Ilmastonmuutosta on syytä hillitä parhain mahdollisin keinoin vahinkojen minimoimiseksi, mutta yhä tärkeämpää on myös sopeutua tiedossa oleviin muutoksiin.
Sopeutumista tarvitaan eri tasoilla: kansainvälisesti, kansallisesti sekä pienemmilläkin alueilla, kuten vaikkapa yksittäisissä kaupungeissa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on muun muassa EU:n tasolla nostettu tärkeäksi teemaksi.
Suomen ilmastopaneelin kansallisissa suosituksissa yhdeksi sopeutumiskeinoksi on mainittu tiedon lisääminen ilmastonmuutokseen liittyvän epävarmuuden vähentämiseksi. Olkoon tämä kirjoitus sellainen.
Ilmastonmuutokseen liittyvät uhat ovat hyvin moninaisia aina ruuantuotannosta sähkönjakeluun, veden riittävyydestä pakolaisiin.
On nopeasti kehittyviä tilanteita, kuten myrskyjä, tulvia ja rankkasateita. Hitaampia muutoksia ovat esimerkiksi nouseva meriveden pinta, pitkään kytevä kuivuus tai vaikkapa muutokset kasvillisuusvyöhykkeissä.
Aloitetaan paikallisista, näkyvistä muutoksista ruuantuotannon edellytyksiin liittyen. Viime kesä oli oiva esimerkki siitä, miten pitkä ja lämmin kesä Suomessa voi olla. Ruuantuotanto kompasteli kuivassa ja kuumassa säässä ja ennätyssuuresta lämpösummasta huolimatta sadot olivat jopa 2000-luvun huonoimpia. Viime kesän kaltaiset sääolosuhteet voivat olla tulevaisuudessa yhä tavallisempia. Onnistuneella sopeutumisella pitenevästä kasvukaudesta on kuitenkin myös paljon hyötyä.
Liiallisella kesän lämmöllä on myös suoria terveysvaikutuksia. Työteho laskee. Erityisesti riskiryhmien sietokyky on koetuksella ja kuolleisuus nousee.
Pahiten kuumuus koettelee kaupungeissa, missä lämpösaarekeilmiö edistää lämmön nousua. Kuolleisuuden on tutkittu nousevan Helsingissä helleaaltojen yhteydessä jopa yli kaksinkertaiseksi ympäröiviin alueisiin verrattuna. Helteiden lisääntyminen kasvattaa viilennyksen tarvetta ja siihen kuluvaa energiaa ja rahaa. Ilmastonmuutos edistää myös muun muassa punkkien ja niiden levittämien tautien lisääntymistä.
Kuuman ja kuivan sään pitkittyessä myös veden riittävyyden kanssa voi tulevaisuudessa tulla ongelmia etenkin Etelä-Suomen pienissä pohjavesivarastoissa. Lämpimien ja kuivien jaksojen piteneminen kasvattaa metsäpalojen riskiä, ja vesistöissä lisääntyvä lämpö puolestaan edistää leväkasvustojen ohella muuta rehevöitymistä ja muuttaa kalakantoja.
Toisaalta runsaat sateet, jotka nekin yleistyvät ilmaston muuttuessa, voivat heikentää satoja Suomessa ja tulvaksi yltyessään aiheuttaa terveysuhkia esimerkiksi juomaveden pilaantuessa.
Tulvat ovat Suomen tuhoisimpia luonnonilmiöitä. Kevättulvia lukuun ottamatta tulvimisen ennustetaan lisääntyvän. Muutokset ovat erilaisia eri puolilla Suomea. Riskit ovat hyvin tiedossa ja niihin varaudutaan täyttä häkää.
Nousevaan meriveteen ja lisääntyviin meritulviin varaudutaan suurimman riskin alueilla etelärannikon kaupungeissa ja erityisesti pääkaupungissa vaihtelevalla menestyksellä. Kaupungeissa, missä on paljon rakennettua ympäristöä, myös rankkasadetulvien mahdollisuus kasvaa selvästi. Vesistötulvien arvioidaan puolestaan lisääntyvän kasvavien sademäärien myötä laajemminkin maan etelä- ja keskiosassa.
Hyydepatotulvista on tullut jokatalvinen riesa. Ei sillä, etteikö niitä olisi aina ollut, mutta sateiden kasvattamat virtaamat yhdistettynä myöhemmin muodostuvaan jääkanteen lisäävät hyydepatotulvien riskiä etenkin alkutalvesta.
Talviset olosuhteet, kuten lumipyry, tykkylumi, jäätävät sateet ja liukkaus aiheuttavat ongelmia yhteiskunnan toimivuudelle. Myös näiden esiintyvyys muuttuu, mutta vähenemässä ne eivät ole.
Lumentulon myöhentyminen pahentaa kaamosoireilua. Roudan väheneminen lisää puustotuhoja myrskyjen yhteydessä ja myös hankaloittaa metsätöitä.
"Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ei ole kyse vain tulevaisuuteen varautumisesta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt. Ajoissa tehty alueellinen sopeutuminen on taloudellisesti huomattavasti kannattavampaa kuin sopeutumattomuus."
Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hilppa Gregow Ilmastopaneelin raportin julkistuksen yhteydessä syksyllä 2021
Ilmastonmuutoksen taloudellisten vaikutusten arviointi on vielä alkutekijöissään, mutta muun muassa Suomelle tärkeässä metsätaloudessa tuhohyönteisten ja kasvitautien aiheuttamien haittojen arvioidaan kasvavan merkittävästi.
Myös maataloutta haittaavat tuhohyönteiset hyötyvät ilmaston lämpenemisestä. Sopeutumisella taloudellisia vahinkoja on mahdollista pienentää.
Infrastruktuurille monet muutokset ovat niin ikään haitallisia ja lisäävät kustannuksia. Lämmityskulut pienenevät, mutta ilmankosteuden ja sateiden lisääntyminen kasvattaa riskiä homevaurioille rakennuksissa ja lisää teiden säärasitusta.
Nämä ovat jo tiedossa olevia muutoksia, joihin on syytä suhtautua vakavasti ja niihin sopeutumiseen kannattaa panostaa.
Entä kun katsomme Suomen rajojen yli ja tarkastelemme asiaa vielä laajemmin?
Kokonaiskuva kirkastuu huomenna maanantaina 28.2., kun hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisee raportin liittyen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sopeutumiseen ja haavoittuvuuteen.
Entuudestaan jo tiedetään, että merkittävillä ruuantuotantoalueilla ympäri maailmaa tulee olemaan pulaa kasteluvedestä. Kuivuudesta kärsitään yhä laajemmilla alueilla. Samaan aikaan hirmumyrskyt ja rankkasateet voimistuvat. Merenpinta nousee ja ajaa ihmisiä uusille asuinsijoille.
Suurimpien uhkakuvien toteutumisen estäminen on kaikkien tavoite. Siksi niin ilmastonmuutoksen torjuntaan kuin sopeutumiseenkin pistetyt paukut lisäävät pidemmän päälle hyvinvointia ja turvallisuutta kaikkialla maailmassa, myös meillä Suomessa.
Lue myös:
Ilmastonmuutos on jo Suomessa – Tässä 8 esimerkkiä tapahtuneista mullistuksista