Bensatankki naksahtaa täyteen, ja mittari näyttää ylöjärveläiselle Anette Virralle 60:tä euroa.
– Kyllähän se hinta on korkea. Onneksi on pienikulutuksinen auto, se vähän lohduttaa, Virta sanoo.
Virta muutti viime vuonna Tampereelta naapurikuntaan Ylöjärvelle. Samoihin aikoihin, kun Virran työmatka-ajo lisääntyi, polttoaineiden hinnat nousivat. Autolla kulkemiseen se ei ole toistaiseksi vaikuttanut.
– Ei oikeastaan, kun on pakko mennä töihin ja hoitaa kauppajutut, ei ole vaihtoehtoa. Mutta kyllä se kirpaisee, Virta myöntää.
Työmatkakulujen verovähennykset? Vihreää valoa
Työmatkakustannusten, kuten polttoainekustannusten kompensoiminen nykyistä laajemmin on yksi keino, jota hallitusryhmistä on väläytelty huojentamaan liikkumisen kustannuksia.
Tällä hetkellä työmatkavähennyksen omavastuu on 750 euroa. Matkakuluvähennykset tehdään ansiotuloverotuksesta.
Työmatkakulujen verovähennyksen laajentaminen sopii keskustalle, eivätkä SDP ja vihreätkään sulje sitä pois.
– Työmatkavähennys on nopea toimenpide, jota meilläkin on pidetty esillä, sanoo keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs.
Nopeasti vaikuttavana toimena matkakuluvähennystä pitää myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.
– Se pitäisi kohdentaa niin, että erityisesti pitkiä työmatkoja ajavien tilannetta saataisiin helpotettua.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Atte Harjanteen mukaan työmatkavähennys mahdollinen keino.
– Oleellista on tehdä toimia, jotka kohdentuvat itse ongelmaan, ja samaan aikaan pidetään ilmastotavoitteista kiinni.
Pylvään mukaan keskustalle kävisi sekä matkakulujen omavastuuosuuden pienentäminen että 7 000 euron ylärajan korottaminen.
Myös oppositiopuolue kokoomus laajentaisi työmatkavähennystä. Puolue esitteli keskiviikkona keinoja energian hintapiikin tasoittamiseksi.
– Työmatkavähennyksen laajentaminen on perusteltua pitkien etäisyyksien Suomessa. Liikkumisen kustannukset eivät saa muodostua kenellekään työssäkäynnin esteeksi, sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän verovastaava Matias Marttinen.
Convoyn toivoma bensaveroale? Tehoton ja kallis
Muun muassa Convoy-mielenosoituksissa on vaadittu polttoaineveron alennuksia ratkaisuna korkeisiin bensan ja dieselin hintoihin.
Hallitusryhmissä keinoa ei pidetä kovinkaan tehokkaana rahankäyttönä.
– Tästä on melko selvä näkemys taloustieteilijöidenkin parissa, että se olisi hyvin kustannustehoton ja hintoihin heikosti kohdentuva keino, sanoo Atte Harjanne.
Myös keskustan Pylvään mukaan polttoaineiden yleinen veroale olisi ongelmallinen. Se maksaisi menetettyinä verotuloina jopa miljardi euroa. Silti ei olisi varmaa, että veroale laskisi kuluttajahintoja merkittävästi tankilla.
– Tälläkin hetkellä dieselin ja bensan osalta mittarihintojen vaihteluväli voi olla jopa 30 senttiä eri asemilla. Se vaatisi hyvin merkittävän alennuksen ja se sitten maksaa miljardiluokan verran.
– Ei kohdistu välttämättä pumpulle, se on ongelma polttoaineveron alentamisessa, Pylväs perustelee.
SDP:n Lindtmanin mukaan tulee vahtia, ettei verohyöty valu "öljyntuottajamaiden kassoihin".
– Kaikissa näissä toimissa on ehto, että vaikutus menee kuluttajille eikä valu väliportaisiin tai ulkomaille.
Sähköveron lasku? Oppositiosta kokoomus kannattaa
Kokoomus tasoittaisi sähkön hintapiikkejä paitsi keventämällä ansiotuloverotusta kauttaaltaan kaikista tuloluokista, myös laskemalla sähköveroa kahden talvikuukauden ajaksi EU:n sallimaan minimiin.
