Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Punainen viiva yhdistää monia pelastusalalla toimivia järkytyksessä ja surussa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Mira Leinonen on yksi alan ammattilaisista, joka laittoi mustalla taustalla olevan punaisen viivan Twitter-tilinsä profiilikuvaksi.
– Tämä lähti ilmiönä liikkeelle. Yksi toisensa jälkeen on ottanut viivan käyttöön. Pelastajan kuolema on syvästi koskettanut pelastusalan työntekijöitä, punaisen viivan käyttö on yhdistänyt alalla työskenteleviä, kertoo Leinonen.
Myös monet pelastuslaitokset ovat julkaisseet punaviivalipun omilla sometileillään sen jälkeen, kun pelastustyöntekijä kuoli työtehtävässä Hailuodon jäätien läheisyydessä. Leinonen kertoo, että kyse on kansainvälisestä käytännöstä. Se on solidaarisuuden osoitus pelastustoiminnassa olevalle henkilölle, ja sitä käyttämällä halutaan kunnioittaa haavoittunutta tai kuollutta kollegaa.
Pelastustoimessa punaviivalipun käyttö on vakiintunut New Yorkin WTC-torneihin tehtyjen iskujen aikaan. Leinonen on nähnyt ohutta punaista viivaa muissa maissa työskentelevien pelastusalan ammattilaisten someprofiileissa.
Lippua näkee erityisesti amerikkalaisten kollegojen sometileillä, koska siellä pelastusalan tapaturmaluvut ovat korkeammat. Kuvaa käytetään Leinosen mukaan myös Kanadassa, Ranskassa, Saksassa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa.
– Merkin kautta osaa ilmaista osanottonsa kollegoille muuallakin maailmassa. Onneksi tätä ei ole vuosikymmeniin tarvittu Suomessa.
Poliiseilla on käytössä vastaava kansainvälinen tapa, mutta lipussa on keskellä ohut sininen viiva.
Suomessa pelastusalan ammattilainen kuolee työssään harvoin. Kaikki alaa opiskelevat perehtyvät työn vaaroihin jo pelastusopistossa, jonka aulassa on muistotaulu, johon on kirjattu työssään kuolleiden nimet. "Tätä kirjausta kukaan ei toivo", kommentoi Mira Leinonen twiitissään keskiviikkona järjestetyn hiljaisen hetken jälkeen.
Voit keskustella aiheesta 17. helmikuuta klo 23:een saakka.