Hyppää sisältöön

Vesijohtoveden pii syövyttää yllättäen kupariputkia – isännöitsijä: Ikäviä uutisia 2000-luvun taloille

Vesijohtoihin kertyneet silikaattikerrostumat syövyttävät jo muutamassa vuodessa kupariputkia vaihtokuntoon. Pahiten ongelmat koettelevat 2000-luvulla rakennettuja taloja. Ongelmia on havaittu eri puolilla Suomea.

Monissa 2000-luvulla rakennetuissa taloissa on jo nyt edessä putkiremontti. Syynä on vesijohtovedessä oleva pii. Kupariputkiin syntyy pieniä reikiä, joista vesi tihkuu talojen rakenteisiin.
Timo Leponiemi
Avaa Yle-sovelluksessa

Uudehkojen 2000-luvulla rakennettujen talojen kuparisissa vesijohdoissa on alkanut ilmetä yllättäviä vuotoja. Ilmiö on yllättänyt niin isännöitsijät kuin putkifirmat. Hämeenlinnalainen putkifirma saa viikossa jopa useita ilmoituksia vuotavista kupariputkista.

Kantaputken toimitusjohtaja Petri Hämäläinen
Vesijohtovuodoista tulee ilmoituksia jopa hyvin uusista taloista, kertoo Kantaputki Oy:n toimitusjohtaja Petri Hämäläinen. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

– Äärimmäiset esimerkit löytyvät vain viisi vuotta vanhoista taloista, kertoo Kantaputki Oy:n toimitusjohtaja Petri Hämäläinen.

Ongelmia eri puolilla Suomea

Vanhoissa taloissa kupariputket ovat kestäneet 30–50 vuotta, mutta nyt pistekorroosio syövyttää putket vaihtokuntoon paljon nopeammin. Hämeenlinna ei ole ainoa paikkakunta, jossa ongelmia esiintyy. Sama ilmiö on havaittu muun muassa Tampereella, Joensuussa, Järvenpäässä, Lohjalla ja Nurmijärven Klaukkalassa.

– Vuodot ovat olleet yleisiä noin 15 vuotta vanhoissa uudiskohteissa ja samaan aikaan peruskorjatuissa taloissa, kertoo hämeenlinnalaisen Isännöinti Kuvajan isännöitsijä Seppo Toivio. Toivio perustaa lausumansa omien ja kollegoiden havaintoihin.

Pistekorroosio syntyy, kun kupariputkiin kertyy piin aiheuttamaa silikaattikerrostumaa. Se estää putkia suojaavan oksidikerroksen syntymisen. Putkien sisäpuolelta alkaneet reiät ovat olleet nuppineulan reiän kokoisia, joista vesi suihkuaa ulos. Pienikokoiset vuodot eivät näy talojen vedenkulutuksessa, mutta aiheuttavat paikkojen kastumista, huomauttaa Toivio.

Ongelmia on ollut enemmän alueilla, joilla käytetään pohjavettä. Vedenlaadussa ei kuitenkaan ole todettu sellaista, mikä selittäisi kupariputkien korroosion. Vesilaitosten jakamasta talousvedestä noin 65 % on pohjavettä.

Isännöitsijät Seppo Toivio ja Jarmo Pekkarinen
Isännöitsijät Seppo Toivio ja Jarmo Pekkarinen ovat työssään joutuneet toteamaan kupariputkien yllättäviä syöpymisiä viime aikoina. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Oksidikerros suojaa kupariputkia

Muun muassa Vesilaitosyhdistys tutkii kupariputkien pistekorroosiota. Epäilyksiä on esitetty kupariputkien laadulle, mutta tutkimuksissa ei ole havaittu mitään siihenkään viittaavaa.

Kantaputken Petri Hämäläinen arvelee yhdeksi reikiintymisen syyksi tuotannon tehostamista. Kupariputkiin muodostuu aikaa myöten ilman hapen tai vedessä olevan hapen vaikutuksesta oksidikerros, joka suojaa putkea.

Kupariputkia lähellä kerrostalon kattorakenteita.
2000-luvulla rakennettujen talojen kuparisissa vesijohdoissa ilmenee yllättäviä vuotoja. Kuvituskuva. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Jos putki otetaan käyttöön pian valmistuksensa jälkeen, suojaavaa kerrosta ei ole muodostunut, kun putken sisäpinnalle alkaa jo kertyä silikaattikerrosta. Myös asennuksessa on voitu tehdä virheitä. Kupariputket on huuhdottava asennuksen yhteydessä riittävän puhtaiksi.

– Putkissa oleva lika pitää saada sieltä pois. Huolimattomuus alkaa näkyä, myöntää Kantaputken Petri Hämäläinen.

Tilastotietoa ei ole

Kupariputkien syöpymisongelman valtakunnallisesta laajuudesta ei ole tilastotietoa, sanoo kupariputkien syöpymistä selvittänyt Satakunnan Ammattikorkeakoulun tutkija Aino Pelto-Huikko.

– Olemme yrittäneet selvittää tätä vakuutusyhtiöiden kanssa, mutta tilastoista on vaikea lukea jälkikäteen vuodon tarkkaa syytä. Vuotoja on verkostossa, mutta emme välttämättä tiedä tarkkaan, onko se putkessa vai liittimessä ja missä kohtaa putkistossa.

Putkistosta ei silmämääräisesti näe, mikä vuodon on tarkasti aiheuttanut, koska syöpymän liikkeelle lähtöön voi olla monia syitä.

Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen toiminnanjohtaja Hasse Renfeldt toteaa, että taloyhtiöissä vaikuttamismahdollisuudet silikaattikerrostumien syntymiseen ovat rajalliset.

– Käytännössä ainoa asia yrittää vaikuttaa, on säätää veden virtausnopeutta. Se toki kannattaa selvittää, mutta ei sekään välttämättä ratkaise ongelmaa.

Isännöitsijä: "Kyllähän sitä mennään kivitettäväksi"

Taloyhtiöissä putkiremonttitarpeesta kertominen on yleensä isännöitsijän vastuulla. Ensin pitää vakuuttaa taloyhtiön hallituksen jäsenet ja sen jälkeen taloyhtiön osakkaat, toteaa isännöitsijä Jarmo Pekkarinen Isännöinti Kuvajasta.

– Kyllähän sitä mennään kivitettäväksi, kun kertoo taloyhtiössä asiasta ensimmäistä kertaa. Usein etsitään syyllisiä ja todetaan, että ei voi olla mahdollista. Isännöitsijän tehtävä on kuitenkin osoittaa faktat, jotka ovat edessä. Ongelman tunnustaminen ottaa oman aikansa.

Kun ilmiö on alkanut pikkuhiljaa valjeta, ongelmaan osataan tarttua nopeammin. Ongelman lakaiseminen maton alle ei riitä, kun vesivuodot on kuitenkin korjattava.

Osakkaat jäävät maksumiehiksi

Putkiremontin hinta asuntoa kohden kohoaa helposti viisinumeroiseksi luvuksi. Neliötä kohden lasketut hinnat ovat vaihdelleet 150 eurosta pääkaupunkiseudun 600 euroon. Kovin ikäviä uutisia putkiremonteista menee nyt taloille, harmittelee isännöitsijä Jarmo Pekkarinen viestinviejän roolistaan.

Vakuutus korvaa yleensä äkilliset ja ennalta-arvaamattomat vahingot. Kun pistekorroosio saa aikaan toistuvia vuotoja, vakuutusyhtiöt voivat kieltäytyä korvaamasta vahinkoja. Vielä vaikeampaa on saada rakentaja vastaamaan vesivuodoista. Niiden vastuu kattaa kymmenen vuotta, mutta korvausvastuu edellyttää, että rakennusvaiheessa on tehty jotain väärin, huomauttaa isännöitsijä Jarmo Pekkarinen.

Kupariputkien syöpymisen vuoksi uusissa taloissa ja remonttikohteissa putkina on alettu käyttää entistä enemmän komposiittiputkia, joiden uskotaan kestävän vuosikymmeniä.

– Kuka sanoo, mitä niille tapahtuu 20 vuoden päästä, mutta ainakin vielä ne ovat kestäneet, sanoo Kantaputki Oy:n toimitusjohtaja Petri Hämäläinen.

Suosittelemme