Puolue laskee, että kahden kylmimmän kuukauden aikana veronalennus säästäisi kotitalouksien sähkölaskusta yhteensä lähes 200 euroa. Erityisesti pörssisähkön hinta on ollut korkealla.
– Sähköveron alennus olisi oikea tapa tulla suomalaisia vastaan kohonneissa sähkölaskuissa. Myös työtä sähkön siirtohintojen leikkaamiseksi pitää jatkaa, sanoo kansanedustaja Heikki Vestman.
SDP:kään ei tyrmää sähköveroalea, mutta kohdentaisi toimia juuri nyt mieluummin polttoaineisiin.
– En sulje mitään keinoa pois, mutta keinojen pitää olla sellaisia jotka saadaan voimaan heti. Hintapiikki on nyt sähkössä jo hieman mennyt ohi mutta edellleen näyttää polttoaineiden puolella jatkuvan.
Vihreissä sähköveron huojennusta ei pidetä tehokkaana.
– Siihen liittyy vähän sama ongelma kuin yleisiin veronalennuksiin, sen kohdentuminen ei ole tehokkain mahdollinen, sanoo vihreiden Atte Harjanne.
Myös keskusta keskittyisi sähköveron alentamisen sijaan polttoaineiden suuntaan.
– Kaikenlaisia vaihtoehtoja pitää varmasti pohtia, katsotaan mihin sähkömarkkina kehittyy, sanoo Juha Pylväs.
Ammattiliikenteen diesel-ale? Tukea on, mutta hidas toteuttaa
Polttoaineverojen helpotuksia voidaan kohdentaa kevyemmin verotetulla "ammattidieselillä", joka tukisi esimerkiksi kuorma- ja linja-autoilijoita.
Kaikki kolme ryhmäjohtajaa kannattavat sen käyttöönottoa.
– Tämä on yksi asia, jota voi olla paikallaan pohtia, sanoo Atte Harjanne.
Keskustan Pylväs valmistelisi ja ottaisi käyttöön "ammattidieselin" mahdollisimman nopeasti. Se auttaisi kuitenkin mahdollisesti vasta vuoden päästä, sillä tuki perustuu veronpalautuksiin.
SDP:n Lindtman pitää keinoa hitaudestaan huolimatta kannatettavana.
– On selvä että sen valmistelu ei käy käden käänteessä, mutta meillä on vahva tuki että tätä viedään eteenpäin.
Jakeluvelvoitteen lykkäys? Pienentäisi uusiutuvien osuutta
Yksi keino kompensoida autoilun kustannuksia on viivästyttää uusiutuvien liikenteen biopolttoaineiden osuuden nostamista eli jakeluvelvoitteen kiristymistä.
Fossiilisten polttoaineiden tukemisen ja hallituksen ympäristötavoitteiden, kuten tieliikenteen päästöjen vähentämisen ja hiilestä irti pääsemisen välillä on ristiriita, joka jakaa hallituspuolueita.
Hallitus on sopinut, että vuonna 2029 ja sen jälkeen liikennepolttoaineiden energiasisällöistä 30 prosentin tulee olla uusiutuvia. Osuutta on sovittu lisättävän 34 prosenttiin.
SDP:ssä jakeluvelvoitteen kiristämisen aikataulusta ollaan valmiita tinkimään.
– Jos jaksotusta halutaan muuttaa, meistä se ei jää kiinni, mutta korostan että tarvitaan paketti, joka tuntuu niiden kukkarossa, jotka joutuvat liikkumaan paljon pitkiä työmatkoja.
Vihreiden Harjanne halua pitää tai listata ulos yksittäisiä toimia. Hänen mukaansa kyse on hallituksen ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin sitoutumisesta kaiken kaikkiaan.
– Tämä on osa koko (hallituksen) ilmastopolitiikkaa. On hyvin olennaista, ettei tingitä meidän ilmastotavoitteista, ja että on olemassa polku, jolla ollaan hiilineutraali 2035 ja hiilinegatiivinen sen jälkeen.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 17.2. kello 23:een saakka.
Lisää aiheesta: