Uusi kalastuslaki tuli voimaan vuoden 2016 alussa. Sen tarkoituksena oli kalavesien kestävämpi käyttö.
Vuonna 2019 Suomessa aloitti toimintansa 118 kalatalousaluetta. Niiden tehtävänä on kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelu.
Sitä varten ne tekevät kalavesilleen käyttö- ja hoitosuunnitelmat, jotka tuli olla jätettyniä ELY-keskuksille viime vuoden loppuun mennessä.
Vapaa-ajankalastajien keskusliiton mukaan suunnitelmat ovat suurilta osin kuitenkin olleet pettymyksiä.
Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju sanoo, että muutos aikaisempaan ei ole suuri.
– Paikallisia valonpilkahduksia kyllä on eri puolella Suomea, mutta yleisilme on aika vaatimaton ja hyvin pitkälle toiminta jatkuu niissä asetelmissa mitä aiemminkin. Kalastuksen sääntelyn puutteellisuus näkyy suunnitelmissa.
Positiivisena esimerkkinä Ojaharju nostaa esiin Lapuanjoen kalatalousalueeseen kuuluvan Kuortaneenjärven Etelä-Pohjanmaalla.
Kuortaneenjärvellä esimerkiksi ahvenelle on tulossa 27 sentin ylämitta ja hauelle 90 sentin ylämitta. Tätä kookkaammat kalat on vapautettava.
Kuhalle puolestaan tulee 45 sentin ala- ja 75 sentin ylämitat.
– Näillä toimilla tänne pyritään saamaan enemmän isoja petokaloja, jotka sitten vuorostaan verottavat tämän järven ylitiheää särkikalakantaa. Se auttaa pitämään tämän järven vedenlaadun parempana, Ojaharju sanoo.
Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevat lisäksi Järviseudun, Kyrönjoen ja Suomenselän kalatalousalueet.
Päätös ei ollut yksimielinen
Kalavarojen käyttöä ja hoitoa Etelä-Pohjanmaan kalatalousalueilla suunnittelee Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskus.
Toiminnanjohtaja Marko Paloniemi muistuttaa, että eriäviäkin mielipiteitä Kuortaneenjärven petokalojen mittojen suhteen oli.
– Petokalojen ylämitat ovat täkäläisittäin poikkeuksellisia, sellaisia ei täällä ole aiemmin nähty. Päätös niistä ei myöskään ollut yksimielinen, vaan äänestyksen tulos.
Paloniemi ei kuitenkaan näe, että kalastajaryhmien välillä Etelä-Pohjanmaalla olisi liiemmälti ristiriitoja, vaikka valtakunnantasolla ammattikalastajien ja vapaa-ajankalastajien edut risteäisivätkin.
Yhtä mieltä ollaan siitä, että alueen kalavesiä pitää kehittää.
– Mielestäni kaikki kalastajaryhmät ovat järville aika hyvin sopineet viimeaikoina. Monissa pienissä vesistöissä ongelmana on enemmänkin se, että kalastusta ei juurikaan ole. Tilaa kyllä on ja pyydettävääkin riittää, Paloniemi vakuuttaa.
Ojaharju haluaa kuitenkin muistuttaa, että kalavarat ovat rajalliset.
– Vanha hokema siitä, että kala ei kalastamalla lopu, tuntuu leimaavan kalavesien hoitosuunnitelmia. Kuvitellaan, että kaloja olisi vesistöissä rajaton määrä. Tämähän ei pidä paikkaansa vaan niitä on tietty, rajallinen määrä, joka kyllä saadaan sieltä kalastamalla merkittävästi hupenemaan.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 15. helmikuuta kello 23 asti.
Lue seuraavaksi: