Valtion enemmistöomistuksessa oleva energiayhtiö Fortum on joutunut useiden viranomaistutkintojen ja skandaalien keskelle Venäjällä.
Fortumin Venäjän-yhtiön toimintaa on käsitelty venäläisissä tuomioistuimissa lukuisia kertoja. Yhtiö on saanut esimerkiksi sakot kartelliin osallistumisesta ja satojen tuhansien eurojen veromätkyt tapauksessa, jossa on viitteitä korruptiosta.
Fortum on raportoinut tapauksista niukasti. Osakesäästäjät ry:n puheenjohtaja, Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius pitää tätä ongelmallisena.
Fortumille jättimätkyt maksuista pöytälaatikkoyhtiöille
Ylen MOT-toimituksen selvityksessä nousee erityisesti esille kaksi erillistä tapausta, joissa Fortum on käyttänyt peite- tai pöytälaatikkoyrityksiä. Näillä tarkoitetaan yhtiöitä, joilla ei ole käytännössä työntekijöitä, liiketiloja tai todellista toimintaa.
Kummassakin MOT:n tutkimassa tapauksessa Fortum teki sopimuksen konsulttipalveluiden ostosta peiteyhtiön kanssa. Näin toimittiin, vaikka Fortumin Venäjän-yksikön sisäinen turvallisuusosasto varoitti etukäteen tekemästä sopimuksia.
Vuosina 2011–2012 Fortum maksoi kolme miljoonaa euroa kahdelle pöytälaatikkoyhtiölle ”myyntisaamisten perimisestä alueellisilta energiayhtiöiltä”. Todellisuudessa perinnästä vastasivat Fortumin omat työntekijät.
Vero- ja muut viranomaiset alkoivat tutkia Fortumin maksuja, joita ne pitivät tekaistuina. Lopulta venäläinen tuomioistuin tuomitsi Fortumin 430 000 euron jälkiveroihin veronkierrosta, koska yhtiö oli laittanut verovähennyksiin tekaistujen sopimusten kustannuksia.
Fortum ei perinyt peiteyhtiöille maksettuja rahoja takaisin.
Venäläinen tuomioistuin tuomitsi Fortumin 430 000 euron jälkiveroihin veronkierrosta.
Toisen pöytälaatikkoyhtiön johtaja kertoi veroviraston kuulusteluissa tuntevansa Fortumin Venäjän-yksikön varatoimitusjohtajan. Pöytälaatikkoyhtiön johtaja sanoi, että Fortum-sopimukset solmittiin tämän tuttavuuden ansiosta.
Tuomioistuimen mukaan Fortum maksoi myös noin 160 000 euroa toisen pöytälaatikkoyhtiön johtajan henkilökohtaiselle tilille.
MOT-toimitukselle Fortum luonnehtii tapausta hallinnolliseksi veroriidaksi, ei korruptioksi.
– Kyse oli Fortumin Russia-divisioonan useita vuosia sitten käydystä hallinnollisesta veroriidasta, jossa määrätyt veroseuraamukset on luonnollisesti maksettu. Fortumin käsityksen mukaan mitään muuta tutkintaa ei ole viranomaisten toimesta katsottu tarpeelliseksi aloittaa, kommentoi Fortum.
Fortum ei saanut tapauksesta rikostuomiota, vaan ainoa rangaistus olivat jälkiverot.
Fortum: Valvontaa on tehostettu
Toinen paljon venäläismediassa huomiota saanut tapaus koskee Venäjän poliisin tutkimaa tapausta, jossa Fortum oli maksanut vuonna 2015 noin 300 000 euroa lakipalveluista venäläisille pöytälaatikkoyhtiöille.
Myös tässä tapauksessa viranomainen epäili maksujen olevan tekaistuja.
Medialle vuodettujen asiakirjojen mukaan Fortumin Venäjän-johtaja Alexander Chuvaev tiesi henkilökohtaisesti ainakin yhden pöytälaatikkoyhtiön sopimuksista ja puolusti niitä poliisille. Chuvaev on Fortumin emoyhtiön johtoryhmän pitkäaikainen jäsen.
Chuvaev kertoi poliisille, että kumppaniyhtiönä ollut peiteyhtiö oli hoitanut ”tehtävänsä mallikkaasti”. Fortumilla ei hänen mukaansa ollut ”huomautettavaa, vaatimuksia tai riitoja” yhtiön kanssa.
Fortumin lakiosaston työntekijät kertoivat kuitenkin poliisille, etteivät he olleet koskaan kuulleet yhtiöstä, eivätkä sen edustajat olleet tehneet väitettyjä töitä Fortumille. Työn olivat tehneet Fortumin omat juristit.
Tutkinta ei johtanut Fortumin osalta tuomioihin. Venäläismedia kertoi (siirryt toiseen palveluun) Fortumista vuodettujen sähköpostiviestien ja yhtiön turvallisuuspalvelun lausuntoihin nojaten Fortumin lahjoneen tuomarin ja näin estäneen asian etenemisen oikeuteen.
Lahjontaväite ei johtanut viranomaistutkintoihin. Venäjän mediaa käytetään myös informaatiovaikuttamiseen, eikä sen julkaisemiin tietoihin pysty aina luottamaan.
Fortum kertoo, ettei se havainnut laittomuuksia tapauksessa.
– Asiaan liittyen Fortumissa tehtiin perusteellinen sisäinen tutkinta, johon osallistui myös ulkopuolisia tahoja. Tutkinnassa ei voitu osoittaa väärinkäytöksiä, Fortumin viestinnän lähettämässä sähköpostissa todetaan.
– Tutkinnan seurauksena Fortumin Venäjä-divisioonan ohjeistuksia ja sisäisiä prosesseja kuitenkin päivitettiin sekä valvontakäytäntöjä tehostettiin osana yhtiön sisäisten kontrollien kehitystä.
”Ei kuulu länsimaisen yrityksen toimintatapoihin”
Fortumin epäselvyydet nousivat esille MOT:n tekemässä selvityksessä, joka keskittyi valtionyhtiön toimintaan Venäjällä. Fortum on investoinut Venäjän-yksikköönsä yli 4,5 miljardia euroa.
Venäjän talouteen erikoistunut kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto arvioi MOT:n pyynnöstä Fortumin Venäjän-yksikön ongelmia. Hän tutustui muun muassa Venäjältä hankittuihin oikeuden pöytäkirjoihin, Fortumista tehtyihin ilmiantoihin ja venäläisen median julkaisemiin uutisiin.
– Tämän tapaisia suuria maksuja pöytälaatikkoyhtiöille ei pitäisi tapahtua. Fortumin hallituksen pitäisi puuttua asiaan jämerästi, koska tällainen ei kuulu länsimaisen yrityksen toimintatapoihin.
– Olen yllättynyt, että asiasta ei ole puhuttu Suomessa. Kuvittelisin, että Fortumin osakkeenomistajat olisivat halunneet kuulla tästä, Liuhto sanoo.
Tuomio laittomasta kartellista
Vuonna 2018 Fortum sai Tšeljabinskissa kartellituomion ja joutui maksamaan sakot.
Fortum oli ostanut paikalliselta yhtiöltä näennäisellä kilpailutuksella erilaisia palveluja.
Muiden kilpailutukseen osallistuneiden yritysten ilmiannot johtivat viranomaisten tekemään kotietsintään Fortumin ja palveluita myyneen yhtiön tiloihin.
Etsinnöissä löytyi todisteita siitä, että Fortum esimerkiksi oli tehnyt kirjallisia hankintasopimuksia jo ennen kuin virallinen kilpailutusaika oli päättynyt.
Fortum oli myös vuotanut muiden yhtiöiden tarjoushintoja kumppaniyhtiölleen, jotta tämä pystyi tekemään voittavan tarjouksen. Fortum valitti päätöksestä, mutta tuomiota ei muutettu. Fortum joutui maksamaan noin 13 000 euron sakot.
Ex-pääministeri Rinne: Ei tietoa epäselvyyksistä
Osa tässä jutussa kerrotuista epäselvyyksistä on mainittu ilmiannossa, jonka Fortumin alihankkijalle työskennellyt venäläismies teki vuonna 2019. Ilmianto oli osoitettu Fortumin konsernijohdolle, valtioneuvoston kanslialle (VNK) ja Valtiontalouden tarkastusvirastolle.
MOT-toimituksen hallussa on Fortumin yritysvastuujohtajan Harri Spolanderin kirjoittama vastaus venäläisen ilmiantajan sähköpostiin.
Siinä Spolander sanoo, että väitteistä olisi kerrottu silloiselle pääministerille Antti Rinteelle (sd.). Lisäksi Spolander kertoo käynnistäneensä ”dialogin” myös muiden ministereiden kanssa.
Kun MOT kysyi asiasta Spolanderilta, hän kuitenkin kiisti, että asiasta olisi käyty keskustelua ministerien kanssa.
– Fortum ei ole ollut kyseisen henkilön asioista yhteydessä ministeriin/ministereihin. Olemme hoitaneet asian kuten tavanomaista, eli omistajaohjauksen kautta, Spolander kirjoittaa sähköpostissaan.
Antti Rinne sanoo MOT-toimitukselle, ettei hän ole kuullut Fortumiin liittyvistä epäselvyyksistä tai käynyt mitään keskustelua aiheesta valtionyhtiön edustajien tai kenenkään muun kanssa pääministerinä toimiessaan.
VNK salaa asiakirjat eikä kommentoi
VNK:sta ei suostuttu kommentoimaan tai selventämään asiaa mitenkään.
Finanssineuvos Maija Stranbergin mukaan ”julkisesti noteeratun yhtiön asioita ei kommentoida”. Fortum on pörssiyhtiö, jota koskee pörssilaisäädännön mukainen tiedotusvelvollisuus. Yhtiön on esimerkiksi julkaistava merkittävät tiedot kaikille osakkaille yhtäaikaisesti.
MOT:n kysymykset liittyivät kuitenkin ennen kaikkea niihin toimiin, joita valtio Fortumin suurimpana omistajana on mahdollisesti tehnyt väärinkäytösepäilyjen selvittämiseksi.
MOT-toimitus pyysi VNK:lta Fortumin kanssa käytyä kirjeenvaihtoa ja muita asiakirjoja, mutta kanslia kieltäytyi luovuttamasta niitä vedoten Fortumin liikesalaisuuksiin.
Yleisellä tasolla Maija Stranberg sanoo, että ”ilmiannot käsitellään huolellisesti” ja ne siirretään ”yhtiön käsiteltäväksi”. VNK ei kertonut tarkemmin, miten väitteitä epäselvyyksistä lopulta tutkittiin tai hoidettiin.
Suomen valtio omistaa pörssiyhtiö Fortumista 50,7 prosenttia. Fortumin markkina-arvo on yli 22 miljardia euroa.
Osakesäästäjien puheenjohtaja: Tapauksista olisi pitänyt tiedottaa
Fortum on raportoinut niukasti väärinkäytösepäilystään Venäjällä, vaikka pörssiyhtiön velvollisuus on kertoa osakkeenomistajilleen vakavasti taloudellisista tai juridisista ongelmista.
Osakesäästäjät ry:n puheenjohtaja, Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothoviuspitää niukkaa tiedotuslinjaa ongelmallisena.
– Vaikka summat eivät ole suuria, niin yrityksen pitäisi kertoa keskeneräistä oikeusjutuista ja tämän tapaisista epäilyistä. Kun oikeusprosessi on kesken, ei vielä tiedetä, kuinka merkittävästä asiasta on kyse ja onko tulossa esimerkiksi isoja korvauksia, joilla voi olla vaikutusta yhtiön arvoon.
– Sijoittajien on myös tiedettävä, miten yhtiö käyttäytyy. Fortum on sitoutunut liiketoimintansa eettisyyteen ja määräystenmukaisuuteen. Jos tämä asetetaan kyseenalaiseksi, niin siitä pitäisi kertoa, Rothovius sanoo.
"Sijoittajien on tiedettävä, miten yhtiö käyttäytyy."
Venäjän-yksikön ongelmista on kerrottu Fortumin suurimmalla omistajalle eli valtiolle, mutta ei kymmenille tuhansille pienosakkaille. Onko tämä ongelmallista?
– Kaikki pörssisäädökset ja lainsäädäntö lähtevät siitä, että osakkeenomistajia kohdellaan yhdenvertaisesti. Jos yhdelle omistajalle – oli kyse isosta tai pienestä omistajasta – kerrotaan enemmän tietoa kuin muille, niin se ei ole oikein, sanoo Rothovius.
Fortumin kestävän kehityksen vuosiraporteissa on silloin tällöin kerrottu väärinkäytöksistä Venäjällä, mutta niissä ei ole mainittu esimerkiksi kaikkia MOT:n tutkimia tapauksia.
Fortumin mukaan se ei kommentoi tilinpäätöstiedoissa keskeneräisiä oikeustapauksia, ja ratkaisuista Fortum kertoo vain “kokoluokaltaan tai merkitykseltään mittavissa tapauksissa”.
”Pyhäkouluopein ei villissä lännessä voi toimia”
Fortum teki päätöksen lähteä Venäjän-markkinoille vuonna 2006. Asiantuntijat varoittivat Fortumia Venäjään liittyvistä riskeistä kuten korruptiosta ja valtion suuresta roolista taloudessa. Länsimaisilla yrityksillä on ollut toistuvasti vaikeuksia toimia maassa ilman lahjusten maksamista.
Professori Kari Liuhto sanoo Fortumin olleen pitkään eräänlainen mallioppilas Venäjälle toimivien länsimaisten yritysten keskuudessa.
MOT-toimituksen selvityksessä nousseet tiedot asettavat Liuhdon mukaan tämän kuvan kuitenkin kyseenalaiseksi.
– Fortumin hallituksen pitäisi puuttua asiaan jämerästi, koska tällainen ei kuulu länsimaisen yrityksen toimintatapoihin, Liuhto sanoo.
"Fortumin hallituksen pitäisi puuttua asiaan jämerästi."
Varsinaisena yllätyksenä Liuhto ei Fortumin ongelmia kuitenkaan pidä. Hän kuvasi jo runsas vuosikymmen sitten (siirryt toiseen palveluun) Fortumin päätöstä lähteä naapurimaan markkinoille ”venäläiseksi ruletiksi”.
– Ajattelin, että onpahan rohkeata. Monia muita ulkomaalaisia yrityksiä oli kohdeltu kovasti, ja niillä oli vaikeuksia pitää omaisuudestaan kiinni. Minkä takia Fortum olisi niin paljon parempi kuin nämä muut yritykset?
Yhtenä isona riskinä länsimaisille yrityksille Liuhto pitää Venäjän korruptoituneisuutta.
– Pyhäkouluopein ei yleensä villissä idässä voi toimia. Siellähän on monia konsteja, millä toiminta voidaan saada näyttämään normaalilta, kuten peiteyritysten käyttäminen. Eli maksetaan tekaistulle yritykselle isoja summia rahaa, joka on käytännössä katsoen kuitenkin korruptiota, Liuhto sanoo.
Liuhdon mukaan Fortum näyttää joutuneen Venäjällä myös informaatiovaikuttamisen kohteeksi. Venäläislehtiin on vuodettu asiakirjoja, joilla on pyritty tahraamaan Fortumin mainetta, ja lehdet ovat julkaisseet Fortumia mustamaalaavia juttuja.
Fortumin riskejä on pahentanut myös Venäjän kansainvälisen oikeuden vastainen päätös vallata Ukrainalle kuuluva Krimin niemimaa vuonna 2014 sekä nykyinen tilanne, jossa Venäjä uhkaa Ukrainaa laajamittaisilla sotatoimilla.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 22.2.2022 klo 23 saakka.
