Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Pirkanmaan Sastamalassa erään kiinteistöyhtiön vastiketuloista katosi puolet kahden pilkkahintaisen huoneistokaupan myötä. Ensin Huittisten Säästöpankki myi entisen konttorinsa 50 sentillä. Sitten kaupunki myi käytöstä poistetut uimahallitilansa sadalla eurolla.
Kumpikaan ostaja ei ole maksanut yhtiövastikkeitaan. Muille kiinteistöyhtiön osakkaille tästä on seurannut taloudellinen hätätila.
– Nyt on edessä sellainen haaste, että en tule tästä selviämään, manaa kahvilayrittäjä Suvi Marjamäki.
Kiinteistöyhtiössä on uimahallin ja liiketilojen lisäksi asuntoja. Entisen pankin ja uimahallin osuus yhtiön vastiketuloista oli aiemmin noin puolet – tämä aukko on rojahtanut muiden osakkaiden kontolle. Hallitalon kaupoista ja vastikeongelmista on aiemmin kirjoittanut myös Satakunnan Kansa.
Suvi Marjamäellä on ollut kahvila Kiikan hallitalossa noin kymmenen vuotta. Nyt hän on pahoissa vaikeuksissa kasvavien kulujensa kanssa ja pelkää tulevaisuutensa puolesta.
Vastikkeita on korotettu roimasti ja korotuksia on suunniteltu lisää. Hoitovastike saattaa olla jatkossa kaksinkertainen vuodentakaiseen verrattuna. Kiinteistöyhtiön on myös pitänyt ottaa lainaa ja se on päättänyt kerätä osakkailta ylimääräisiä vastikkeita.
Hallitalon asukas Riitta Uusi-Seppä puolestaan toteaa, että eläkeläisenä hänen on suorastaan mahdotonta selviytyä lisämaksuista. Toisaalta asunnosta ja sen isoista maksuista ei pääse eroon helposti.
– Ei sitä asuntoa kukaan osta. Asuntojen välittäjät eivät ota sitä myyntiin missään tapauksessa, sanoo Uusi-Seppä.
Kaupungin mukaan entisessä uimahallissa oli paljon korjaustarpeita ja se myytiin käytöstä poistamisen takia. Kaupunki sai noin 40 000 euron vuosisäästöt tyhjiin tiloihin liittyneistä kuluista.
Hallin hankkinut ulosotossa – kaupunki ei kommentoi
MOT tutki uimahallin ostajan taustoja. Hänen ulosottotodistuksessaan on ollut nähtävissä saatavia yli kymmenen tuhannen euron arvosta vuoden 2021 tammikuussa, kun kauppa uimahallista tehtiin.
Sastamalan kaupungilta ei saa vastausta siihen, tiesikö se ostajan ulosotto-ongelmista.
– En anna haastattelua tästä asiasta, sanoo Sastamalan kaupungin konsernilakimies Katja Arve-Salonen.
Sastamalan kaupungin kirjallisten vastausten mukaan uimahallin ostaja oli esittänyt hyväksyttävän liiketoimintasuunnitelman. Kaupunki ei kuitenkaan luovuttanut asiakirjaa MOT:lle vedoten liikesalaisuuteen.
Kaupungin mukaan se ei voi kommentoida uimahallin ostaneen yksityishenkilön taloustilannetta. Kiinteistöyhtiö olisi kaupungin mielestä voinut reagoida kauppoihin jättämällä oikaisuvaatimuksen.
Hinta euron ja ostajalle tonni päälle
MOT:n selvityksessä paljastui, että Sastamalan kaltaisia toimitilojen halpamyyntejä vastikeperinnän ulottumattomiin on tehty muuallakin. Isännöitsijät tuntevat tapauksia ainakin kuudessa maakunnassa. Arvottomia toimitiloja siirretään esimerkiksi konkurssiin ajettaviin pöytälaatikkofirmoihin tai varattomille ostajille.
Voin maksaa sulle tonnin, jos otat sen
liiketilaa myyvä mies
Tyhjien liiketilojen määrä kaupunkien keskustoissa on kasvanut ympäri maata. Ongelma ei johdu yksin koronasta. Uudet kauppakeskukset, nettimyynti ja väestön väheneminen rokottavat kivijalkaliikkeiden kannattavuutta.
Toimitila voi olla tyhjä ja sen arvo nollassa, mutta tilan vastike saattaa olla moninkertainen samankokoiseen asuntoon verrattuna. Kun vastike pitää maksaa ulosoton uhalla, omistaja voi haluta tiloista eroon keinoja kaihtamatta.
MOT:n toimittajalle tarjottiin jopa rahaa, jos tämä ottaa vastaan huoneistoja taantuvilta alueilta. Jutussa käytettiin poikkeuksellista tiedonhankintaa eikä toimittaja kertonut liiketiloja myyville tahoille olevansa toimittaja ja tekevänsä juttua.
– Voin maksaa sulle tonnin, jos otat sen, sanoo isoa liiketilaan “myyvä” mies.
Omistaja pyytelee tilasta netti-ilmoituksessa yhtä euroa. Kyseessä on melkein 500 neliön liiketila, joka sijaitsee kutistuvassa pikkukaupungissa Itä-Suomessa.
Isot vastikkeet pahentavat tilannetta
Usein liiketilojen vastike neliömetriä kohden on huomattavasti korkeampi kuin saman yhtiön asunnoissa.
Osa taloyhtiöistä haluaisi ratkaista ongelman kohtuullistamalla liiketilojen vastikkeita, jotta yrittäjät eivät ajautuisi maksuongelmiin. Vastikkeen kohtuullistaminen on kuitenkin hankalaa.
Siihen tarvitaan suostumus kaikilta muilta osakkailta, joiden vastikkeet vastaavasti nousisivat. Jos tämä ei onnistu, kohtuullistamista voi hakea oikeusteitse.
Esimerkiksi tarpeettoman liikehuoneiston muuttaminen asuintilaksi on usein houkutteleva ja järkevä ratkaisu – mutta vastikkeen alentaminen samalla asuntoja vastaavaksi ei onnistu helposti.
– Yksikin osakas voi sen tyrmätä, sanoo lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen oikeusministeriöstä.
Oikeusministeriössä on havahduttu tilanteeseen ja mietitty asunto-osakeyhtiölain muuttamista. Vuonna 2020 tehdyssä muistiossa esitetään, että vastikeperusteen muuttamiseen riittäisi 80 prosentin kannatus taloyhtiössä. Tämä koskisi tilannetta, jossa huoneiston käyttötarkoitus vaihdetaan esimerkiksi liiketilasta asunnoksi.
Esitetty helpotus vastikkeen muuttamiseen ei ole nykyisen hallituksen lainsäädäntöohjelmassa.
Artikkelia päivitetty 14.2. klo 9.38: lisätty video.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 15.2.2022 kello 23:een saakka.