Helsingin poliisilaitoksen väkivaltarikokset-toiminnon johtaja Jari Koski on valittu vuoden Stadin Skoudeksi. Helsingin poliisilaitos jakaa vuosittain Stadin Skoude -palkinnon ansioituneelle poliisille.
Helsinkiläinen Koski tuli Helsingin poliisin töihin 1990-luvun alussa. 30-vuotisen uransa aikana hän on kiivennyt kenttäpartion poliisista tutkinnan- ja toiminnon johtajaksi.
Suurimman osan urastaan Koski on työskennellyt väkivaltarikosten parissa. Into rikostutkintaan syttyi eräällä keikalla, jolla hän meni järjestyspoliisin kenttäpartiossa selvittämään kuolleen henkilön tapausta. Väkivaltarikosten tutkinnan porukan tultua paikalle, nuori Koski tunsi tahtovansa kuulua siihen osaan poliisityön ketjua.
Nykyisin hänen aikansa kuluu pääosin johtajan tehtävissä, mutta toisinaan mies tuuraa tutkinnanjohtajia rikostutkinnoissa. Koski aloittaa päivänsä käymällä läpi Helsingin alueella edeltävän vuorokauden aikana kuolleet henkilöt ja sen, minkälainen kuolemansyyn tutkinta heille on tarpeen tehdä.
Paljon poliisin urallaan nähnyttä Koskea motivoi etenkin vaikeasti selvitettävien henkirikosten onnistunut tutkinta. Tällaisten rikosten tutkinta voi kestää noin kolmesta kuukaudesta vuoteen.
– Mitä vaikeampi ja pidempi juttu, sitä enemmän se imaisee mukaansa, Koski sanoo.
"Se lämmittää, kun saamme tekijät vastuuseen"
Koski on erityisen tyytyväinen siihen, että Helsingin poliisilaitoksella on pystytty erikoistumaan rikostutkinnassa. Esimerkiksi seksuaalirikokset, väkivaltarikokset ja lapsiin kohdistuvat sekä lasten tekemät rikokset tutkitaan omissa ryhmissään. Erikoistuminen tuo ammattitaitoa.
– Tällä tavalla pystymme tarjoamaan asiakkaille eli rikosten uhreille ainakin oman toiveeni mukaan parempaa laatua ja pystymme keskittymään vaikeiden asioiden selvittämiseen.
Helsingin poliisilaitoksella on tällä hetkellä tutkittavana muun muassa useita lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten sarjoja, joissa uhreja on yli sata. Poliisi tiedottaa tapauksista lisää tutkinnan edettyä.
– Se lämmittää mieltä, että saamme tällaiset lasten hyväksikäyttötapaukset katkaistua ja tekijät vastuuseen.
Raiskausten tutkinta nopeutunut
Poliisit eivät aina saa pelkkää kiitosta toiminnastaan. Viime aikoina esimerkiksi Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) on nostanut esiin epäkohtia raiskausten tutkinnassa. Kritiikki osui etenkin rikosepäilyjen tutkinnan pitkään kestoon ja alhaiseen selvitysprosenttiin. Helsingin poliisilaitoksen selvitysprosentti oli HS:n vertailussa valtakunnallista keskitasoa.
Kosken mielestä median tehtävänä on nostaa esiin heikkouksia myös poliisin toiminnassa. Yhteiskunnallinen keskustelu on yksi keino kehittää ja parantaa poliisin toimintaa. Yhtä asiaa hän ei kuitenkaan raiskauskeskustelusta allekirjoita.
– Ainakaan meidän henkilöstöstämme en tunnista sitä, että tämä olisi asennekysymys. Tietenkin pyrimme parantamaan toimintaa jatkuvasti, mutta sen voi sanoa, että meillä on hyvällä tasolla näiden ryhmien tutkinta, Koski toteaa.
Helsingin poliisilaitokseen liittyneet HS:n esimerkit epäonnistuneista raiskaustutkinnoista olivat vuosilta 2018 tai 2019. Silloin Helsingin poliisilaitoksella oli Kosken mukaan suuria haasteita sekä väkivaltarikosten että seksuaalirikosten resurssoinnissa. Nykyisin tilanne on parempi, eikä tutkintojen aloituksissa ole suurta viivettä.
– Edelleen tilanne on sellainen, että asianomistajat toivovat ymmärrettävästi, että heidän tapauksensa otetaan mahdollisimman nopeasti käsittelyyn. Vaikka meillä alkaa nyt olla niin sanotusti pulpetit täynnä, joudumme priorisoimaan asioita. Sille ei vain voi mitään.
Koski toivoo muutosta esitutkintapakkoon
Kosken mielessä on useitakin kehityskohteita poliisien työtä ajatellen. Etenkin esitutkintapakkoa on hänen mukaansa aika tarkastella kriittisesti. Tällä hetkellä poliisin velvollisuus on tehdä tietyt toimenpiteet jokaiselle kansalaisen tekemälle rikosilmoitukselle, jotta ne saadaan lainmukaisesti päätökseen.
– Vakavien rikosten tutkinta kärsii siitä väistämättä, koska resurssi otetaan samasta korista, oli kysymys sitten bensatankkivarkaudesta tai lapsiin kohdistuvasta seksuaalirikoksesta, Koski toteaa.
Häneltä itseltään varastettiin veneestä bensatankki pari vuotta sitten. Koski teki varkaudesta rikosilmoituksen.
– Hetken päästä kollega laittoi viestin, että tutkinta keskeytettiin. Ymmärrän, että joku tällaisesta pahastuu ja on sitä mieltä, että poliisi ei tutki tavallisten ihmisten asioita. Itse olin siitä hyvilläni, koska tiedän, että tällä väkimäärällä emme pysty kaikkiin asioihin venymään.
Kosken tarkoituksena ei ole väheksyä tiettyjä rikoksia. Esimerkiksi polkupyörävarkaus on uhrilleen harmillinen tilanne, mutta todella yleisten varkauksien hoitaminen vie paljon poliisin työaikaa.
Kosken mielestä poliisin pitäisi voida keskittyä tutkimaan asioita, joissa on haavoittuvassa asemassa olevat uhrit tai rikostilanne pitää saada katkeamaan.
– Pitäisi käydä yhteiskunnallinen keskustelu siitä, onko meidän tällä resurssilla järkevää tehdä kaikille asioille tietyt toimenpiteet vai olisiko joku rikosten ala sellainen, johon ei jatkossa käytetä resursseja paljoa.
Koski nostaa esimerkiksi viime aikoina runsaasti yleistyneet selkeästi kiusalla tehdyt ilmoitukset, joissa ihminen on pahoittanut mielensä jostain esimerkiksi mielenosoituksen yhteydessä ja on tehnyt asiasta rikosilmoituksen.
Kosken mukaan näistä rikosilmoituksista on ollut nähtävissä, että niiden motiivina on ollut joko kuormittaa poliisia tai tehdä kiusaa vastapuolelle.
– Ketään osapuolta ei auta se, että asiaa tutkitaan, henkilöitä kuulustellaan ja sitten se juttu jollain tavalla päätetään.
Työntekijöiden jaksaminen huolettaa
Koski on huolissaan poliisien jaksamisesta. Kosken mielestä lainsäädäntö kaipaisi muutosta, jotta yksittäinen työntekijä, kuten tutkinnanjohtaja, ei joutuisi yksin kantamaan niin suurta vastuuta tutkinnasta.
Esimerkiksi päivittäisrikosten tutkinnanjohtajan vastuulla voi olla vuodessa useita tuhansia rikosjuttuja. Jos yhdessä niistä tapahtuu virhe, tutkinnanjohtaja vastaa siitä.
– Kun mediassa käydään keskustelua tai kollegoita virheestä ripitetään, olen miettinyt, että eikö tämä olisi kuitenkin koko organisaation eikä yksittäisen henkilön vastuulla, Koski pohtii.
Pohdinta koskee etenkin liian suureen työmäärään liittyviä virheitä, joissa työtehtävää on voinut olla mahdotonta toteuttaa onnistuneesti. Ammattitaidottomuudesta tai laiskuudesta johtuneista virheistä on Kosken mielestä syytäkin osoittaa niistä vastuullista henkilöä.
Välillä Koski miettii, mikä on hinta siitä, että poliisit venyvät oman terveytensä kustannuksella hoitaakseen työnsä kunnolla ja lainmukaisesti.
– Joillekin kollegoille se hinta on ollut turhan kova.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 23.2.2022 kello 23 saakka.