Fennovoiman ydinvoimalan rakentaminen on osoittautumassa vakavaksi virheeksi, varoittaa kaksi Venäjään erikoistunutta professoria.
Professorien mielestä rakentamisluvan myöntäminen venäläisvalmisteiselle ydinvoimalalle antaisi nykyisessä tilanteessa väärän signaalin lännelle. Venäjä taas tulkitsisi tilanteen niin, ettei sen teoilla ole vaikutuksia.
Fennovoiman laitostoimittaja on venäläinen valtionyhtiö Rosatom. Tytäryhtiönsä kautta se on myös ydinvoimalahankkeen suurin yksittäinen osaomistaja yli kolmanneksen osuudella. Rosatom vastaa myös Venäjän ydinaseista.
– Jos me panostamme venäläiseen ydinvoimaan tällä Fennovoiman nykyisellä rakenteella, niin tuemme suoraan Venäjän ydinasetuotantoa ja sitä kautta myös Vladimir Putinin geopoliittisia päämääriä.
"Mielestäni hanke pitää pysäyttää."
Kari Liuhto, kansainvälisen liiketoiminnan professori
– Tänä päivänä se tarkoittaa valitettavasti hyvin pitkälle väkivaltaan perustuvan etupiirijaon synnyttämistä, sanoo Helsingin yliopiston Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen.
Myös kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhdon mielestä hankkeeseen liittyy useita riskejä.
– Fennovoiman hanke päätyy varmasti Suomen hallituksen pöydälle tämän vuoden aikana. Mikäli Venäjä iskee Ukrainaan, mielestäni hanke pitää pysäyttää, Liuhto sanoo.
Fennovoiman ydinvoimalahanke on viivästynyt jo usealla vuodella, eikä sillä ole vieläkään rakentamislupaa. Tästä huolimatta venäläisyhtiö Rosatom on käyttänyt hankkeeseen jo satoja miljoonia euroja.
Ydinvoimala lisää entisestään riippuvuutta Venäjästä
Venäläisestä Rosatomista tuli tytäryhtiönsä kautta suurin yksittäinen osaomistaja vuonna 2014 vain vähän sen jälkeen, kun Venäjä oli miehittänyt laittomasti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan.
Länsi-Euroopassa on pitkään ollut vallalla ajatus energiakaupasta rauhaa ja keskinäisriippuvuutta kasvattavana toimintana. Veli-Pekka Tynkkysen mukaan ajatus ei Putinin Venäjän kanssa toimi.
Eduskunta siunasi aikanaan Fennovoiman hankkeen, koska ydinvoimalla haluttiin vähentää riippuvuutta etenkin venäläisestä tuontienergiasta. Tynkkysen mukaan Fennovoiman ydinvoimala todellisuudessa lisäisi Suomen kokonaisvaltaista riippuvuutta Venäjän energiasta.
– Öljyn, kaasun, kivihiilen, uraanin ja puun lisäksi Suomesta tulisi riippuvainen myös venäläisestä ydinvoimatuotannosta.
Tynkkynen pitää riskinä myös sitä, että Venäjä voisi käyttää omistuksiaan Fennovoimassa Suomen painostamiseen.
– Rosatomin mahdollisuus vaikuttaa Suomeen Fennovoiman hankkeen kautta pitäisi nähdä tavallaan ladattuna aseena. Vaikka ”aseella” ei koskaan ammuttaisi, niin se antaa vipuvarren suhteessa Suomeen. Energia ei ole mikä tahansa kaupan väline vaan ”isäntäresurssi”. Tietäen Venäjän hybridihyökkäysten historian, en antaisi lisää mahdollisuuksia Venäjälle vaikuttaa kriittisen infrastruktuurin kautta, Tynkkynen sanoo.
Poliitikot vaikenevat ydinvoimalasta
Ydinvoimalasuunnitelman turvallisuuden arvioi Säteilyturvakeskus. Jos arvio on myönteinen, rakentamisluvasta päättää maan hallitus.
Professorien mielestä poliitikkojen pitäisi ottaa kantaa siihen, mitä Fennovoiman hankkeelle tehdää, mikäli Venäjä aloittaa laajamittaisen sodan Ukrainassa.
Suomalaiset poliitikot kuitenkin vaikenevat aiheesta. Ylen MOT-toimitus lähetti haastattelupyynnön noin 30 keskeiselle poliitikolle, virkamiehelle ja yritysjohtajalle, jotka ovat osallistuneet Fennovoimaa koskevaan päätöksentekoon tai seuranneet hankkeen edistymistä läheltä.
Kaikki poliitikot kieltäytyivät haastattelusta, mukaan lukien tasavallan presidentti Sauli Niinistö, nykyinen pääministeri Sanna Marin (sd.), ex-pääministeri Antti Rinne, Alexander Stubb (kok.) ja Juha Sipilä (kesk.). Myöskään Fennovoiman edustajat eivät antaneet haastattelua.
Poliitikkojen vaikeneminen kertoo kansainvälisen liiketoiminnan professorin Kari Liuhdon mukaan siitä, että “hanke on todella kuuma”. Venäjälle hanke on tärkeä, ja esimerkiksi presidentti Vladimir Putin on tehnyt tämän selväksi julkisuudessa.
– Tämä kertoo meidän ylivarovaisuudesta Venäjää kohtaan. Me olemme toisinaan liiankin paavillisia paavia kohtaan. Mielestäni meidän pitäisi ottaa rohkeampi asenne suhteessa Venäjäänkin.
– Vaikuttaa siltä, että Venäjä ei edes itse odota tällaisia toimenpiteitä, mutta me haluamme tietyllä tavalla ylinöyristellä. Tällaiseen uussuomettumiseen ei ole mielestäni mitään tarvetta, sanoo Liuhto.
”Fennovoimalta loppuu voima”
Professorit ovat yhtä mieltä siitä, että sodan mahdollisesti syttyessä Fennovoiman hankkeesta voi vielä pakittaa.
– Uskon, että Fennovoimalta loppuu eteenpäin menevä voima. Jos Venäjä hyökkää Ukrainaan, en usko Suomen hallituksen antavan lupaa maamme energiahuollon kannalta näin tärkeän yksikön rakentamiselle [venäläisten johdolla]. Se näyttäisi lännessä aivan pöyristyttävältä, sanoo Kari Liuhto.
– Jos on lisääntyvää väkivaltaa ja uhkaa Venäjän puolelta, niin miksi meidän pitäisi suostua tämmöiseen hankkeeseen, joka palvelee Putinin Venäjän geopoliittisia ja suurvaltapoliittisia tarpeita, sanoo Veli-Pekka Tynkkynen.
Vaikka Ukrainassa ei nähtäisi laajamittaisia sotatoimia, Kari Liuhdon arvion mukaan taloussuhteet Venäjän kanssa tulevat muuttumaan.
– Eletään todella historiallisia hetkiä. Vaikka Ukrainassa ei tapahtuisikaan mitään, niin tämä on aiheuttanut uuden tienhaaran. On hyvin vaikea nähdä, että pääsisimme enää normaaliin yhteistyöhön, Kari Liuhto sanoo.
Keskustelu aiheesta jatkuu tänään A-studiossa, Yle Areena ja TV1 kello 21. Vieraina SDP:n ja Vihreiden varapuheenjohtajat Matias Mäkynen ja Atte Harjanne sekä Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma.
Katso uusin MOT: Vaietaan venäläisestä ydinvoimalasta Yle Areenassa:
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 22.2.2022 klo 23 saakka.
