Koko maahan saadaan yhteinen sähköinen kirjasto parin vuoden kuluessa. Valtakunnalliseen e-kirjastoon on ensimmäisessä vaiheessa tulossa sähkökirjoja, äänikirjoja ja e-lehtien näköisversioita. Ensimmäinen pilottiversio saataneen testattavaksi tämän vuoden aikana ja palvelu pyritään avaamaan vuonna 2024.
Alueellisesti iso harppaus otettiin vuodenvaihteessa, kun Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kirjastot yhdistyivät Pohjoisen eKirjastoksi. Se tarjoaa alueen 660 000 asukkaalle kymmenen sähköistä palvelua, joista yhdeksää voi käyttää vaikka kotisohvalta.
Puolen Suomen kokoisella alueella on kirjojen lisäksi käden ulottuvilla laaja valikoima kotimaisia ja ulkomaisia lehtiä, elokuvia ja musiikkia – jopa laulun ja soiton opetusta.
Kemiläinen Sanna Sotaniemi on tullut Kemin kaupunginkirjastoon hakemaan lisää luettavaa ja matkalla häntä on viihdyttänyt äänikirja. Hän innostuu ikihyviksi kuullessaan pohjoisen e-kirjaston laajoista mahdollisuuksista ja aikoo ottaa sen laajasti käyttöön saman tien.
– Varmaan jo tänään tulee otettua se käyttöön ja kyllä se menee laajasti käyttöön, hän naurahtaa.
Eniten Sotaniemeä kiinnostavat palvelun elokuvatarjonta ja musiikkisisällöt sekä tietysti äänikirjat, joita hän on tottunut hankkimaan maksullisista palveluista.
Myös tuleva valtakunnallinen e-kirjasto kiinnostaa.
– Ihan varmasti saa sekin palvelu sitten minusta käyttäjän.
Digi tasaa alueellisia eroja, mutta ei korvaa kirjastoa
Kirjastoseura on ollut vahvastiherättämässä ajatusta kansalaisten yhdenvertaisuutta lisäävästä sähköisestä palvelusta. Eri kunnissa on aivan eritasoiset kirjastopalvelut, eli asuinpaikka voi asettaa ihmiset hyvin erilaiseen asemaan, joten yhteiset e-palvelut tasaisivat näitä eroja.
Kirjastoseuran Juha Manninen kuitenkin alleviivaa fyysisten kirjastojen tärkeyttä. Hän on huolissaan esimerkiksi kirjastoautojen vähenemisestä.
– Kannustan kuntia tekemään vaikka yhteishankintoja, koska kirjastoautot ovat hyvin tärkeitä esimerkiksi kuntien reuna-alueilla ja haja-asutusalueilla sekä monille kohderyhmille, esimerkiksi kouluille, päiväkodeille ja palvelutaloille, Manninen sanoo.
Valtakunnallista palvelua onvalmisteltu viime vuodesta alkaen, ja helmikuun alussa hankkeen projektiryhmä on aloittanut työnsä täysipäiväisesti. Kehittämistyön rahoitus on varma kuluvan vuoden loppuun asti, ja myös ensi vuodeksi määräraha on toiveissa.
– Valtakunnallisen palvelun järjestämisessä ratkaisua ja linjausta vaativat vielä monet asiat, esimerkiksiteknisen alustan valinta, käytettävät lisenssimallit ja toimintaa varten muodostettava organisaatio, kertoo Helsingin kaupungin kirjastoverkon yhteisten palveluiden päällikkö Virva Nousiainen-Hiiri.
Palvelut saavat kiitosta käyttäjiltä
Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu lyöttäytyivät e-aineistopalveluissaan yhteen jo kolme vuotta sitten. Kokemukset ovat hyvät, ja erityisen suosittuja ovat etäkäytettävät lehtipalvelut.
– Asiakaskyselyn mukaan lainaamisen ja käytön helppous sekä e-kirjojen määrä ovat ilahduttaneet asiakkaita, kertoo palvelupäällikkö Ritva Nikola Oulun kaupunginkirjastosta.
Lappi yhdistyi Pohjoisen eKirjastoon vuodenvaihteessa. Nyt lappilaisillekin on tarjolla kymmenen sähköistä palvelua, joista yhdeksää voi siis käyttää missä tahansa. Vain suomalaisia sanomalehtiä tarjoava palvelu on käytettävissä vain kirjastossa. Myönteistä palautetta uusista verkon mahdollisuuksista on ehtinyt jo tulla.
– Kiinnostuneita on ollut ja kyllä sitä on ehditty jo kiitelläkin, kertoo kirjastopalveluista vastaava Sakari Niemelä Kemin kaupunginkirjastosta.
Niemelä itse on innoissaan lukenut muun muassa uusia ulkomaisia musiikkilehtiä. Hän on pannut merkille myös, että elokuvatarjottimella on valittavana niin klassikkoja vuosikymmenten takaa kuin tuoreita ja nimekkäitä leffoja.
Lapsille ja nuorille on jo oma e-kokoelma
Pohjoisen eKirjaston lisäksi kesällä avattu valtakunnallinen lasten ja nuorten e-kirja- ja äänikirjakokoelma avaa vaikkapa koululuokille uusia mahdollisuuksia, kun kirjaston kautta saatavissa on pääsy palveluihin maksuttomasti.
– Voimme markkinoida opettajille e-kirjoja ja e-äänikirjoja koko luokalle, sillä lisenssejä on 30 tai jopa 50, mikä mahdollistaa, että koko luokka voi lukea samaa kirjaa yhtä aikaa, kertoo erikoiskirjastonhoitaja Liisa Tastula Rovaniemen kaupunginkirjastosta.
Valtakunnallinen lasten ja nuorten digikokoelma avattiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella viime kesänä peruskokoelmalla, jossa on 95 suomen- tai ruotsinkielistä e- ja äänikirjanimikettä.
Lainaisinko ukulelen, lumikengät tai porakoneen?
Kirjastojen palveluvalikoima on viime vuosina jo laajentunut voimakkaasti ja kirjastoista on tullut eräänlaisia monitoimitaloja. Osa kirjastoista lainaa kirjojen, cd- ja dvd-levyjen lisäksi esimerkiksi soittimia, hulavanteita, lumikenkiä ja jopa porakoneita. Miksi kirjasto venyttää valikoimaansa näin paljon?
Suomen Kirjastoseuran toiminnanjohtajan Juha Mannisenmielestä kirjasto toteuttaa näin lain hengen mukaista tehtäväänsä.
– Kirjaston ajatuksena on antaa mahdollisuuksia auttaa ja kehittää itseään omaehtoisesti, joten tähän ajatukseen sopivat hyvin laajat, monipuoliset kansalaistaidot ja niihin tarvittavat välineet.
Manninen huomauttaa lisäksi, että yleisesti kirjastot ovat avoinna aamusta iltaan ja viikonloppuisin, joten niiden saavutettavuus on parempi kuin monen muun kunnan palvelupisteen.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 7.3. kello 23 saakka.