Suomessa jalostetaan yhä eläinsuojelulainvastaisia koiria.
Esimerkiksi koirien lyttynaamat ja lyhyet kallot todettiin eläinsuojelulain vastaisiksi lähes pari vuotta sitten, mutta yhä tänä päivänä näitä koiria jalostetaan Suomessa. Laki kieltää Suomessa sellaisen eläinjalostuksen, josta voi aiheutua kärsimystä tai merkittävää haittaa eläimen terveydelle tai hyvinvoinnille.
– Monessa rodussa tehdään esimerkiksi selkäkuvauksia, mutta silti joidenkin rotujen jalostuksessa käytetään sellaisia koiria, joilla on huonommat tulokset, kuin on suositeltu, toteaa jalostusasiantuntija Katariina Mäki.
Esimerkiksi ranskanbulldoggia on joissakin pentueissa jalostettu piittaamatta koirien selkäongelmista. Mäki arvelee, että jalostajat tiedostavat koirien terveysongelmat, mutta koirien totutusta ulkonäöstä on vaikea luopua. Etenkin kansainväliseen näyttelytoimintaan tähtäävien koirien jalostuksessa paineet koiran ulkomuotoon tulevat ulkomailta. Mäen mukaan Pohjoismaissa ollaan tietoisempia koiran terveydestä kuin muualla Euroopassa tai esimerkiksi Yhdysvalloissa.
Koirien jalostuskenttä on Suomessa hyvin moninainen, Mäki kuvailee. Osa kasvattajista on erittäin valveutuneita koirien terveysongelmista, osa kasvattajista taas uskoo toimivansa oikein, mutta osaamista ja tietoa ei ole riittävästi.
– Oman koiran terveystilanteeseen myös sokeutuu helposti, Mäki sanoo.
Lisää raja-arvoja ja kriteereitä tulossa
Koska koiraroduilla on paljon perinnöllisiä sairauksia ja terveysongelmia, työtä niiden kitkemiseksi jatketaan. Luonnonvarakeskuksen (Luke), maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruokaviraston parin vuoden takainen selvitys koirien jalostuksesta on nyt saamassa jatkoa.
Syksyllä 2020 julkaistu selvitys keskittyi lähinnä lyhytkuonoisten koirarotujen jalostukseen. Nyt on työn alla kattavampi paketti jalostuksen aiheuttamista perinnöllisistä sairauksista.
– Nyt puututaan rotujen vakavimpiin ongelmiin, sanoo Luken tutkija Riitta Kempe.
Selvityksessä jatketaan kriteereiden ja raja-arvojen luomista, joiden avulla tulevaisuudessa esimerkiksi eläinlääkärit voivat arvioida eläimen hyvinvointia. Lista arvioitavista ongelmista on pitkä: esimerkiksi perinnölliset iho- ja silmäsairaudet, lyhytraajaisuus ja sen tuomat ongelmat, kuten selkäviat, nivelten kasvuhäiriöt, käyttäytymiseen liittyvät ongelmat, karvattomuuden vaivat ja sukusiittoisuuden tuomat rasitteet, kuten mutaatiot.
Esimerkiksi Kempe mainitsee englanninbulldoggin, joka ei käytännössä kykene itse synnyttämään, vaan pennut on leikattava. Vuonna 2020 raja-arvoksi ehdotettiin kaksi keisarinleikkausta narttua kohden, mutta kukaan ei toistaiseksi valvo leikkausten määrää. Eläinlääkäriä sitoo vaitiolovelvollisuus.
Kriteereitä ja raja-arvoja tarvitaan myös valvontaa varten
Koirien jalostus on pitkälti alan omassa ohjauksessa. Eläinsuojelulaki esimerkiksi kieltää jalostamisen, josta on vakavaa haittaa eläimen terveydelle, mutta jalostusta ei varsinaisesti valvota.
– Selvityksessä olleet asiat ovat sellaisia, jotka koiria jalostavien tulisi ehdottomasti ottaa huomioon, sanoo ylitarkastaja Sari Salminen Ruokavirastosta.
Salminen viittaa myös 2020 julkaistuun raporttiin. Valvovan viranomaisen ongelma on siinä, että yhtenäisiä rajavetoja ei ole tehty, ja että lyttykuonoiset koirat eivät ole ainoita rotuja, jotka kärsivät vakavista perinnöllisistä sairauksista.
Sekä Luken Riitta Kempe että jalostusasiantuntija Katariina Mäki korostavat, että tarvitaan lisää kriteereitä, joiden avulla valvontaeläinlääkäri voi rodusta riippumatta puuttua tilanteeseen. Myös tuomioistuimet voisivat hyödyntää kriteereitä eläinsuojelurikoksissa.
Uudet kriteerit on tarkoitus ottaa osaksi uutta eläinten hyvinvointilakia. Lakiin on tulossa myös eläinlääkäreille ilmoitusvelvollisuus. Tällöin eläinlääkärin on ilmoitettava viranomaisen rekisteriin, kun esimerkiksi tekee keisarinleikkauksen koiralle, joka ei itse kykene synnyttämään.
Uusi eläintenhyvinvointilaki on menossa eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä.
Paremman jalostuksen eteen tehty työ osittain vain kosmeettista
Suomen Kennelliitto käy keskusteluja rotujärjestöjen kanssa ja ohjeistaa kasvattajia terveemmän jalostuksen edistämiseksi. Liiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtajan Kirsi Sainion mukaan liiton työ on vaikuttaa niin, että kaikki jalostajat lähtisivät mukaan "terveystalkoisiin", kuten Sainio tavoitetta kutsuu.
Kennelliitto hyväksyy rotujärjestöjen jalostusohjelmat, mutta on vain kerran puuttunut tilanteeseen. Kennelliito tiukensi englanninbulldoggien pevisa-ohjelmaa. Pevisa-ohjelma on perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma.
– Tiukensimme englanninbulldoggin pevisa-ohjelmaa Kennelliiton hallituksen päätöksellä paljon, Kirsi Sainio kertoo.
Sainion mukaan ehdoissa tiukennettiin muun muassa rodun hengitystieoireyhtymän sekä luuston seurantaa.
Kun englanninbulldogin rekisteröintiehtoja tiukennettiin, laskivat myös rekisteröitävien pentujen määrät. Tosin pentueiden väheneminen voi johtua myös rodun saamasta negatiivisesta julkisuudesta.
Jalostusasiantuntija Katariina Mäen mukaan rotujen tervehdyttämisen suhteen on tehty paljon työtä, mutta siitä työstä paljon on ollut lähinnä kosmeettista.
– Jalostuspopulaatiota ei ole saatu karsittua sairaita koiria pois, koska osa roduista on sellaisia, että niissä ei riitä karsittavaa ilman roturisteytyksiä.
Lue lisää: