Sosiaalisessa mediassa julkisesti metsästysharrastustaan esiin tuova nainen kertoo saaneensa kahden muun naismetsästäjän kanssa tappouhkauksia. Uhkailu alkoi samaan aikaan, kun susikeskustelu Suomessa sai uusia kierroksia kannanhoidollisen metsästyksen myötä.
Nainen esiintyy jutussa nimettömänä, koska hän kokee keskusteluilmapiirin uhkaavana. Hän tai muut Ylen tietoon tulleet uhkailuja saaneet metsästäjät eivät asu Kuhmossa.
– Ei ole sen parempaa teoriaa, aikasemmin ei ole ollut mitään tällaista. Somessani tulee hyvin esille, että metsästän, enkä ole sitä häpeillyt.
Yle on nähnyt kyseisiä viestejä useilta metsästäjiltä, niissä oleva kielenkäyttö on erittäin aggressiivista. Uhkausten takana on sama nainen. Oulun poliisista kerrotaan, että rikosilmoituksia edellämainituista uhkauksista on tehty neljä kappaletta.
Kuhmolainen petoyhdyshenkilö Jari Heikkinen on kummissaan alkuvuoden tapahtumista ja sen synnyttämästä keskusteluilmapiiristä. Uhkausten lisäksi ilmapiirin kireys heijastuu laajasti monessa Facebookin kommenttiketjussa, joka liittyy Saunajärven laumaan.
Kuhmossa havaintoja suurpedoista vastaanottava Heikkinen kokee, että tammikuun lopussa tulleet hallinto-oikeuden päätökset kannanhoidollisen metsästyksen keskeyttämisestä ennen sen alkamistakaan olivat kuin maton vetäminen jalkojen alta.
Heikkinen kertoo, että metsästäjät ovat tehneet ison työn valmistellessaan kannanhoidollista metsästystä huolellisesti.
– Mikään ei riitä. Teemme havaintoja susista, keräämme dna-näytteitä. Ministeriöstä luvattiin, että nyt kannanhoidollinen metsästys alkaa.
Kuumentunut keskustelu on kohdistunut eritysesti Kuhmoon myönnettyihin lupiin. Kaupunkiin myönnettiin kahdeksan suden kaatolupa, jossa oli tarkoitus metsästää koko Saunajärven susilauma. Kaikkiaan koko maahan myönnettiin 18 lupaa, jotka kumottiin hallinto-oikeiden välipäätöksillä tammikuun lopussa. Metsästysaika olisi ollut 1.–15.2.2022.
Useat ympäristöjärjestöt valittivat (Suomen Luonnonsuojeluliitto) EU:llekin maa- ja metsätalousministeriön päätöksestä ylipäänsä aloittaa kannanhoidollinen metsästys.
Kuhmon laumaan liittyvä susikeskustelu velloi kuumana jo ennen päätöksiä ja myös niiden jälkeen.
Heikkisen mielestä keskustelussa on menty liiallisuuksiin vastakkainasettelussa.
– Henkilökohtaisesti ei ole uhkauksia tullut.
Kaupunki reagoi petokeskusteluun
Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä kertoo kuulleensa uhkailuista välikäden kautta. Hän toivoo malttia ja kunnioitusta keskusteluun.
Kuhmon kaupunki perustaa suurpetotyöryhmän. Kaupunginjohtaja Määttä kertoo, että työryhmän kautta halutaan päivittää kaupungin yhteinen näkemys suurpetopolitiikkaan.
– Meille ei ole vierasta keskustella suurpedoista. Mietimme kaksi viikkoa sitten, miten voisimme kaupunkina osallistua tähän keskusteluun sillä tavalla, että se olisi kaikille osapuolille turvallinen ympäristö, Määttä kertoo.
Oliko keskustelu Saunajärven susiluvista kimmoke työryhmän perustamiseen? Suoraa vastausta ei tule.
– Meillä käydään säännöllisesti keskustelua suurpedoista kaupungin päätöksenteossa, koska elämme näiden aiheiden äärellä. Esimerkkinä voisi mainita metsäpeuran suojelu, karhun metsästys, petovahingot ja villieläinten kuvaaminen ravintohoukutinta hyödyntäen.
Kerta ei ole ensimmäinen Kuhmossa, sillä vastaava petotyöryhmä on ollut toiminnassa viimeksi vuonna 2013. Petotyöryhmä perustettiin myös silloin kaupunginhallituksen päätöksellä.
– Täytyy sanoa, että nyt käynnissä oleva keskustelu on virittänyt keskustelua jälleen, totta kai halutaan siihen reagoida. Kaupunkina pyrimme tuomaan moniäänisyyttä ja erilaisia asiantuntijoita siihen keskusteluun mukaan.
Lue myös: Aleksi Lumpeen kolumni: Kuka enää uskaltaa osallistua susikeskusteluun?
Miten susikeskustelusta saisi asiallisempaa? Voit keskustella aiheesta 11.2.2022 klo 23:een saakka.