15-vuotias venäläisluistelija Kamila Valijeva on ollut yksi Pekingin olympiakisojen puhutuimmista urheilijoista, ensin joukkuekisassa esittämänsä historiallisen neloishyppynsä ja sittemmin kisojen aikana ilmi tulleen dopingkärynsä vuoksi.
Valijeva sai urheilun kansainväliseltä vetoomustuomioistuimelta CAS:lta luvan osallistua naisten kilpailuun. CAS:n mukaan urheilijan kilpailemisen estäminen aiheuttaisi tälle peruuttamatonta haittaa. Perusteena oli myös se, että Valijeva on maailman antidopingtoimiston Wadan suojellun henkilön asemassa, koska hän on alle 16-vuotias.
Vastaavan ongelman edessä ei oltaisi, mikäli aikuisten sarjan alaikäraja olisi taitoluistelussa korkeampi. Nyt alaikäraja on 15 vuotta.
Ikärajan nostamiselle olisi kokeneen taitoluisteluvalmentajan ja Yle Urheilun asiantuntijan, Anuliisa Uotilan, mukaan monta muutakin perustetta, jotka kaikki kulminoituvat Kamila Valijevaan ja häntä edeltäneisiin olympiavoittajiin.
– 18 vuoden ikäraja olisi muutos, joka vaikuttaisi rakenteisiin. Meidän pitäisi pyrkiä muuttamaan lapsiurheilun rakennetta. Annetaan ihmisen kasvaa aikuiseksi ja ottaa vastuuta itsestään. Se olisi ihmisen oikeus, Uotila toteaa.
– Täysi-ikäisenä olet vastuussa omista asioistasi. Koko hässäkkä syntyy siitä, että meillä on tässä lapsi, joka ei ole itse vastuussa. Tämä on lapsiurheilun problematiikka.
Ikärajan nostosta on puhuttu pitkään. Uotilan mukaan ylituomari Hely Abbondati on ikärajan nostamisen kannalla. Suomen olympiaedustajan Jenni Saarisen valmentaja Minna Järvinen on ilmaissut julkisuudessa mielipiteensä siitä, etteivät 15-vuotiaat kuulu aikuisten kilpailuihin.
– Aikuisten sarjassa ikärajan pitäisi olla korkeampi. Jos ei 18, niin ainakin 17 vuotta. Kyseisten luistelijoiden valmentajakin on myöntänyt julkisesti, että aikuiset eivät noihin temppuihin pysty, Minna Järvinen sanoi Yle Urheilulle pari vuotta sitten.
Suomalaishuippu Emmi Peltosta pitkään luotsannut Sirkka Kaipio on toivonut ikärajan nousevan vähintään vuodella, ehkä jopa kahdella.
– Ikärajan korottaminen olisi järkevää ihan fysiologian kannalta. Keho muuttuu etenkin siinä 16 vuoden tietämillä kasvun myötä. Naisen vartalolla on paljon vaikeampaa pyöriä kovaa, Kaipio sanoi vuonna 2019.
Muutosta ikärajoihin ei ole luvassa ainakaan lähitulevaisuudessa.
– Seuraavan ISU:n (Kansainvälinen taitoluisteluliitto) kongressin asialista on oletettavasti jo valmis, ja sitä tuskin voi muuttaa enää. Vuosi tai kaksikin menee, ettei mitään tapahdu, Uotila sanoo.
15-vuotias on harjoitellut pienestä asti kuin huippu-urheilija
Venäjän olympiakolmikon Kamila Valijevan, Anna Shtsherbakovan ja Aleksandra Trusovan valmentaja Eteri Tutberidze on tullut kuluneen vuosikymmenen aikana tunnetuksi nuorten supertalenttien tehtailijana.
Moskovalaisvalmentajan edellinen kultakimpale oli Alina Zagitova, joka voitti neljä vuotta sitten kultaa Pyeongchangin olympiakisoissa 15-vuotiaana. Myös tuolloin kakkoseksi sijoittunut Jevgenia Medvedeva oli yksi Tutberidzen valmennettavista.
Venäjällä on laaja luistelijamateriaali, josta vain lupaavimmat yksilöt valikoituvat parhaisiin valmennusryhmiin. Valijeva on kertonut muuttaneensa kotikaupungistaan Kazanista äitinsä kanssa Moskovaan taitoluistelun takia vain kuusivuotiaana.
Tutberidzen ryhmään Valijeva hyväksyttiin keväällä 2018, 11-vuotiaana. Pian hän voitti junioreiden maailmanmestaruuden ja teki 13-vuotiaana kilpailussa neloistulpin.
Huipulle tähtäävä harjoittelu on aloitettava hyvin varhain, eikä harjoittelulta jää juuri muuhun aikaa. Kymmenien tuhansien toistojen mahduttaminen muutamaan vuoteen on aikaavievää.
– Vaikka en tunne Tutberidzen koulua ja valmennusmenetelmiä, voin kuvitella, että siellä on paljon epäeettisiä, lapsen oikeuksia rajaavia menetelmiä. Lapsella ei ole aikaa normaaliin sosiaaliseen kehitykseen tai saada ystäviä muualta kuin urheilusta. Hänellä ei ole juuri aikaa kouluun, perheelle ja vanhemmille, kun aikaa on vain päivittäiseen työhön, Uotila sanoo ja jatkaa:
– Tämä kaikki on edellytys sille, että 15-vuotiaana olympiakisoissa lähdet yrittämään useampaa neloishyppyä.
Lasten kanssa työskentely on Uotilalle tuttua, koska hän on ammatiltaan liikunnanopettaja.
Uotilan mukaan vastaavanlaisia lapsitähtiä on nähty muun muassa musiikissa. Taustalla on hurja määrä harjoittelua.
– Olen hirveän surullinen, että me ihailemme lapsitähteyttä. Miksi me sitä ihailemme? Sen kysymyksen haluan nostaa ilmoille.
Pyeongchangin kärkikaksikko Zagitova-Medvedeva on jo lopettanut uransa kroonisten vammojen takia. Zagitovan lopettamispäätöksen taustalla oli valmentaja Tutberidzen mukaan myös motivaation puute.
Uotilan mukaan uusia hyppyjä harjoitellaan vetovaljailla ja nopeaa rotaatiota piruettilaudoilla ennen jäälle siirtymistä.
– Sitten tullaan kovalle jäälle, jossa näitä hyppyjä tehdään. Loukkaantumisia tulee aika paljon, Uotila sanoo.
Neloishyppyjen merkitys on ylikorostunut
Tutberidzen tämänhetkinen tähtikolmikko Valijeva-Trusova-Shtsherbakova on mullistanut lajin. Alina Zagitovasta tuli vain muutama vuosi sitten ensimmäinen nainen, joka onnistui kolmoislutz-kolmoistulppiyhdistelmässä. Trusova oli vain 14-vuotias, kun hän ensimmäisenä naisena onnistui kilpailussa neloislutzissa.
17-vuotiaana uransa lopettanut Zagitova ei koskaan tehnyt neloishyppyjä, mutta oli hetken aikaa maailman paras taitoluistelija.
Anuliisa Uotila ei pidä siitä, että taitoluistelu on mennyt vain neloishyppyjen tuijotteluksi. Lyhytohjelmassa sallitaan vain kolmoishypyt, mutta vapaaohjelmassa piste-erot repeävät, koska hypyt nousevat niin isoon rooliin.
– Hyppyjen merkitys on ehdottomasti ylikorostunut. Hypyt ratkaisevat kaiken. Minua ne alkavat kyllästyttää. Mielestäni lajin raamit ovat aivan liian tiukat, ja ne ajavat luistelijat vain yrittämään näitä hyppyjä. Se vie valmennuksen sellaiselle tasolle, jossa on terveysriski, Uotila toteaa.
Uotila toivoisi näkevänsä huipputaitoluistelussa uusia innovaatioita. Yksi lajin rajoja uhmanneista luistelijoista on Yhdysvaltain Nathan Chen, joka hienojen hyppyjen ohella esitti freestyle-tyylisen askelsarjan olympiakultaa tuoneessa vapaaohjelmassaan.
Chenin kokonaisuus oli tarkkaan mietitty, jotta vaaditut elementit toteutuivat.
– Meillä on tarve päästä taitoluistelun alkumetreille, jossa uusien temppujen synnyttäminen olisi luistelijoiden tehtävä. Voisi ottaa mallia esimerkiksi lumilautailusta, jossa urheilijat kehittävät lajia eteenpäin. Nykyään taitoluistelussa on kaikki luovuus kielletty, Uotila harmittelee.
Lue myös: