Hallitus pääsi perjantaina sopuun luvatuista (siirryt toiseen palveluun)työllisyystoimista.
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoo, että työllisyyden ja talouden vahvistaminen kestävästi on hallituksen päätösten keskeinen linja. Haatainen kiittää neuvotteluiden hyvästä hengestä.
– Toimilla vahvistetaan koulutus- ja osaamistasoa, vahvistetaan työ- ja opiskeluhyvinvointia sekä puretaan ylivelkaantuneiden kannustinloukkuja. Työvoiman saaminen on tällä hetkellä työmarkkinoiden isoin haaste, Haatainen kertoo tiedotustilaisuudessa.
Hallitus sopi viime syksyn budjettiriihen yhteydessä, että julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla vahvistavista toimista päätetään viimeistään helmikuun puolivälissä.
Valtiovarainministeriön laskelman mukaan sovittu paketti tuo vähintään 110 miljoonan euron lisäksi kaikkiaan 5 100 lisätyöllistä.
Ansiosidonnaista saa tulojen mukaan, etuudella opiskelua kiristetään
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehtoihin tullaan tekemään paljon esillä ollut euroistaminen eli työssäoloehto sidotaan tienattuun kuukausituloon nykyisten viikkotuntien sijaan.
Nykyisin työttömän on tehtävä työtä 26 viikon aikana vähintään 18 tuntia viikossa, jotta hän voi saada ansiosidonnaista päivärahaa. Työssäoloehtoa voi jatkossa kerryttää myös puolen kuukauden jaksoissa.
– Tämä toimii kannustimena, kun satunnaista työtä kannattaa ottaa nykyistä useammin vastaan muutoksen jälkeen, Haatainen sanoo.
Toimi vahvistaa julkista taloutta 54 miljoonalla eurolla ja tuo 1 500 lisätyöllistä. Käytännössä osa nykyisillä ehdoilla korkeampaa päivärahaa saavista työttömistä jää etuuden ulkopuolelle, kun toisilla on mahdollista saada ansiosidonnaista etuutta.
Opintotuen tulorajaa korotetaan pysyvästi ensi vuoden alussa 50 prosentilla. Tänä vuonna tuen tulorajaa on korotettu neljänneksellä väliaikaisesti. Päätös vahvistaa taloutta noin 12 miljoonaa euroa. Työllisyysvaikutus on noin 2 500 lisätyöllistä.
– Opiskelijat tulevat apuun työvoimapulaan, työministeri sanoo.
Työttömyysturvalla omaehtoista opiskelua muutetaan siten, että se tukee erityisesti perusopintojen varassa tai ilman ammatillisia valmiuksia olevia työttömiä, koska tämä ryhmä hyötyy eniten koulutuksesta. Tämä tehdään kiristämällä muiden ryhmien työnhakuvelvoitetta.
Julkinen talous vahvistuu toimella 41 miljoonaa euroa ja tuo 1 100 työllistä lisää.
Palkkatukeen tullaan tekemään myös rajauksia. Työttömän palkkava suurempi taloudellinen yhteisö ei voi enää saada sadan prosentin palkkatukea. Muutos kuitenkin mahdollistaa sen, että entistä useampi työnantaja voi saada palkkatukea.
Muutoksen lasketaan vahvistavan julkista taloutta 10 miljoonalla eurolla, mutta työllisyysvaikutukset ovat pienet.
– Palkkatukeen tehdään EU:n valtiontukisäätelyn edellyttämät muutokset ja suurempien yhteisöjen sadan prosentin palkkatuen käyttöä käytännössä rajoitetaan, Haatainen sanoo.
Kaikki edellä mainitut muutokset tulisivat voimaan vuoden 2023 alussa.
Nuorille, ylivelkaantuneille ja taitelijoille uusia toimia
Muita työelämää kehittäviä toimia ovat esimerkiksi ylivelkaantuneiden aseman helpottaminen lisäämällä ulosottovapaita kuukausia.
Taiteilijoiden sosiaaliturvaa paranee, kun tekijänoikeuskorvauksien sovittelusta luovutaan työttömyysturvan yhteydessä.
Myös nuorten Ohjaamo-tukitoiminta tullaan vakinaistamaan merkitsemällä se lakiin. YTHS:n rahoitusta tullaan lisäämään väliaikaisesti yhteensä neljällä miljoonalla eurolla ja rahat tullaan suuntaamaan opiskelijoiden mielenterveyspalveluihin.
TE-hallinnon tietojärjestelmähankkeen toteuttamisen laskettiin vahvistavan julkista taloutta yli 16 miljoonalla eurolla.
Valtiosihteerit ja erityisavustajat ovat neuvotelleet työllisyystoimista tammikuusta lähtien. Neuvotteluissa on ollut esillä noin 50 erilaista keinoa, joilla tavoite saavutettaisiin.
Hallituksen tavoite on saavuttaa 80 000 lisätyöllistä ja 75 prosentin työllisyysaste vuosikymmenen puoliväliin mennessä.
Voit katsoa koko tiedotustilaisuuden tästä.
Työllisyystoimia kritisoidaan
Sekä työnantajien että työntekijöiden etujärjestöt moittivat toimia, mutta osin eri syistä.
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi perjantai-iltana viestipalvelu Twitterissä, että hallituksen työllisyystoimien linja jatkui nyt leikkaamalla työttömyysturvaa.
– Merkittävä osa 110 miljoonan euron paketista on tulossa työssäoloehdon euroistamisesta. Jatkovalmistelussa on huolehdittava, että pienituloiset palkansaajat eivät joudu kohtuuttomiin tilanteisiin työttömäksi jäädessään, Eloranta kirjoitti.
Muutosta kritisoi myös toimihenkilökeskusjärjestö STTK, joka sanoi, ettei se hyväksy hallituksen päätöstä työssäoloehdon euroistamisesta. STTK:n mukaan työssäoloehdon euroistaminen kohtelee ihmisiä eriarvoisesti heidän tulojensa perusteella.
– Mallilla suurituloinen ansaitsee oikeuden ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan pienituloisia vähemmällä työllä, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoi järjestön tiedotteessa.
Myös yrityksiä edustava Keskuskauppakamari oli tyytymätön hallituksen päätökseen leikata työttömyysturvaa. Syy kritiikkiin vain oli toinen kuin työntekijäpuolella: työttömyysturvaa leikataan liian vähän.
Keskuskauppakamarin mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa olisi pitänyt leikata ja porrastaa kaikilta pelkän euroistamisen sijaan. Ylipäätään Keskuskauppakamari oli tyytymätön hallituksen toimien mittaluokkaan.
Myös Suomen Yrittäjät kritisoi hallituksen toimia niin ikään alimitoitetuiksi. Järjestön mukaan toimet eivät riitä saavuttamaan hallituksen itselleen asettamaa julkisen talouden tavoitetta.
Kokoomuksen kansanedustaja ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Arto Satonen kritisoi hallituksen tuoreita työllisyyspäätöksiä täysin riittämättömiksi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra tviittasi, että paketissa on mukana muutama ihan hyvä keino, kuten opiskelijoiden tulorajat ja ulosottokaaren muutos, mutta hän ei usko, että työn kannustimiksi niistä on.
Juttua korjattu 11.2. klo 21.38: Työttömän on nykyisin tehtävä työtä 26 viikon aikana vähintään 18 tuntia viikossa, jotta hän voi saada ansiosidonnaista päivärahaa, ei 26 kuukauden, kuten jutussa alun perin luki.
Lue lisää: