Hyppää sisältöön

Oman äidinkielen kieltäminen koulussa hämmentää opetusalan ammattilaisia – koulussa ei ole tarkoitus puhua vain suomea

Koulussa pitäisi puhua kaikkia kieliä, joiden puhujia koulun katon alta löytyy. Käytännössä oman äidinkielen puhuminen ei aina ole lapsille ja nuorille helppoa – sitä voidaan pitää jopa provosoivana.

Oppimisen tueksi voi käyttää omaa äidinkieltään koulussa, esimerkiksi kääntämällä sanastoa. Kuva: Jaani Lampinen / Yle
Heini Rautoma

Koulussa puhutaan suomea.

Tällaisen kehotuksen saattaa saada koulun käytävällä venäjäksi tai arabiaksi kavereiden kanssa keskusteleva oppilas. Asiantuntijoiden mukaan koulussa pitäisi puhua niitä kieliä, joita oppilaat puhuvat kotonaan.

Haminan kaupungin varhaiskasvatuksessa kieli- ja kulttuurierityisopettajana ja kulttuuritulkkina toimiva Nadezda Kärmeniemi korostaa, kuinka tärkeää on, että ihmiset saavat puhua äidinkieltään.

Haminan kulttuuritulkki Nadezda Kärmeniemi tekee työtä sen eteen, että ihmiset käyttäisivät kotikieltään arjessa. Kuva: Kiira Ikavalko / Yle

Kärmeniemi palkittiin helmikuussa Arjen turvaaja -kunniamaininnalla monikielisten lasten ja perheiden tukemisesta. Työtä hänellä riittää, sillä Haminan alueella on paljon monikielisiä perheitä.

– Meidän yhteiskunnassa on valitettavasti sellaisia ilmiöitä, että oman äidinkielen puhumista ei aina sallita. Kun lapsi menee kouluun, monikielisyystakki saatetaan jättää kotiin, ja koulussa puhutaan vain suomea, eikä kotikieli kuuluu sinne.

"Halutaan varmaan, että opimme suomea"

Äidinkielenään venäjää puhuvat Kotkan lyseon oppilaat Maria Yakovleva ja Julia Souvijenko kertovat, miten koulussa on sanottu, että pitää puhua suomea. Tämän lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat ymmärtävät hyvin.

– Yleensä niin varmaan sanotaan, koska halutaan, että opimme suomea, he sanovat.

Yakovleva on tullut Suomeen 5-vuotiaana, ja Souvijenko on syntynyt Suomessa. Molemmat puhuvat hyvin suomea, ja ovat pitkälti välttyneet hankalista tilanteista kielen suhteen.

Kaikille tilanne ei ole yhtä helppo. Haminassa asuva venäläinen perheenäiti Natalia Baklanova kertoo, että hänen teini-ikäistä poikaansa kiusataan, jos poika puhuu kaverinsa kanssa venäjää koulussa. Osa koulun henkilökunnasta on reagoinut tähän kommentoimalla, että pojan ei kannata provosoida muita puhumalla venäjää.

Baklanova osaltaan on rohkaissut Suomessa syntynyttä poikaansa Nikolas Podolyania käyttämään äidinkieltään.

– Mielestäni meillä on oikeus puhua omaa kieltämme, ja tähän pitäisi tarttua paremmin! Koulussa on sanottu, että ei saa puhua venäjää, mutta kyllä pitäisi puhua omaa kieltään, että oppii, Podolyan sanoo.

Venäjänkielistä äidinkielenopetusta Podolyan toivoisi, mutta pätevältä opettajalta. Tähän saakka hänellä on ollut sellainen käsitys, että venäjää usein opettaa suomalainen henkilö.

Lisää äidinkielenopetusta tarvitaan

Kulttuuritulkki Nadezda Kärmeniemi korostaa, että monikielisyys on rikkaus.

– Monikieliset lapset ovat taitavia havaitsemaan kielellisiä ilmiöitä ja analysoimaan kieliä. He oppivat vieraita kieliä nopeammin kuin yksikieliset lapset, ja monikielisellä lapsella on monipuolinen identiteetti ja kyky nähdä myös asioita eri näkökulmasta.

Kotikieltä pitää asiantuntijoiden mukaan harjoitella myös koulussa. Kuva: Jaani Lampinen / Yle

Kielellisen kehityksen edellytyksenä ympäristöllä tulee Kärmeniemen mukaan olla kielimyönteinen asenne ja tarjota lapsille mahdollisuuksia oppia omaa äidinkieltään hyvin erilaisissa tilanteissa.

– Kaksikielisyyden identiteettiin kuuluu osata myös toimia monikielisellä erilaisessa tilanteessa, joten niitä taitoja pitää harjoitella ihan arkipäiväisessä elämässä: koulussa, kotona ja kadulla.

Kärmeniemi on ollut mukana kehittämässä Haminassa oman äidinkielen opetusta niin, että tammikuussa kaupunki alkoi järjestää esimerkiksi venäjän äidinkielentunteja 1.–9.-luokkalaisille kerran viikossa. Samanlaista äidinkielenopetusta usealle kieliryhmälle vaatii Kärmeniemi myös Kotkaan vireillään olevan kunta-aloitteen kautta.

Omaa äidinkieltä saisi puhua jopa tunneilla

Opetushallituksessa näiden monikielisyyskysymysten parissa työskentelevä opetusneuvos Katri Kuukka sanoo, että oman äidinkielen opetuksen järjestäminen on mahdollista, jos kunnassa on neljä samaa kieltä puhuvaa oppilasta.

Kuukan mukaan kaikki kunnat eivät tätä järjestä, vaikka valtio kattaa suurimman osan kuluista – sillä opetuksen järjestäminen ei ole pakollista.

Kun Kuukka saa kysymyksen, onko suomenkielisissä kouluissa tarkoitus puhua vain suomea, hän vastaa jäntevästi "ei".

Opetussuunnitelman mukaan koulunkäyntiin voi sisältyä monikielisiä opetustilanteita, joissa opettajat ja oppilaat käyttävät kaikkia osaamiaan kieliä.

– Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus on yksi koulun toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavista periaatteista. Monikielisyyttä määritellään myös niin, että eri kielten käyttö rinnakkain koulun arjessa nähdään luontevana.

Välitunneilla oppilaat voivat käyttää omaa äidinkieltään. Niin on ainakin tarkoitus – kaikissa kouluissa se ei ole suotavaa. Kuvituskuvan oppilaat eivät liity aiheeseen. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Kuukan mukaan omaa äidinkieltä saa siis tunnilla käyttää oppimisen tukena. Takapulpetissa ei tietenkään saa höpistä kaverin kanssa ja häiritä muita, mutta historian kiemuroita ja matematiikan yhtälöitä voi olla helpompi opiskella,kun kääntää sanastoa ja käsitteitä suomesta äidinkielelleen.

Välitunneilla saa puhua omaa kieltään, vaikka opettajat ja koulukaverit eivät puhetta ymmärrä. Kuitenkin Kuukankin korviin on kantautunut, että useamman kielen sorinaa ei kaikissa kouluissa välttämättä arvosteta.

– Tilanteet, jolloin opettajat ovat kieltäneet oman äidinkielen puhumisen, voivat liittyä ulkopuolelle jäämiseen, epävarmuuteen ja auktoriteettiongelmiin. Näistä tilanteista pitää aina keskustella.

Monikielisyys ja eri kielten luonteva rinnakkainen käyttö kuuluvat opetusneuvos Katri Kuukan mielestä nykypäivän kouluympäristöön ja sen toimintakulttuuriin.

Artikkeli päivitettiin 17.2.2022 kello 12.30 tarkennuksella, että oman äidinkielen opetuksen järjestäminen on mahdollista, jos kunnassa on neljä samaa kieltä puhuvaa oppilasta.

Voit keskustella aiheesta 17.2.2022 kello 23:een asti.

Suosittelemme sinulle