Mustien lasien taakse piiloutunut mies tuijotti minua epäluuloisesti. Oli vuosi 2019, ja innokas paikallisviranomainen halusi kieltää Yleä kuvaamasta Kiinan mestaruushiihtoja.
Lopulta kisapaikalta löytyi häntä ylempi, urheilusta vastaavan propagandatoimiston nainen. Nainen oli tullut paikalle Pekingistä ja ymmärsi Kiinan tavoitteen.
Olympialaisisännäksi valittu maa halusi esitellä kansainväliselle medialle, miten se valmistautui tuleviin talvikisoihinsa. Saimme jatkaa työtämme.
Viranomaiset kävivät kierroksilla, koska haastateltavaksi valittu hiihtäjä oli uiguuri. Hän oli kotoisin Xinjiangista ja kuului siis kansaan, jota Kiinan johto sortaa keinoja kaihtamatta.
Haastattelussa puhuimme vain hiihdosta. Propagandaviranomaisten hengittäessä niskaan uiguurien tilanteesta kysyminen oli mahdotonta.
Kolmisen vuotta myöhemmin toinen Xinjiangissa kotoisin oleva hiihtäjä sytytti Pekingin olympiatulen. Uiguurivähemmistöön kuuluva Dinigeer Yilamujiang sai kunnian siitä huolimatta, ettei hän ole erityisen hyvä hiihtäjä (siirryt toiseen palveluun).
Molemmat tapaukset ovat Kiinalle tyypillisiä.
Propagandakoneistolla on tapana marssittaa kameroiden eteen ihmisiä, joista länsimaissa kannetaan huolta. Hymyilevien uiguureiden tarkoitus on osoittaa, että kaikki on hyvin.
Todellisuudessa jopa yli miljoona vähemmistöön kuuluvaa on joutunut suljetuille leireille, naisia on pakkosteriloitu ja jokaista uiguuria valvotaan herkeämättä.
"Kaikki on aivan hyvin" -teatteri toistui ensimmäisellä kisaviikolla, kun kansainvälisen olympiakomitean KOK:n puheenjohtaja Thomas Bach seurasi freestylehiihdon loppukilpailua tennistähti Peng Shuain kanssa. Peng on ajankohtainen esimerkki Kiinan ihmisoikeusongelmista.
Peng katosi julkisuudesta sen jälkeen, kun hän oli kertonut Kiinan entisen varapääministerin pakottaneet hänet seksiin. Pengista tuli kansainvälinen huolenaihe. Nyt hän istui katsomossa kunniapaikalla.
Kiinan toimintatavat tuntevat tietävät, että tällaiset tempaukset kuuluvat Kiinan pelikirjaan.
Peng on jo kerran aiemminkin tuotu kameroiden eteen näytille ja hänen on kerrottu keskustelleen Bachin kanssa videoyhteydellä. Esimerkiksi tenniksen naisten ammattilaiskiertueen WTA:n johto ei ole pitänyt tilanteita riittävinä todisteena siinä, että Peng olisi oikeasti vapaa.
Mitä Kiinaa johtava kommunistinen puolue sitten toiminnallaan tavoittelee?
Kiinaa arvostelleet länsimaat, ihmisoikeusjärjestöt tai Kiinan toimintatavoista perillä olevat ihmiset eivät muuta mielipidettään, vaikka näkisivät hymyilevän Pengin kisakatsomossa.
Vaihtoehtoja on kaksi. Joko maan johto on niin pihalla kansainvälisestä ilmapiiristä, että se kuvittelee voivansa näytöksillään kiillottaa mainettaan. Toinen, todennäköisempi vaihtoehto on, että muun maailman mielipiteellä ei ole Kiinalle enää väliä.
– Heidän ei tarvitse miellyttää maailmaa, jotta kisat olisivat menestys, Kiinan urheiluhistoriaa tutkinut Hongkongin yliopiston historioitsija Xu Guoqi sanoi New York Timesille (siirryt toiseen palveluun).
Onnistuneet olympialaiset ovat viesti ennen kaikkea kotiyleisölle, jolle Kiinan johdon versio itsestään ja Xinjiangin tilanteesta uppoaa kuin suksi puuterilumeen.
- Testaa uutispeliä: Somepäivitys tai väärä sanavalinta voi koitua kohtaloksesi – Kokeile, selviäisitkö Pekingin olympialaisista urheilijana, ministerinä tai turistina
Muun maailman silmissä Kiinan maine on viime vuosina muuttunut mustemmaksi. Laajan eurooppalaisen yhteistutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan etenkin Länsi- ja Pohjois-Euroopassa kansalaiset suhtautuvat Kiinaan pääosin kielteisesti.
Välillä Kiinaan kohdistuva kritiikki valuu yli äyräiden. Osa olympialaisten aikaan lukemistamme ja kuulemistamme asioista ovat kamalia vain siksi, että ne tapahtuivat juuri Kiinassa.
Kisakatsojat ovat esimerkiksi ihmetelleet (siirryt toiseen palveluun) olympiahyppyrien takana siintävää "dystooppista ydinvoimalamaisemaa (siirryt toiseen palveluun)". Todellisuudessa kuvissa näkyvät piiput ovat suljetun terästehtaan jäähdytystornit. Urheilupuisto on rakennettu vanhalle teollisuusalueelle.
Jos sama olisi tehty Euroopassa, dystopian sijaan olisi ehkä käytetty sanaa urbaani.
Urheilussa ollaan omien puolella, mutta Pekingin koronakisoissa jako meihin ja heihin on korostunut.
Tilanne olisi voinut olla toinen, jos suomalaiset olympiafanit olisivat päässeet kisoihin. Jos televisioissa olisi kohdattu talviurheilusta innostuneita kiinalaisia ja kuljettu ympäri arkista Pekingiä, ehkä olisimme päässeet askeleen lähemmäs Kiinaa. Olisimme nähneet ihmisiä, joiden puolia haluaisimme pitää.
Nyt mieleen jää kylmä kupla, epäreilut koronasäännöt ja ulos rajattu kansa.
Tavalliselle urheilukatsojalle kiinalaiset ovat jääneet kasvottomaksi massaksi, jolle tapahtuvat kauheudet tuntuvat mahdottomilta ymmärtää ja helpoilta unohtaa.
Kunhan Leijonat saadaan kotiin paremmalle bologneselle, kaikki on taas hyvin. Peng Shuain nimi katoaa mielestä olympiahuuman myötä.
Ja vaikka näkisimme räikeimmän propagandan läpi, Kiina saattaa selvitä tästä voittajana. Kun koronaeristykseen joutuneesta suomalaisesta jääkiekkoilijasta tulee Kiinan harjoittaman sorron räikein uhri, kommunistinen puolue on onnistunut tehtävässään.
Lue lisää:
