Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Minna Jaala, 23, hankki toissa kesänä 20 vuotta vanhan Volvon farmariauton.
Työmatkojen ja kauppareissujen lisäksi Jaala kulki Volvollaan autoharrastajien miitteihin, joissa ajettiin letkassa paikkakunnalta toiselle: kotikylältä Perniöstä Salon, Someron ja Forssan läpi Urjalaan ja Turun kautta takaisin. Välillä hän pysähtyi parkittamaan kavereidensa kanssa. Basso soi ja aina jollakin kumi paloi.
Kuukaudessa hupi- ja hyötyajoa kertyi lähes 6 000 kilometriä.
– Rentoudun ja tapaan ystäviä ajamalla. Se on minulle elämäntapa, Jaala sanoo.
Kesällä 2020 Jaala tankkasi auton täyteen 90 eurolla, mutta nyt sama määrä polttoainetta maksaa jo lähes 140 euroa.
Volvon 2,4-litrainen moottori syö Jaalan ajossa 9,5 litraa satasella.
Bensaan Jaalalla palaa noin 750 euroa kuussa. Se on päätoimiselle opiskelijalle paljon. Samalla rahalla maksaisi pikkuyksiön kuukausivuokraa Helsingin Kalliossa. Hänen mielestään hinta on jo kohtuuton.
Nyt Volvon takaikkunassa lukeekin: “Stop autoilijoiden kuritukselle!” Ensi viikolla Jaala ajaa sillä Turkuun Torviprotesti-mielenosoitukseen, jossa vaaditaan poliitikoilta toimia autoilun kulujen laskemiseksi.
Ilman autoa ei ole sosiaalista elämää
Nora Kanto, 22, katsoo polttoaineen hintaa ja kiroaa. Bensavalo palaa, joten on pakko tankata, että seuraavana päivänä pääsee töihin. 95-oktaaninen bensa maksaa 1,984 euroa litralta.
– En ole kertaakaan vielä näin kalliilla tankannut.
Mira Perkonoja, 26, aikoo vielä hetken lykätä pumpulla pysähtymistä. Hän toivoo, että puoliso tankkaisi, kun ajaa Helsinkiin.
Perniöläisen huoltoaseman kahvipöydässä kaikki kertovat karsineensa ajokilometrit minimiin.
Minna Jaalalla aivan pakollisistakin ajoista kertyy kuitenkin jo melkoinen bensalasku. Hän opiskelee lääketeknikoksi Turussa ja ajaa sinne viitenä päivänä viikossa.
Pelkästään koulumatkoista tulee 3 200 kilometriä ajoa kuussa. Kun siihen lisätään vielä ostosreissut, sukuloinnit ja muut välttämättömät menot päälle, mittarissa on 4 000 kilometriä kuukaudessa.
– Monesta olen joutunut luopumaan, että autoa voin pitää. Ei minulla käytännössä ole enää harrastuksia.
Helsinkiläinen opiskelija voi tehdä koulumatkansa julkisen liikenteen kuukausikortilla 35,90 eurolla. Perniöstäkin pääsisi julkisilla Turkuun. Aikataulun mukaan Jaala ehtisi kouluun juuri ja juuri kahdeksaksi, jos hän ottaisi aamun ensimmäisen bussin kirkolta vartin yli kuusi ja vaihtaisi kerran Salossa ja kerran Turussa.
Hän on kokeillut sitä kahdesti ja molemmilla kerroilla myöhästynyt.
Bussilla ei myöskään pääsisi kavereiden ja sukulaisten luo, jotka eivät asu aivan kirkonkylällä. Ilman autoa Perniössä ei Jaalan mukaan ole sosiaalista elämää. Nyt polttoaineen raju hinnannousu uhkaa eristää hänet kotiinsa.
– Vielä puoli vuotta sitten pystyin melkein päivittäin käymään kavereita moikkaamassa. Nyt en. Enkä voi lähteä enää huviajeluihin tai yömiitteihin.
Liikkumisenvapaus vaakalaudalla
Stop autoilijoiden kuritukselle -ryhmä on kasvanut nopeasti koko valtakunnan laajuiseksi, ja sen Facebook-ryhmässä on yli 280 000 jäsentä.
Käytännössä liike on vaatinut muun muassa autoveron poistamista, lisää rahaa teiden kunnossapitoon ja polttoaineiden litrahintojen laskemista EU:n keskitasolle.
Ryhmä on tehnyt polttoaineen hinnan kohtuullistamisesta kansalaisaloitteen lokakuussa 2021, ja se on tähän mennessä kerännyt 122 000 kannatusilmoitusta.
Eduskuntaryhmien puheenjohtajista valtaosa ajattelee, että valtion pitäisi jotenkin tukea kuluttajia polttoaineiden hintojen nousun vuoksi. Keinoista he ovat kuitenkin erimielisiä. Yksi laskisi veroja, toinen harkitsisi tukia ja kolmas tekisi jotain, muttei tiedä vielä mitä.
Polttoaineen korkeaan hintaan vaikuttaakin monen tekijän summa.
Bensiinin kuluttajahinnasta lähes 60 prosenttia on veroja. Polttoaineverotus on pysynyt vakaana suhteessa ansiotasoon, joten tankkaamisen kallistumisen syytä onkin haettava verottoman hinnan noususta.
Siihen vaikuttaa paljon raaka-aineiden hintataso. Raakaöljy ei ole ollut niin kallista kuin nyt sitten vuoden 2014. Vuosi sitten barrelihinta oli alle 60 ja nyt jo yli 90 dollaria. Öljyn kysyntä on koronatilanteen helpottaessa kansainvälisesti kasvanut, mutta tarjonta ei ole noussut pandemiaa edeltävälle tasolle.
Myös uusiutuvien polttonesteiden jakeluvelvoitteella on merkitystä. Suomessa liikennepolttoaineen jakelijoiden täytyy käyttää bensiinin ja dieselin seassa uusiutuvia polttonesteitä. Niitä on nyt huonosti saatavilla ja markkinahinnat siksi korkealla.
Kun uusiutuvia polttonesteitä ei lainsäädännön vuoksi voi jättää poiskaan, niiden kustannukset siirtyvät suoraan autoilijalta veloitettavaan hintaan. Se näkyy kaikkien autonomistajien kukkarossa.
Kansalaisaloitteessa vaaditaankin, että polttoaineen myyntiä koskevasta biopolttoaineen jakeluvelvoitteesta koituvat kustannukset kuluttajahinnioissa tulisi kompensoida valmisteveroa säätelemällä.
Jos toimiin ei ryhdytä, liikkumisen vapaus on ryhmän mukaan vaakalaudalla.
Autoilu yhdistää
Aatu Karjalaisella, 19, on ollut ajokortti vähän yli vuoden. Hän on järjestämässä Torviprotestia Jyväskylässä viikon päästä.
– Asioille pitää koettaa tehdä jotain, kun ne ärsyttävät. Muuten on turha valittaa.
Karjalainen tekee vuorotyötä koneistajana Muuramessa, ja auto on työmatkoihin välttämätön.
Autoilu merkitsee hänelle kuitenkin paljon muutakin kuin pelkkää liikkumista. Se on rakas harrastus, jonka hän jakaa vaimonsa ja lähimpien ystäviensä kanssa.
– Lähden monesti ajelemaan pimeitä metsäteitä vailla määränpäätä ja kuuntelen musiikkia. Se on puolittaista terapiaakin.
Autoilu yhdistää myös Karjalaista ja Lauri Melginiä, 21. He rassaavat yhdessä autojaan tallilla, ajelevat kylillä ja poikkeavat huoltoasemalle kahvittelemaan.
Autoilun kallistuminen harmittaa. Karjalainen ilmoittaa nettotulojensa olevan selvästi alle kahden tonnin, ja nyt rahasta on erityisen tiukkaa, kun viime kuussa maksettavaksi tuli omien häiden kustannukset.
Auto on melkoinen rahareikä. Puhelimen sovelluksesta Karjalainen tarkistaa, että tämän vuoden puolella Volvo on syönyt öljynvaihdon ja uusien renkaiden kanssa jo 917 euroa. Huollot hän tekee pääasiassa itse ja säästää siinä pitkän pennin.
– Ei ole tullut ajettua enää hupia – tai no melkein yhtä paljon kuin ennenkin. Joudun tinkimään monesta muusta, koska polttoaineeseen, vakuutuksiin ja autoveroihin menee niin paljon.
Karjalainen ei osta enää huoltoasemalta kahvia tai syö ravintolassa, mutta Volvostaan hän ei aio luopua. Vaimollekin hän etsii nyt autoa – mitäs muutakaan kuin Volvoa.
Lue myös
Korjattu 12.2.2022 klo 18.55: Aatu Karjalaisen nimen kirjoitusasu.
Voit keskustella aiheesta 13.2. klo 23 asti.