Hyppää sisältöön

Satu-Maarit Alho hurahti avantouintiin, mutta ei kaipaa löylyjä – harva jättää saunan väliin, vaikka sydämelle se olisi parempi vaihtoehto

Avantouinnin suosio jatkaa kasvuaan, eivätkä kaikki kaipaa saunan lämpöön hyisestä vedestä. Viimeisen kahden vuoden aikana avantouintiseurojen saunoja on ollut koronan takia suljettuna, mutta kävijöitä on avannoissa siitä huolimatta riittänyt.

Satu-Maarit Alho pipo päässä ja hanskat kädessä avannossa nojailemassa jäätä vasten.
Satu-Maarit Alho aloittaa lähes jokaisen aamun pulahtamalla avantoon Seinäjoen Sahalammella. Kuva: Arttu Kuivanen / Yle
Arttu Kuivanen

Kylpytakki päälle jo kotona ja auton nokka kohti kodin läheltä löytyvää avantouintipaikkaa. Sama rutiini toistuu lähes joka päivä, kun seinäjokelainen Satu-Maarit Alho aloittaa päivänsä pulahduksella alle neljä asteiseen veteen.

Alholle kipinä avantouinnista syttyi lähes vahingossa, kun uintikausi jatkui syksyn myötä ja veden lämpötila laski kuin huomaamatta.

– Vaikka se vesi kylmeni, tuli sellainen fiilis, etten halua lopettaa tätä. Sitten päätin, että tänä vuonna minusta tulee avantouimari, Alho kertoo.

Seinäjoen kaupungin uintipaikka Sahalammella oli tullut Alholle tutuksi jo kesän uintireissuilla, joten talviuintipaikan valinta oli helppo. Saunan puuttuminenkaan ei Alhoa haittaa.

– Se fiilis on on vaan niin mieletön – sehän ei ole ollenkaan kylmä ja oikeastaan voisi sanoa, että mitä kovempi pakkanen, sen parempi.

Alhon mukaan uintireissusta jää lämmin tunne, kunhan muistaa pukea lämmintä ylle ja kuivata itsensä nopeasti.

– Teekupin yleensä juon kotona, kun sinne pääsen, Alho lisää.

Välillä Alho suuntaa aamuiselta uintireissultaan kylpytakki päällä suoraan työpaikalle.

– Vähän siinä kurkkailen, ettei kukaan näe siinä kun vetää käytävällä kylpytakki päällä, ja sitten vasta siellä huoneessani puen toimistovaatteet päälle. Kyllä kun himo on kova tähän lajiin, niin keksii keinot, Alho kertoo.

Kuuntele koko haastattelu tästä:

Satu-Maarit Alho uimaportaiden alatasolla menossa avantoon Seinäjoen Sahalammen uimapaikassa.
Satu-Maarit Alho ei kaipaa avannosta saunan lämpöön. Asiantuntijan mielestä se on sydämelle parempi vaihtoehto. Kuva: Arttu Kuivanen / Yle

Saunan kautta vai ilman?

Avantouintiseurojen ylläpitämissä paikoissa sauna on tärkeä osa harrastusta, eikä ilman saunaa avannossa käynti ole kovin yleistä, kerrotaan Kokkolan avantouintiseura Kuutista.

– Tiedän, että meillä noin viidestä kuuteen harrastajaa sitä tekee, sanoo avantouintiseura Kuutin varapuheenjohtaja Ari Määttänen.

Moni talviuimari kuitenkin aloittaa uintikerran suoraan avannosta, toiset myös lopettavat avantoon. Saunassa käydään lämmittelemässä uintikertojen välissä.

– Saunassa käydään välillä turisemassa, Määttänen kertoo.

– Jokainen tekee, miltä tuntuu. Itse olen kokeillut myös ilman saunaa, mutta ei ollut minun juttu, Määttänen lisää.

Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan Sirkka Rissasen mukaan avannossa käynti ilman saunaa on sydämelle parempi parempi vaihtoehto kuin saunasta avantoon.

– Verenpaine saunassa laskee ja kun kylmään menee, verenpaine nousee, koska ihon pintaverisuonet supistuvat voimakkaasti. Siinä mielessä saunasta nopeasti kylmään meno on sydämelle rasittavampi, Rissanen kertoo.

Avantouinnin suosio jatkaa kasvuaan

Koronarajoituksista johtuen avantouintiseurojen ylläpitämiä saunoja ja pukuhuoneita on ollut viimeisen kahden vuoden aikana muutamia kertoja suljettuna, mutta avannossa kävijöitä on siitä huolimatta riittänyt, kerrotaan paikallisista avantouintiseuroista pohjalaismaakunnissa.

– Avanto ei ole ollut kuitenkaan suljettuna. Ei se muuta rohkeutta vaadi kuin, että pitää pukea ja riisua siellä ulkona, kertoo Vaasan avantouintiseuran Pingviinien varapuheenjohtaja Jan Svenns.

Avantouinnin suosio on viime vuosina kasvanut, ja sama suunta on edelleen havaittavissa.

– Meillä jäsenmäärä nousee varovasti. Noususuunta on kokoajan, Svenns kertoo.

Kokkolassa avantouinnin suosio näkyy erityisesti nuorten harrastajien määrän lisääntymisellä.

– Nuoria on ruvennut entistä enemmän käymään, niiden määrä on selkeästi kasvanut, Määttänen kertoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun sunnuntaihin 21. tammikuuta kello 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle