euroopan keskuspankki (EKP) viestitti viime torstaina rahapolitiikan mahdollisesta kiristämisestä.
Lainarahan kallistumisella voi olla isot vaikutukset sekä asuntovelallisiin että velkaisiin valtioihin. Kokosimme vastaukset seitsemään olennaiseen kysymykseen.
Mikä muuttuu?
Asuntovelallisen nollakorkojen aika päättyy todennäköisesti noin vuoden kuluttua.
Rahamarkkinoilla arvioidaan, että esimerkiksi asuntolainojen yleisin viitekorko, 12 kuukauden euribor, nousee plussan puolelle joulukuussa.
S-pankin päästrategi Lippo Suominen rauhoittelee, että kovin suurta lainojen korkojennousua ei kuitenkaan ihan lähivuosina nähdä.
– Jos tästä vuodesta puhutaan, niin rajallista on, Suominen summaa. Samaa mieltä on Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto.
Täältä voit tarkistaa, miten korkojen nousu vaikuttaisi sinun talouteesi: Pitääkö asuntovelallisen huolestua inflaatiosta? Kokeile laskurilla, miten koronnousu vaikuttaa lainakuluihisi
Kuinka paljon korot nousevat?
Talletuskorko voisi kivuta nollaan ensi vuoden alussa. Se tarkoittaa korkoa, jota Euroopan keskuspankki maksaa liikepankkien tekemille yli yön talletuksille EKP:hen. Tämä korko siirtyy yleensä myös pankkien asiakkaiden veloistaan maksamiin korkoihin.
Tätä nykyä EKP:n määrittelemä talletuskorko on -0,5 prosenttia. EKP on muuttanut korkotasoa yleensä 0,25 prosenttiyksikön erissä. Se tarkoittaa, että jos tänä vuonna tulisi yksi koronnosto, korko olisi yhä miinusmerkkinen vuoden lopussa.
– Tarvittaisiin siis kaksi koronnostoa, että päästäisiin edes nollaan, Suominen sanoo.
Jos asuntolaina on sidottu esimerkiksi kolmen kuukauden euriboriin, korkojen nousu alkaa tuntua nopeammin kuin silloin, jos se on sidottu 12 kuukauden viitekorkoon.
Kolmen kuukauden euriboriin pohjautuvaa lainaa tarkistetaan nimensä mukaisesti kolmen kuukauden välein lainan ostopäivästä, 12 kuukaden vuoden välein.
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde antoi viime torstain tiedotustilaisuudessaan ymmärtää, että keskuspankki harkitsee rahapolitiikan kiristämistä jo tänä vuonna. Hollannin keskuspankin pääjohtajan Klaas Knotin mukaan (siirryt toiseen palveluun) EKP:n ensimmäinen koronnosto olisi luvassa lokakuussa.
Esimerkiksi Danske Bankissa päivitettiin näkemyksiä tulevasta rahapolitiikasta heti Lagarden ulostulon jälkeen.
– Uskomme nyt, että korkoja nostetaan ensimmäisen kerran tämän vuoden joulukuussa ja toistamiseen ensi vuoden maaliskuussa, pankin pääanalyytikko Kuusisto kertoo.
Tällöin korko olisi siis nollassa. Jos kuluttajahinnat jatkavat ripeää nousuaan pitkin vuotta, korot voivat nousta nopeamminkin.
Milloin korot nousevat?
Euroopan keskuspankki aikoo nostaa korkoja vasta sitten, kun se on ensin lopettanut muut elvytystoimensa. EKP käynnisti ensimmäisenä pandemiavuonna 2020 valtavan arvopaperien osto-ohjelman.
Pankki siis lopettaa nämä valtioiden ja yritysten velkakirjojen netto-ostot, ennen kuin se puuttuu korkoihin. Käytännössä se tarkoittaa, että EKP:n pitäisi jo keväällä varoittaa markkinoita osto-ohjelmien aikaistetusta alasajosta, jos se haluaisi esimerkiksi syyskuussa nostaa korkoa.
Tällä tietoa arvopaperiostot jatkuvat vuoden lopulle. Jos EKP kertoisi kuukauden kuluttua kokouksessaan lakkauttavansa osto-ohjelmansa syyskuun alussa, se olisi selvä viesti 0,25 prosenttiyksikön koronnostosta syyskuussa.
Intoa lopettaa pandemiatuki ja nostaa korkoja jarruttaa nyt ennen kaikkea se, että markkinakorkojen rinnalla myös velkaisten euromaiden valtionlainojen korot ovat ampaisseet nousuun.
Jos EKP vetäytyisi markkinoilta, se todennäköisesti vain lisäisi maiden velanhoidon kustannuksia.
– Kyllä se paha varoitushuuto on EKP:n suuntaan. Näiden maiden korkojen nousu kertoo euroalueen tilanteesta: jos markkinat huolestuvat eivätkä osta Italian tai Espanjan lainoja, niin huoli on, että kuka ostaa, Lippo Suominen sanoo.
– Jos aletaan pelätä Italian talouden taantumaa, niin tuskinpa Saksankaan talous voisi kovin lujaa porskuttaa.
Myös Suomen 10-vuotisen valtionvelan korko on nyt 0,5 prosenttia, kun se vielä tammikuun alussa oli 0,1 prosenttia.
Voiko edessä olla uusi velkakriisi?
EKP:n dilemman muodostavat sen historian aiemmat kriisit. Aina kun korot nousevat, aletaan kysellä, onko käsillä uusi eurokriisi.
Kreikan, Italian ja Espanjan velkakirjojen korkoero Saksan vastaaviin lähti heti repeämään, kun Lagarde oli vihjaissut rahapolitiikan kiristämisestä. Se muistutti markkinoita kymmenen vuoden takaisesta eurokriisistä, jossa velkaiset maat ajautuivat pahaan rahoituskriisiin.
Sijoittajat ovat nyt huolissaan siitä, miten Etelä-Euroopan valtiot pärjäävät edessä häämöttävän korkotason nousun kanssa
Kuusisto kiinnittää huomiota myös siihen, että markkinoilla moni asia pohjautuu luottamukseen. Luottamuspulaa ei nyt juurikaan ole.
– Yksi syy siihen, että euroalueen velkakriisi lähti eskaloitumaan, oli huoli euroalueen hajoamisesta, Kuusisto arvioi.
Luottamusta lisää tällä kerralla se, että Italian johdossa on entinen EKP:n pääjohtaja Mario Draghi. Sijoittajat uskovat hänen kykyynsä uudistaa Italian taloutta.
– Ranskan vaaleissa taas ei ole samaa pelkoa kuin viime vaalien aikaan, että puolueet, jotka kannattavat euroeroa, olisivat haastamassa nykyhallintoa, Kuusisto sanoo.
Mitä velallisen kannattaa ottaa huomioon?
Asuntovelallisen kannattaa laskea tulevaisuuden korkomenojaan niin, että kukkaro kestää vähintään kahden prosentin koronnousun.
– Jos pelkää pitkäaikaista koronnousua – en itse usko että kovin hurjaa hyppyä tullaan näkemään – niin totta kai voi ottaa kiinteän koron tai korkokaton, mutta se olisi kyllä kannattanut jo viime kesänä, Lippo Suominen sanoo.
Uutta lainaa harkitsevia Suominen neuvoo huomaamaan, että pelkällä lainan marginaalilla lainaa ei pysty jatkossa enää hoitamaan. Negatiivisten korkojen oloissa uudet lainanottajat ovat maksaneet velastaan korkoa vain marginaalin verran.
Joissakin vanhoissa asuntolainoissa miinuskorko on pienentänyt marginaalia.
– Peukalosääntö voisi olla se, että jos laskee selviävänsä kahden prosentin koronnoususta helposti, niin ei tule ainakaan suuria ongelmia. Jos kaksi prosenttia tuottaa ongelmia, niin lainaa on liian paljon, Suominen sanoo.
Lähivuosina tuskin nähdään vuosituhannen alun korkoprosentteja. Vielä viiden vuodenkin päästä markkinanäkemyksen mukaan korko olisi noin prosentissa. Esimerkiksi vielä 15 vuotta sitten vuoden euribor oli 3,5 prosenttia.
Nousevatko talletustilien korot?
Jossain vaiheessa pankkien pitää alkaa maksaa korkoa myös talletuksille. Siihen on kuitenkin vielä pitkä matka, asiantuntijat arvioivat.
– Jos mietitään tilikorkoja, niin valitettavasti vielä pitkään saadaan odottaa, S-pankin Suominen sanoo.
Korkojen pitääkin olla "pitkän aikaa" prosentin tuntumassa tai yli sen, ennen kuin pankit alkavat maksaa korkoa talletuksille.
Voiko olla, että korot eivät nousekaan?
Korkojen nousu on viime kädessä kiinni siitä, kiihtyykö inflaatio vai ei. Jos kuluttajahinnat jatkavat kiitoaan, korotkin nousevat.
Voi myös olla, että korot nousevat useamman kuukauden ajan pelkillä odotuksilla koronnostosta.
– Se sitten hyödyttäisi inflaatiota ja taloutta niin, että EKP:n ei tarvitsisikaan nostaa korkoa, Lippo Suominen pohtii.
Erot eri euromaiden inflaationopeudessa ovat myös suuret, joskin suunta on sama. Kun esimerkiksi Virossa hinnat nousevat kaksinumeroista vauhtia, Suomenlahden pohjoisrannalla Suomessa nousua on "vain" 3,4 prosenttia.
– Yhdellä lääkkeellä ei voi kymmentä eri tautia hoitaa. Nyt erot ovat olleet niin isot maiden välillä, että EKP on joutunut kipuilemaan, kenen mukana mennään. Aina kriisitilanteessa on pakko mennä heikoimman mukaan, Suominen sanoo.
Voit keskustella aiheesta 10.2. klo 23 saakka.
Lue myös: