Ukraina on Venäjälle syötti, jonka se haluaa sittenkin syödä, presidentti Sauli Niinistö sanoo saksalaislehti Der Spiegelin haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).
Lehti kysyi Niinistöltä näkemystä Venäjän motiivista Ukrainan tilanteen suhteen. Niinistön mukaan nyt näyttää siltä, että Venäjän toimien keskiössä on Minskin sopimuksen täytäntöönpano. Vuoden 2015 sopimuksessa sovittiin Itä-Ukrainan separatistialuetta koskevien taistelujen lopettamisesta.
– Aluksi ajattelin, että Ukraina oli pelkkä syötti Kremlille, ja että vaatimukset Yhdysvalloille ja Natolle olivat todellinen saalis. Mutta ehkä Venäjä kuitenkin haluaa syödä syötin. Nyt luulen, että toimilla saattaa olla enemmän tekemistä Ukrainan kanssa. Minusta Minskin sopimuksen täytäntöönpano on Venäjän kannalta keskeinen kysymys, Niinistö sanoo.
Haastattelussa Der Spiegel sanoo, että EU:ssa Niinistöllä on Venäjän presidentti Vladimir Putinin tuntijan maine. Tuskin yksikään valtionpämies tuntee Putinia yhtä hyvin kuin Niinistö, saksalaislehti luonnehtii.
– En edes tiedä, kuinka hyvin ymmärrän häntä. Mutta yritän. Kuten me kaikki yritämme, Niinistö sanoo.
Niinistö tapasi Putinin ensimmäisen kerran vuonna 2012 Pietarin kansainvälisen talousfoorumin puitteissa. Illallisella Putin otti Niinistön mukaan puheeksi Suomen Nato-kannan.
– Jossain vaiheessa hän kysyi minulta: miksi Suomi on niin innokas Naton jäseneksi?
Niinistö sanoo kertoneensa Putinille, ettei tuolloinen hallitus ollut sulkenut pois Nato-jäsenyyttä ohjelmastaan, mutta samalla se ei ollut aloittamassa jäsenyysneuvotteluja toimikautensa aikana. Lisäksi Niinistö oli sanonut Putinille, että Suomi haluaa syventää suhteitaan naapureihinsa Ruotsiin ja Norjaan sekä Yhdysvaltoihin ja EU-maihin sekä lisäksi kehittää edelleen kumppanuuttaan Naton kanssa.
Tähän Putin oli jälleen kysynyt: miksi?
– Koska jokainen itsenäinen kansakunta pyrkii maksimoimaan turvallisuutensa. Sen jälkeen tämä teema oli pois pöydältä, Niinistö sanoo.
Kysyttäessä, onko Putin muuttunut Niinistön kymmenvuotisen presidenttikauden aikana, Niinistö mainitsee yhden asian: hän kertoo Putinin tulleen päättäväisemmäksi. Hän nostaa esiin Venäjän edelliset sotaharjoitukset Ukrainan rajan läheisyydessä keväällä 2021. Tuolloin joukot vedettiin rajalta.
– Kysyitte juuri minulta, onko Putin muuttunut. Kyllä on, mutta lähinnä toiminnassaan. Hän oli yhtäkkiä hyvin, hyvin päättäväinen. Luulen, että hän näki tilaisuuden ja halusi käyttää sen toteuttaakseen sen, mitä hänellä oli ollut mielessä pitkään, Niinistö sanoo.
Niinistö arvioi, ettei ole yksittäistä syytä, joka olisi kääntänyt tilanteen Venäjän näkökulmasta.
– Euroopassa keskusteltiin pitkään mantereen turvallisuudesta viime vuonna, ja Putin saattoi kokea, että Venäjällä pitäisi olla hallitseva rooli tässä pelissä.
Niinistö: Pakotteilla suuri vaikutus Venäjän talouteen
Niinistön mukaan talouspakotteilla tulisi olemaan suuri vaikutus Venäjän talouteen erityisesti pitkällä aikavälillä.
– Venäjä on valmis maksamaan korkeaa hintaa tärkeäksi katsomastaan.
Ponnettomuudestaan Venäjän suhteen kritiikkiä saanut Saksan liittokansleri Olaf Scholz ei saa osakseen ryöpytystä Niinistön haastattelussa. Scholz ei ole ottanut selkeästi kantaa siihen, olisiko Saksa valmis asettamaan Nord Stream 2 -kaasuputken talouspakotteiden piiriin.
– Mielestäni Saksan liittokanslerista on tullut erittäin aktiivinen. Hän oli Washingtonissa ja matkustaa Kiovaan ja Moskovaan, mielestäni se on erittäin myönteistä, Niinistö sanoo Der Spiegelille.
Presidentiltä kysytään myös hänen mielipidettään viime aikoina paljon puhutusta suomettumisesta sekä analogian vetämisestä Suomen ja Neuvostoliiton välisen historian ja Ukrainan nykytilanteen välillä. Niinistö toteaa haastattelussa, että termillä on "erittäin huono sointi" Suomessa.
– En ymmärrä, miksi Ukrainaa verrataan Suomeen, Niinistö sanoo.
Niinistön mukaan suomettuminen tuo mieleen 1970-luvun Suomen, jolloin monet poliitikot ajattelivat, että olisi heidän etunsa olla ymmärtäväisiä Neuvostoliitoa kohtaan – ehkä jopa enemmän kuin Neuvostoliitto itse halusi.
– On täysin väärin ehdottaa jotain tällaista toiselle maalle malliksi.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 12.2. klo 23:een asti.
Lue lisää aiheesta: