Ulla Huttunen muistaa edelleen sen päivän helmikuussa 1973.
Äitiysloma oli päättynyt ja Huttunen palasi vanhaan työhönsä Pieksämäen kaupungin tekniselle virastolle. Poissaolon aikana työpiste oli siirretty vanhasta puutalosta viereiselle tontille valmistuneelle kaupungintalolle.
Tasakattoinen isoikkunainen talo huokui uutuuttaan, olihan se juuri kuukautta aiemmin otettu käyttöön.
Huttunen muistaa miltä keltaruskea kokolattiamatto tuntui jalan alla ja miten hieno maisema avautui ala-aulasta Pieksäjärvelle.
– Oli hieno tunne tulla upouuteen rakennukseen töihin. Vanhalla kaupungintalolla oli pienet ja sokkeloiset tilat ja uusissa tiloissa valoisaa ja avaraa, Huttunen muistelee ensimmäistä työpäiväänsä.
Huttunen työskenteli piirtämössä neljän muun piirtäjän kanssa. Työnkuvaan kuului asemakaavojen, katusuunnitelmien ja rakennusten puhtaaksi piirtäminen suunnittelijoiden luonnosten pohjalta.
Tietokoneita ei ollut vaan kaikki työ tehtiin käsin.
Raikasta oranssia ja graafiset lokki-verhot
Rakennusbuumi oli 1970-luvulla Pieksämäellä kova ja työtä riitti teknisessä virastossa. Työhuone sijaitsi toisessa kerroksessa ja ikkuna oli parkkipaikalle päin.
– Siinä saattoi silmiä lepuuttaa autoja katsellen tauoilla, Huttunen sanoo.
Kaupungintalon pihapiiri oli Huttuselle tuttu jo lapsuudesta. Hän oli parikymmentä ensimmäistä vuottaan asunut lähistöllä, ja kaupungintalon parkkipaikalla oli aikoinaan lapsuuden luistelukenttä.
– Nämä samat männyt olivat jo silloin tässä ja tuossa rannassa oli meidän perheen soutuvene, Huttunen katsoo puiston takana olevaa Pieksäjärven rantaa.
Valmistuessaan kaupungintalo oli moderni ja raikas.
Ulla Huttunen muistelee sisustuksen perustuneen oranssille värille ja Iskun kalusteille. Marimekolta oli tilattu mustavalkoiset lokki-verhot ikkunoihin. Ne samat verhot roikkuvat ikkunoissa edelleen.
– Tässä talossahan ei ole räystäitä, ja muistan kun joskus ikkunan välistä oli valunut vettä sisälle niin, että rullaverhojen musta väri levisi rumasti ja verhot piti vaihtaa, Huttunen muistelee.
Tunnettu arkkitehti rakennuksen takana
Pieksämäen kaupungintalon suunnittelusta järjestettiin vuonna 1970 kutsukilpailu.
Sen voittivat arkkitehdit Arto Sipinen ja Mane Hetzer. Sama kaksikko oli muutamaa vuotta aiemmin suunnitellut Imatralle hyvin saman tyylisen kaupungintalon, joka on edelleen käytössä.
Kaupungintalona rakennus ei tosin toimi Imatralla enää pitkään. Työntekijöille etsitään uusia tiloja ja talosta muovataan valtakunnallinen Erä- ja luontokulttuurimuseo.
Arto Sipisestä tuli sittemmin yksi maamme arkkitehtuurin kärkinimistä.
**
Alvar Aallon** toimistossa uransa aloittanut Sipinen erikoistui julkisiin rakennuksiin ja hänen kynästään ovat syntyneen muun muassa Mikkelin konsertti- ja kongressitalo Mikaeli, Espoon kulttuurikeskus ja Lahden kirjastotalo. Myös useat Jyväskylän yliopiston rakennuksista on Sipisen käsialaa.
Sisäilmaongelmat vastaan symboliarvot
Vuosien varrella Pieksämäen kaupungintaloa remontoitiin ja 1990-luvulla muun muassa kokolattiamatto poistettiin. Ulla Huttunen ehti työskennellä rakennuksessa 35 vuotta aina vuoteen 2008, jolloin tekninen toimi muutti kuntaliitoksen mukana tulleisiin tiloihin.
Huttusen aikana sisäilmaongelmista ei kaupungintalolla puhuttu. Rakennukseen jääneet työntekijät alkoivat pikkuhiljaa oirehtia ja vuonna 2015 kaupungintalo suljettiin pysyvästi.
Siitä lähtien, tai oikeastaan jo ennen sitäkin, on kaupungissa väännetty kättä rakennuksen kohtalosta. Se on vuoroin haluttu suojella ja vuoroin purkaa. Välillä kaupunki kävi jo oikeustaistelua itseään vastaan purkuluvasta.
Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi tunnistaa tilanteen.
– Keskeinen syy ristiriitatilanteisiin on symboliarvo mikä kunnanvirastoilla on. Se on kunnan hallinnollinen keskus ja kun jotain operaatioita rakennuksessa tehdään, niin kyllä se kuntalaisia aina kiinnostaa ja mielenkiinto herää, Niemi sanoo.
Pieksämäen kaltainen tilanne on monessa muussakin maamme kunnassa. Esimerkiksi Espoon vuonna 1971 rakennettu kaupungintalo on ollut vuosia tyhjillään sisäilmaongelmien vuoksi, ja tullut kaupungille kalliiksi.
Järvenpäässä ja Alavudella 1970-luvun kaupungintalot on hiljattain purettu sisäilmaongelmien vuoksi. Sama kohtalo on lopulta Pieksämäen kaupungintalolla, jonka purkutyöt on nyt aloitettu.
Kuntaliiton Jussi Niemi ymmärtää hyvin purkupäätökset. Hän tietää 1960-70-luvulla rakennettujen talojen ongelmat.
– Näiden rakennusten peruskorjattavuus ei ole kovin helppoa. Pidän tätä aika normaalina kiinteistön kiertokulkuna. Kiinteistön maapohja palautuu uudelleen kaavoitettavaksi ja siihen voidaan miettiä uutta käyttötarkoitusta.
Peruskorjaus olisi ollut miljoonaluokan remontti
Ulla Huttunen ei puolestaan mukisematta niele kaupungintalon kohtaloa. Tieto rakennuksen purkuaikeista sai hänet hyvin surulliseksi.
– Vastustin pitkään purkamista ja uhittelin jopa, että kahlitsen itseni kaupungintalon oveen, jos purkupäätös tehdään.
– Sitten kuulin sisäilmaongelmista ja pakkohan se on hyväksyä päätös. Ei ihmiset saa sairastua työpaikalla.
Huttunen olisi toivonut, että rakennuksesta olisi pidetty parempaa huolta jo aiemmin, eikä vasta sitten kun ongelmia alkoi ilmetä. Nyt peruskorjaus olisi ollut miljoonaluokan remontti.
Rakennuksen herättämistä ristiriitaisista tunteista kertoo alueelle tehtyjen asemakaavojen määrä. Vuosien varrella neljä kaavaa on kaatunut, viides on nyt työn alla.
Puistoalue vai kerrostaloja?
Vielä ei ole päätetty, mitä kaupungintalon tilalle tulee. Kymmenen vuotta sitten aluetta haikailtiin matkailukäyttöön ja jopa kylpylähotellin rakentamista pohdittiin.
Nyt keskusteluissa on väläytelty kerrostaloja keskustan elävöittämiseksi. Ensin on kuitenkin saatava kaava kuntoon.
Kesään mennessä kaupungintalon tontin on määrä olla tyhjä ja siivottu. Ulla Huttusen toiveena on, että purkutyöt sujuisivat mahdollisimman nopeasti.
– En aio seisoskella tässä katselemassa, kun rakennus puretaan. Toivottavasti ei nyt kerrostaloja rakenneta heti tilalle.
Täsmennys 17.2. klo 17:27: tarkennettu Ulla Huttusen asuneen lapsuudessa kaupungintalon tontin läheisyydessä, ei viereisessä talossa.
Lue lisää:
Voit keskustella aiheesta 17.2.2022 kello 23.00 asti.