Hyppää sisältöön

Lähes sata lintua kuoli, kun tilhiparvi törmäsi kerrostalon lasiaitaan Kuopiossa – nyt asukkaat pohtivat, miten uudet lintusurmat voidaan estää

Suuri tilhiparvi lensi kerrostalon lasiaitaan Kuopiossa. Hengissä säilyi kolmisenkymmentä lintua, jotka ovat yhä hoidossa. Taloyhtiö pohtii nyt pihlajien poistamista pihalta.

Kohtalokas lasiaita, johon pihlajissa ruokailemassa ollut tilhiparvi törmäsi. Kuva: Timo Turpeinen / Yle

Lasiaidan pintaan tarttuneet höyhenet muistuttavat runsaan viikon takaisesta onnettomuudesta Kuopion Itkonniemellä.

Kerrostalon pihalla kasvavissa pihlajissa oli ollut ruokailemassa suuri tilhiparvi, josta valtaosa menehtyi, kun linnut lensivät suoraan päin pihaa reunustavaa lasiaitaa.

Paikalle hälytetty Savon eläinsuojelun vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Minna Pellinen kuvaa näkymää pihalla järkyttäväksi.

– Lintuja oli sadan metrin matkalla. Osaan olivat harakat jo ehtineet iskeä.

Pellinen laskee keränneensä runsaat kuusikymmentä kuollutta lintua. Hän uskoo, että hangen sisällä on lisää menehtyneitä lintuja, sillä ajankohtana satoi sakeasti lunta.

– Näky oli aika hirveä.

Minna Pellinen keräsi kuolleet linnut pihalta ja otti hengissä säilyneet luokseen hoitoon. Kuva: Timo Turpeinen / Yle

Pihlajat poikki tai aitaan säleikköä?

Kerrostaloa reunustava lasiaita on sata metriä pitkä. Asuntoyhtiön hallituksen puheenjohtajan Raimo Tuomaisen mukaan aitaan on lentänyt lintuja joskus aiemminkin, mutta ei tällaisia määriä.

– Ne ovat olleet yksittäisiä tapauksia, muutama lintu.

Lintujen joukkosurmaa ei osannut kuvitella myöskään aidan aikoinaan suunnitellut arkkitehti. QVIM Arkkitehdit Oy:n varatoimitusjohtaja Rainer Qvick ei muista vastaavaa tapahtuneen koko oman työuransa aikana, eli lähes neljäänkymmeneen vuoteen.

– Tämä on tällaisessa mittakaavassa ensimmäinen kerta. Ja myös niin sanotusti pysäyttävä kerta.

Lasiaidalla on pituutta sata metriä. Kuva: Timo Turpeinen / Yle

Raimo Tuomaisen mukaan taloyhtiössä mietitään nyt, mitä asialle voitaisiin tehdä.

– Ensimmäisenä voitaisiin kaataa nuo pihlajat. Lasitukseen voisi ehkä laittaa myös säleikköä tai tummennusta, Tuomainen pohtii.

Hän uskoo, että taloyhtiö päättää asiasta nopeasti. Tuomainen aikoo kuitenkin sitä ennen olla yhteydessä naapuritaloyhtiöön.

– Siellä on samanlainen lasiaita.

Raimo Tuomaisen mukaan taloyhtiö saattaa kaataa pihalla olevat pihlajat, jotta ne eivät toimisi houkuttimena linnuille. Kuva: Timo Turpeinen / Yle

”Lähes neljä kiloa päivässä”

Törmäyksestä henkiin jääneet tilhit ovat yhä Minna Pellisen hoidossa. Toipumistilana on ulkorakennuksen pääty, joka on ympäröity verkolla.

Pellinen on hankkinut linnuille ravinnoksi muun muassa mustikkaa, mustaherukkaa ja puolukoita.

– Ne syövät lähes neljä kiloa päivässä, Pellinen huokaa.

Osa aitaan törmänneistä linnuista on jo valmis vapautettavaksi. Kuva: Timo Turpeinen / Yle

Pellinen kustantaa pääosan marjoista omasta pussistaan. Hän pahoittelee aitauksen sottaisuutta.

– Tämä ei ole siistiä touhua. Tarhan rakenteet menevät kesällä uusiksi, hän hymyilee.

Osa aitauksen linnuista alkaa olla jo valmis rengastettavaksi ja päästettäväksi vapauteen, mutta eivät suinkaan vielä kaikki.

– Jokainen on yksilö. Jokainen on saanut yksilöllisen törmäysvamman ja iskun.

Hoidossa olevat linnut syövät lähes neljä kiloa marjoja päivässä. Kuva: Timo Turpeinen / Yle

Yhtenä vaihtoehtona haukkatarra

Kuopiolainen aita on yksi esimerkki lasirakentamisesta, joka on jatkuvasti yleistynyt. Terasseja ja parvekkeita lasitetaan, ja myös esimerkiksi linja-autokatokset on usein tehty lasista.

Minna Pellisen mukaan myös lintujen lentäminen päin lasia on yleistä. Suurella osalla linnuista, jotka tulevat hänelle hoitoon, on jonkinasteinen törmäysvamma.

Pellinen muistuttaa, että törmäyksiä voi ehkäistä varsin yksinkertaisilla tavoilla. Yksi niistä on lasiin kiinnitettävä haukkatarra.

– Se on hyvin edullinen ratkaisu, joka auttaa monessa tapauksessa. Asuintalossa taas auttavat verhot.

Aita ja pihlaja, joka voi toimia houkuttimena linnuille. Kuva: Timo Turpeinen / Yle

Entä olisiko lasirakentamiseen liittyvä törmäysriski mahdollista ottaa huomioon jo suunnittelupöydällä? Arkkitehdin vastaus on myönteinen.

– Voidaan miettiä, miten esimerkiksi ikkunoissa heijastuu metsä.

Hänen mielestään lintuja ei pidä myöskään houkutella esimerkiksi istutuksilla, joissa on marjoja. Toisaalta käytettävissä on myös erilaisia pelotteita ja karkotteita.

Rainer Qvick vakuuttaa, että tilhiparven joukkokuolema on syöpynyt ainakin hänen aivosoluihinsa.

– Ilman muuta tutkitaan ja mietitään asioita kahteen ja kolmeenkin kertaan.

Rainer Qvickin mukaan törmäysriskiä kannattaa pohtia jo suunnitteluvaiheessa. Kuva: Timo Turpeinen / Yle

Lue lisää:

Huuhkaja ihastuttaa aivan ydinkeskustassa – pöllöt lennähtävät nälissään kaupunkiin ja herkuttelevat siellä rotilla

“Pikkulinnuilla on aikamoinen ahdinko” – Luonto- ja lintuoppaistaan tunnettu Lasse J. Laine pitää luonnon monimuotoisuuden katoamista musertavana

Kaksi eksynyttä matkaajaa kohtasi toisensa: Heinolan Lintutarhalle tuotiin hoitoon jo toinen lunni tänä talvena

Tuliko Triplasta pikkulintujen surmanloukku? Syysvaellukselle lähteneet tiaiset törmäilevät kauppakeskukseen kohtalokkain seurauksin

Millaisia ajatuksia artikkeli sinussa herättää? Voit keskustella artikkelista 18.2. klo 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle