Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Mitä tapahtuu, kun laitetaan sairaanhoitaja, insinööri ja bisneshenkilö yhdessä pohtimaan terveydenhuollon pullonkauloja ja muita epäkohtia?
Satakunnan ammattikorkeakoulu pyrkii yhteentörmäyttämään eri alojen osaajia uudessa koulutuksessa, joka tähtää hyvinvointianalyytikon ammattinimikkeeseen.
Moniosaajista toivotaan tuoretta näkökulmaa hoitovajeen kattamiseksi, kertoo dosentti, tutkijayliopettaja Sari Merilampi.
– Viimeistään nyt meidän on pakko herätä ja saada eri alojen ihmiset toimimaan yhdessä. Kun tiedetään, että esimerkiksi väestö ikääntyy, niin mitä keinoja meillä on pysyä tilanteen mukana? Yksi tunnistettu keino on teknologian hyötykäyttö.
Robotiikka entistä vahvemmin mukaan terveydenhuoltoon?
Hyvinvointianalyytikon pätevyys vastaa osaamisvajeeseen. Koulutus on leivottu Satakunnan ammattikorkeakoulun hyvinvointiteknologian koulutusohjelman sisään.
Esimerkiksi Satakunnassa vahvalla robotiikka-osaamisen hyödyntämisellä olisi paljon annettavaa terveydenhuollolle.
– On määrätynlaiset reunaehdot, mutta ei se ole mikään mahdoton kenttä. Haluaisimme, että sinnekin vietäisiin oppeja, joita jo teollisuudessa hyödynnetään.
Haku koulutukseen alkaa maaliskuussa ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävät opinnot alkavat syksyllä. Hakijoiksi toivotaan eri alojen osaajia, joilla on jo kokemusta oman alansa töistä. Hakijalla pitäisi olla myös paloa kehittää jotain aivan uutta.
– Haemme sellaisia boksin ulkopuolelta ajattelevia henkilöitä, joilla on uskallusta ajatella asiat toisella tavalla, Merilampi tiivistää.
Satasairaalan hyvinvointianalyytikko mukana kehitystyössä
Porilainen Minna-Maarit Ampio on toiminut hyvinvointianalyytikkona Satakunnan sairaanhoitopiirissä jo kolmen vuoden ajan. Ampio osallistui hyvinvointianalyytikon pilottikoulutukseen, josta nyt alkava koulutus on jalostettu.
Hänen kokemuksensa työelämästä kertovat, että uudelle ammattiryhmälle on olemassa iso tilaus.
– On huomattu, että istumme valtavan data-arkun päällä, emmekä oikein osaa tehdä sillä mitään tai ainakaan käyttää riittävän hyvin hyväksemme. Näkisin, että jokainen terveydenhuollon organisaatio tarvitsisi oman analyytikkonsa.
Satasairaalan hyvinvointianalyytikon tehtäviin kuuluu paljon eri tietokannoista yhdistetyn tiedon analysointia ja havaintojen sekä epäkohtien saattamista tietoon. Ampio pitää tärkeänä, että tiedon avulla johtaminen näkyisi etenkin potilaiden parempana ja sujuvampana hoitona.
Ampion mukaan tärkein oppi työelämästä on ollut, että tilastoja luettaessa pitää osata katsoa myös numeroiden taakse. Sen tiedon hän haluaa välittää myös tuleville opiskelijoille.
– Vaikka opetetaan ihan perus data-analytiikkaa ja sitä, miten numeroita pyöritetään eri taulukoissa, opetetaan myös, mistä ne koostuvat ja mitä numerot tarkoittavat.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 18.2. kello 23.
Lue myös: