Hyppää sisältöön

Mikä sai nuoren sotahistorian harrastajan hurahtamaan natsien unohdettuun tukikohtaan? Sturmbock-linjan kartoittaminen vei Emil Kastehelmen äärirajoille

Lahtelainen Emil Kastehelmi kulutti kolme vuotta tutkimalla Käsivarren Lapissa kulkevaa Sturmbock-linjaa. Sotahistorian harrastaja ryhtyi merkittävään urakkaan, koska linjaa ei oltu aiemmin kartoitettu.

Saksalaisten toisen maailmansodan aikaisen puolustuslinjan tutkiminen pysäytti Emil Kastehelmen ajattelemaan ihmiskohtaloita. Vuosina 1944–45 kaikki eivät selvinneet hengissä Sturmbockin taisteluista ja jäätävästä kaamostalvesta. Kuva: Aleksi Rikkinen

Kaikki alkoi vuonna 2017, kun Aleksi Rikkinen, 28,esitteli kaverilleen idean pietarilaisessa katutason alla sijaitsevassa sushiravintolassa. Rikkinen heitti ilmoille kysymyksen, pitäisikö heidän alkaa yhdessä kartoittaa natsien unohdettua Sturmbock-linjaa Käsivarren Lapissa.

Emil Kastehelmi, 27, ei miettinyt kauaa.

– Vastasin heti, että tajuatko yhtään millainen duuni tuollaisen kartoittamisessa on. Samaan hengenvetoon jatkoin, että totta kai me menemme sinne, kertoo Kastehelmi.

Päiväkodista asti toisensa tunteneet kaverukset aloittivat vuonna 2018 mittavan urakan toisen maailmansodan aikaisen Sturmbock-puolustuslinjan kartoittamiseksi. Palasia yhdistelemällä kaverukset selvittivät vähitellen koordinaatit jokaisesta Sturmbock-linjan kohteesta ja analysoivat lopulta taistelulinjan metri metriltä.

Sturmbock-linja kulki Lapissa Käsivarren poikki. Vanhoissa kartoissa osa paikannimistä on saamenkielisiä. Kuva: Mika Moksu / Yle

Emil Kastehelmi opiskelee Turun yliopistossa yhteiskuntatieteitä. Kolmen vuoden ajan hän rämpi lähinnä loma-aikoina Aleksi Rikkisen kanssa Käsivarren Lapissa kenttätyössä. Lisäksi he tutkivat laserkeilausaineistoa, vanhoja ilmakuvia ja arkistokarttoja.

– Ihmettelin, mikä sai minut ryhtymään tällaiseen tutkimukseen, kun ensin käveltiin 30 kilometriä ja oltiin sen jälkeen aamuyöllä jossain suossa, naurahtaa Kastehelmi.

Elokuvat ja videopelit johdattivat sotahistoriaan

Emil Kastehelmi ja Aleksi Rikkinen ovat harrastaneet sotahistoriaa jo teini-ikäisistä. He viettivät yhteisiä iltoja, joissa katsottiin sotaelokuvia ja pelattiin videopelejä. Yläasteella Kastehelmi juoksenteli kuulapyssy kädessään Helsingissä ensimmäisen maailmansodan aikaisissa venäläisissä linnotteissa pelaamassa taistelupeli airsoftia.

Kerran hän ja Rikkinen päättivät, että on pakko nähdä toisen maailmansodan raskain panssarivaunu Maus. Niitä oli jäljellä yksi kappale museossa, noin 50 kilometriä Moskovasta.

– Siispä lähdimme katsomaan sitä, toteaa Kastehelmi.

Varusmiespalvelus lisäsi Emil Kastehelmen kiinnostusta sotahistoriaan.

– Siinä yhdistyy niin monta asiaa. Itse tapahtumat kiinnostavat. Lisäksi sotahistoriaan liittyy aina yllätyksellisyys ja paljon ihmiskohtaloita. Sekin kiehtoo, kun asiat nivoutuvat laajempiin kokonaisuuksiin politiikan kautta.

Yksi saksalaisten Sturmbockin vartioasemista paljakalla. Maanpuolustusalan säätiöt ovat olleet mukana rahoittamassa puolustuslinjan kartoitusta, koska se koetaan kansallisesti tärkeäksi. Kuva: Emil Kastehelmi

"Tuntui siltä, että se piti tehdä"

Nuoret miehet innostuivat lähes 80 vuotta sitten käydystä Lapin sodasta, koska sitä on tutkittu niin vähän. Kaverukset Kastehelmi ja Rikkonen tajusivat, että Käsivarren asemasodan (1944–1945) vaiheita tutkiessa on mahdollista todentaa vielä tuntematonta historiaa.

– Tuntui siltä, että se piti tehdä, summaa Kastehelmi.

Hänen mielestään unohdetun puolustuslinjan kartoittaminen on kulttuurihistoriallisesti merkittävää. Tällöin maastossa yhä olevia jälkiä saksalaisten puolustuslinjasta voidaan suojella, jos suunnitellaan esimerkiksi maankäyttöä retkeilytarkoituksiin.

Lapin sodan tapahtumat jäivät tiedotusvälineissä hiukan katveeseen sen jälkeen, kun Tornion isommat taistelut lokakuussa 1944 olivat ohi. Käsivarressa taisteltiin silti vielä kuukausia Sturmbockista Kilpisjärvelle asti.

– Sturmbock oli Suomen historian kannalta tosi omituinen hetki. Natsi-Saksan kanssa oli käynnissä täysi rintamasota Käsivarressa, samaan aikaan kuin koko muu Suomi meni jo rauhaa kohti, pohtii Emil Kastehelmi.

Vankileirien saaristo

Kun Kastehelmi ja Rikkinen yhdistelivät tutkimuksissaan arkistomateriaalia kenttätodellisuuteen, ilmi tuli tähän mennessä julkaisemattomia asioita. Kiinnostavimpiin löytöihin kuuluu ennestään tuntematon arktinen viestiasema Ropi-tunturin laella.

Lue myös: Nuoret tutkijat löysivät natsi-Saksan kadonneen viestiaseman Käsivarren Lapista: "Vastaavaa ei todennäköisesti Suomesta löydetä"

Lisäksi he paikansivat Sturmbock-linjan maastosta yli kymmenen vankileiriä, joille saksalaiset toivat Lapin sodan aikana pääasiassa neuvostoliittolaisia sotavankeja. Vangit rakensivat puolustuslinjaa kammottavissa olosuhteissa itikkaparvien ja syyssateiden keskellä.

– Herättää ajattelemaan niitä ihmiskohtaloita, kun löytää vankileirin, jossa on yhä tolpat pystyssä. On pysäyttävää miettiä, että ihmiset ovat olleet siellä käytännössä orjia, sanoo Kastehelmi.

Maastosta löytyy yhä jäänteitä alueella olleista vankileireistä. Näiden aitojen sisäpuolella pakkotyöhön tuodut vangit rakensivat natsien puolustuslinjaa. Kuva: Emil Kastehelmi

Talvella ei ollut helppoa saksalaisillakaan: kaamoksessa oli jäätävän kylmä, ja ympärillä oli sodan ääniä lukuun ottamatta pelkkä arktinen hiljaisuus.

Tunturissa saattaa levätä tuntemattomia vainajia

Kastehelmi ja Rikkinen tarkastelivat arkeologi Oula Seitsosen kanssa maan kerrostuneisuutta ja löysivät merkkejä myös mahdollisista hautapaikoista. Epäiltyjen hautapaikkojen kaivamiseen tarvitaan luvat ennen työn aloittamista. Löytö olisi merkittävä, koska Kastehelmen mukaan tiedossa ei ole yhtään alueelta löydettyä hautaa.

– Voi olla, että meillä on tiedossa hautoja, mahdollisesti jopa joukkohautoja. On aika selvää, että jokainen sinne viety vanki, ei ole tullut elävänä takaisin.

Sotahistoriallinen tutkimus vie jatkossakin Emil Kastehelmen loma-aikoina Käsivarren Lappiin tutkimaan muinaista natsi-Saksan puolustuslinjaa. Päivätyö on vihreiden europarlamentaarikko Alviina Alametsän avustajana. Kuva: Minerva Kastehelmi

Tutkimusreissut vaativat huolellista valmistautumista ja ajoivat Emil Kastehelmen fyysisesti rasittavuudellaan äärirajoille. Suossa kahlaamisen lisäksi tarvottiin kilometritolkulla vaikeakulkuisissa tunturimaastoissa, hyttysiä oli kesällä pilvin pimein.

Muinaisilla taistelukentillä näkyi yhä jalkaväkimiinoja ja käsikranaatteja, vaikka maastoon jääneitä räjähteitä raivattiin pois sodan jälkeen.

– Ne eivät lähtökohtaisesti ole enää vaarallisia. Mutta kun kohtaa ruosteisen jalkaväkimiinan, niin siinä pysähtyy kyllä hetkeksi varmistamaan, ettei ympärillä ole lisää.

Emil Kastehelmi ja Aleksi Rikkinen ovat mukana Vaietut arktiset sodat -dokumenttisarjassa, joka alkoi Ylellä tällä viikolla. Walt Disney osti sarjan oikeudet. Muun materiaalin ohella sarjassa seurataan kaverusten kenttätutkimuksia Käsivarren Lapissa. Aiheesta on tulossa myös tietokirja.

Parhaillaan he tekevät sotahistoriallista Arktisten sotien kaiut -podcastia, joka julkaistaan Yle Areenassa 16. maaliskuuta.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 21.2. kello 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle