Hallitus pääsi eilen sopuun työllisyystoimista. Esimerkiksi ansiosidonnainen päiväraha on tarkoitus "euroistaa" ja opiskelija voisi jatkossa tienata enemmän palkkatuloja ilman, että opintotuki pienenee.
Ylen Ykkösaamun vieraana ollut Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn pitää toimia oikeansuuntaisina.
– Vaikuttaa siltä, että nämä päätökset ovat oikeansuuntaisia. Ne jossain määrin lisäävät kannustavuutta työn tekemiseen ja työn vastaanottamiseen ja omalla tavallaan edesauttavat julkisen talouden kestävyyttä.
Suomen Pankista on myös usein kuultu, että julkisen talouden tasapainottamiseksi tarvittaisiin rakenteellisia uudistuksia. Nyt niissä on Rehnin mukaan päästy alkuun.
– Meillähän on hyvin merkittävä kestävyysvaje ja sen takia on tärkeää, että painopiste alkaa siirtyä rakenteellisiin uudistuksiin ja rakenteellisiin työllisyystoimiin.
Osaa keinoista Rehn pitää jopa tehokkaina.
– Ne ovat kaikki omalla tavallaan olennaisia keinoja. Katsoisin, että etenkin ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisen käynnistäminen euroistamisella on askel eteenpäin. Ei varmaan viimeinen askel. Myös opiskelijoiden tienaamista koskevan rajan nostaminen on myönteistä, koska se edesauttaa opiskelijoiden työntekoa opiskelujen ohella ja helpottaa osaltaan jonkin verran julkisen talouden paineita.
Rehn otti kanttaa myös kiristyneeseen geopoliittiseen tilanteeseen. Hänen mukaansa esimerkiksi Fennovoiman rakenteilla olevalle voimalalle Pyhäjoella voisi olla syytä tehdä turvallisuuspoliittinen selvitys.
– Energiatalouteen liittyy tietysti aina politiikkaa ja tällä hetkellä elämme tietysti hyvin vaikeita geopoliittisen jännityksen aikoja. On mielestäni perusteltua, että tästä hankkeesta tehdään turvallisuuspoliittinen selvitys ottaen huomioon, että laitevalmistaja Rosatom on käytännössä osa Venäjän valtion koneistoa.
Deflaatiopelko vaihtui inflaatioksi
Koronakriisin alkuvaiheessa vuonna 2020 inflaatio hidastui voimakkaasti, kun yhteiskunnan sulkutoimet ja yleinen epävarmuus rajoittivat kysyntää. Jopa deflaatiopelkoja eli pelkoja palkkojen ja hintojen laskusta esiintyi.
– Silloin oli huolta laskevien hintojen kierteestä. Voimakkaiden raha- ja muiden talouspolitiikan toimien ansiosta deflaatio kyettiin torjumaan, sanoo Rehn.
Vuonna 2021 talous alkoi elpyä ja myös inflaatio nopeutui. Viime kuukausina inflaation kiihtyminen on seurausta energian hinnan noususta ja tuotannon pullonkauloista.
– Tällä hetkellä pandemian hellittäminen lisää tarjontaa, kun pullonkaulat hellittävät. Toisaalta samalla kysyntä elpyy vielä nopeammin. Kokonaisuutena kysyntä ja tarjonta eivät ole vielä tasapainossa ja siksi koronakriisi näkyy edelleen inflaation nopeutumisena, Rehn sanoo.
Energian hinnan nousuun on rahapolitiikalla vaikea vaikuttaa
Aiempina vuosina Euroopan keskuspankki tuskaili tavoitetasoa – keskipitkällä aikavälillä kaksi prosenttia – matalampaa inflaatiota. Nyt Euroopassa inflaatio on ollut viiden prosentin tienoilla ja jopa ylittänyt sen. Ajurina on energian hinnan nousu.
– Siihen on rahapolitiikalla vaikea vaikuttaa. Pidemmälle katsoen inflaationäkymä ei ole kaukana tavoitteestamme, joka on kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä, ennakoi Rehn.
Inflaatio syö tällä hetkellä kuluttajien ostovoimaa
Tilastokeskus kertoi, että kuluttajien reaaliansiot ovat laskeneet loka-joulukuussa 1,1 prosenttia. Ostovoima siis laskee ja samassa tilanteessa käydään monilla aloilla palkkaneuvotteluja.
– Pienen vientivetoisen avotalouden kuten Suomen palkkaratkaisuissa on kuitenkin aina löydettävä tasapaino palkansaajien ostovoiman ja työn kilpailukyvyn ylläpitämisen välillä. Senkin vuoksi palkkaratkaisuissa on parempi ja olennaista katsoa keskipitkän aikavälin inflaatiota, ei pelkästään inflaation nopeutumista tai hidastumista tässä ja nyt, sanoo Rehn.
Korkojen nousuun on syytä varautua
Keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka on tukenut kysyntää, mutta nyt rahapolitiiikka on kiristymässä. Se näkyy jo rahan hinnassa. Nyt suosituin asuntolainojen korko 12:n kuukauden euribor on nousussa. Se tarkoittaa kasvavia korkomenoja kotitalouksille.
– Suomen Pankki kannustaa varautumaan korkojen nousuun, kun talouden elpyminen on vahvistunut. Nyt korkojen nousu on entistä lähempänä ja varautuminen entistä tärkeämpää, viestittää Rehn.
Sama pätee myös valtiontaloudessa
– Valtiontaloudessa pitää kasvattaa puskureita hyvinä aikoina niin, että selvitään huonoimmistakin ajoista. Nyt on aika ryhtyä vahvistamaan julkisen talouden kestävyyttä, Rehn sanoo.
Suomen Pankki on suositellut hallitukselle paluuta menokehykseen ensi vuoden budjetista 2023 lähtien.
Lisätty Rehin näkemys työllisyystoimista klo 11.33
Lisätty Rehnin näkemys Fennovoimasta klo 12.01
Lue lisää: