Hyppää sisältöön

Suomeen alkaa pian virrata miljoonia ylimääräisiä koronarokotteita, mutta vielä ei tiedetä, mitä niille tehdään

THL arvioi, että helmikuun loppuun mennessä Suomessa on riittävästi koronarokotteita kolmatta annosta varten. Siitä huolimatta maahan tulee jatkossakin noin miljoona rokoteannosta kuukaudessa.

Pfizer-rokotetta valmistava sairaanhoitajat Vantaan Energia Areena rokotuskeskuksessa. 26.5.2021.
Sairaanhoitaja annosteli Pfizer-rokotetta rokotuskeskuksessa Vantaalla toukokuussa 2021. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle
Nina Svahn

Suomeen on saapunut helmikuun loppuun mennessä tarpeeksi koronarokotteita kaikille kolmatta rokotuskertaa varten. Arvio käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n hallitukselle antamasta lausunnosta.

Tästä huolimatta maahan virtaa lisää rokotteita jopa 1,4 miljoonaa annosta joka kuukausi ensi syksyyn asti.

THL:n mukaan rokotteiden säilyvyys on Suomeen saapuessa noin seitsemän kuukautta.

Nyt on siis päätettävä, mitä miljoonille mahdollisesti ylimääräisille annoksille tehdään.

– Päätöksiä pitäisi tehdä muutamassa viikossa, jotta rokotteita pystyttäisiin ohjaamaan suoraan tehtaalta muualle, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio Ylelle.

Suomi on toistaiseksi lahjoittanut valtioneuvoston päätöksillä yhteensä noin 5,4 miljoonaa rokoteannosta.

Ensimmäinen lahjoituspäätös tehtiin viime syksynä, kun noin 3,6 miljoonaa käyttämättömäksi jäänyttä Astra Zenecan ja Johnson & Johnsonin koronarokotetta ohjattiin kehittyville maille.

Rokotteet lahjoitettiin suoraan tehtaalta eteenpäin kansainvälisen Covax-rokoteyhteistyömekanismin kautta.

Suomella on ollut viisi päivää aikaa päättää sopimuksista

Suomi on monien muiden maiden tavoin sitoutunut rokotesolidaarisuuteen, jotta koronarokotteet tavoittaisivat myös taloudellisesti heikommassa asemassa olevat maat.

THL:n Kontion mukaan monissa maissa rokotteita on ostettu moninkertaisesti väestömäärään nähden, joten niitä päätyy myös enemmän lahjoituksiin.

Suomi on ollut rokotehankinnoissaan varovainen ostaja.

– Suomessa on pyritty sellaiseen järkevään määrään, josta kuitenkin pystytään lahjoittamaan eteenpäin, Kontio sanoo.

Suomi hankkii koronarokotteensa Euroopan unionin yhteishankinnan kautta. Käytännössä Euroopan komissio neuvottelee ostoon liittyvistä sopimuksista jäsenmaiden puolesta.

Suomi on voinut vain hyväksyä tai hylätä liittymisen yksittäiseen sopimukseen ja yleensä kertoa, paljonko kunkin sopimuksen mukaista rokotetta halutaan, lääkintöneuvos Sari Ekholm sosiaali- ja terveysministeriöstä toteaa sähköpostitse.

– Suomella on ollut kunkin sopimuksen osalta viisi työpäivää aikaa päättää sopimukseen liittymisestä tai siitä pois jäämisestä.

Ekholm kirjoittaa, että sopimukset ovat sitovia ostovelvoitesopimuksia ja viimeisimmissä on myös sitova toimitusaikataulu.

Kysymykseen siitä, milloin nyt Suomeen saapuvien ylimääräisten rokoteannosten mahdollisesta lahjoittamisesta päätetään, ei Ekholmilla ole tarkkaa tietoa.

Virkamiesvalmistelu tehdään ministeriössä ja päätökset valtioneuvostossa.

Lahjoituksissa on hitautta, koska toiminta on uutta

Rokotetilaukset on tehty niin varhaisessa vaiheessa, ettei ole ollut olemassa varmaa tietoa siitä, miten koronaviruspandemia kehittyy.

Neljänsille rokoteannoksille ei Euroopassa ole vielä myyntilupaa millekään ikä- tai kohderyhmälle.

Tällä hetkellä THL suosittelee neljättä annosta ainoastaan voimakkaasti immuunipuutteisille henkilöille.

– Ei tämä ihan selkeää ole, milloin on riittävästi tai milloin liikaa rokotteita maassa, Kontio lisää.

Hän toivoo, että rokoteannosten lahjoittamiseen käytettävät mekanismit olisivat nykyistä joustavampia koko ketjun osalta lahjoittajasta vastaanottajaan.

Se mahdollistaisi esimerkiksi yksittäisen kuukauden tilauksen lahjoittamisen eteenpäin.

– Tällaista toimintaa ei ole ollut aikaisemmin, joten senkin takia lahjoituksissa on ymmärrettävästi ollut hitautta.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 18. helmikuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Uusimmat koronatiedot Suomesta ja maailmalta

Suosittelemme sinulle