Korkein oikeus (KKO) on tuominnut toimittaja Jessikka Arolle sosiaalisessa mediassa viestitelleen dosentti Johan Bäckmanin lähes puolitoista vuotta jatkuneesta vainoamisesta 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Venäjä-yhteyksistään tunnettu Bäckman oli lähettänyt Arolle lukuisia tapaamisehdotuksia sisältäneitä yksityisviestejä Facebookissa. Lisäksi hän oli julkaissut Aroa pilkkaavia ja vähätteleviä kirjoituksia Twitterissä ja Facebookin julkisilla sivuilla.
Viesteissä Bäckman muun muassa kutsui Aroa "Nato-pissikseksi" ja levitti Arosta laadittua pilkkalaulua.
Korkein oikeus katsoi, että Bäckmanin kahdenkeskiset viestit sekä myös julkaisut Twitterissä ja Facebookin julkisilla sivuilla olivat sellaista yhteydenottamista, jota rikoslaissa tarkoitetaan vainoamisella.
Bäckman oli liittänyt useimpiin Twitter-julkaisuihinsa Aron käyttäjätunnuksen niin että ne olivat tulleet Aron tietoon.
KKO: Bäckmanin viestit olivat ilkeämielisiä ja vähätteleviä
Korkein oikeus arvioi asiaa Bäckmanin sananvapauden ja Aron yksityisyyden suojan näkökulmasta, mutta antoi merkitystä myös Aron omalle sananvapaudelle.
Bäckmanin viestit ja kirjoitukset olivat saaneet alkunsa Aron kirjoittamasta artikkelista, joka koski Venäjän informaatiovaikuttamista.
Korkein oikeus katsoi, ettei Bäckmanin tarkoituksena ollut viesteillään käsitellä kyseistä yleistä kiinnostusta herättänyttä asiaa, vaan pikemminkin rajoittaa keskustelua sekä vaientaa ja vähätellä Aroa.
– Pääosin ne keskittyvät Aron henkilöön, kuten ulkonäköön, ja niissä käytetään tämän sukupuolta korostavia ilmaisuja ja pilkkanimiä. Viestit ovat kauttaaltaan ilkeämielisiä ja vähätteleviä olematta lajissaan kuitenkaan erityisen karkeita, toteaa KKO tuomiossaan.
– Henkilöön käyvät ja loukkaavat kommentit eivät ole olleet tarpeellisia edes negatiivisen mielipiteen tai suhtautumisen esittämiseksi.
Korkeimman oikeuden mukaan Bäckmanin sananvapaus ei ollut perustanut hänelle oikeutta menettelyynsä.
KKO: Bäckman tiesi aiheuttavansa Arolle ahdistusta
Korkein oikeus katsoi, että Bäckmanin menettely oli ollut omiaan aiheuttamaan ahdistusta.
– Ahdistuksen aiheutuminen ollut Bäckmanin ennakoitavissa eikä hän ole voinut tästä erehtyä, korostaa KKO tuomiossa.
KKO katsoi, että tekokokonaisuus oli jatkunut pitkään ja ollut monimuotoinen ja arvaamaton. Se oli tehnyt vaikeaksi Aron työn jatkamisen hänen valitsemansa aiheen parissa.
– Bäckmanin toiminta on jatkunut lähes puolitoista vuotta ja sisältänyt paitsi Aroa pilkkaavaa, sukupuolittunutta ja vähättelevää julkista viestintää myös häiritsevää ja sinnikästä yksityisviestittelyä painostavine tapaamisehdotuksineen.
KKO katsoo, että Bäckmanin menettely ei kuitenkaan ollut omiaan aiheuttamaan pelkoa henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaamisesta.
KKO: MV-lehdellä oma motiivi Aroa loukkaaviin kirjoituksiin
Tosin kuin hovioikeus, KKO hylkäsi yllytystä koskevan syytteen. KKO katsoi, että MV-lehden perustajalla Ilja Janitskinilla oli ollut motiivi Aron kunnian loukkaamiseen ilman Bäckmanin taivutteluakin.
KKO tuomitsi Bäckmanin maksamaan Arolle korvauksia vainoamisesta 9 000 euroa.
Lisäksi hän joutuu korvaaman Arolle muun muassa tilapäisestä haitasta ja ansionmenetyksestä runsaat 9 200 euroa.
Aron avustaja: Aro on pettynyt tuomioon
Jessikka Aron asianajaja Martina Kronström ei ole tyytyväinen oikeusprosessin lopputulokseen kokonaisuutena. Hän sanoo myös Aron olevan pettynyt ratkaisuun.
– Suomen oikeusjärjestelmä ei ehkä kuitenkaan ollut valmis tällaiseen hyvin erikoiseen kokonaisuuteen. Kun olen seurannut itse hyvin läheltä, miten Aro on tästä kärsinyt, niin tämä kokonaisuus ei ollut millään lailla kompensaatio sille.
Kronström katsoo, että esimerkiksi kärsimyskorvaus oli suhteellisen pieni verrattuna Aron todelliseen kärsimykseen. Lisäksi muut syytteet vainoamista lukuun ottamatta hylättiin.
Sen sijaan Kronström on tyytyväinen siihen, että korkein oikeus katsoi Bäckmanin syyllistyneen vainoamiseen. Kronström näkee sen olevan ennen kaikkea voitto journalismille.
– Tuomiossa on hyvät perustelut. On tärkeää, että on tunnistettu, mikä oli Bäckmanin tahtotila ja motiivi tässä kokonaisuudessa: informaatiovaikuttaminen ja pyrkimys estää Aroa tekemästä työtään.
Bäckmanin avustaja tyytyväinen rangaistuksen alentamiseen
Johan Bäckmanin oikeusavustaja Ville Hoikkala on tyytyväinen siihen, että korkein oikeus alensi rangaistusta ja hylkäsi syytteen törkeään kunnianloukkaukseen yllytyksestä.
Hän uskoo tuomioon vaikuttaneen sen, että vainoaminen on ollut rikoslaissa vasta vuodesta 2014.
– On ymmärrettävää, että tuomioistuimet etsivät siinä linjaansa. Hovioikeushan hylkäsi syytteen, mutta korkein oikeus katsoi, että vainoamisen tunnusmerkistö täyttyy. Toisaalta rangaistusta lievennettiin ja korvauksia alennettiin.
Hoikkala pitää oikeusprosessia hyvin mielenkiintoisena. Käräjäoikeus, hovioikeus ja korkein oikeus päätyivät kaikki erilaisiin ratkaisuihin
– Tämä on osa laajempaa keskustelua siitä, että missä menee sanavapauden raja, sen käytön ja sosiaalisen median rajat. Rikosoikeus ei ole mikään irrallinen saareke, vaan se heijastaa aina yhteiskunnan arvoja ja lain tulkintaa. Tästä on hyvä jatkaa myös julkista keskustelua.
Hoikkalan mukaan hän ei ole vielä keskustellut Bäckmanin kanssa siitä, onko asiaa syytä viedä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Molemmat hakivat muutosta hovioikeuden tuomioon
Ylessä työskentelevä Aro vaati korkeimmassa oikeudessa, että Bäckman tuomitaan vainoamisesta. Bäckman puolestaan vaati, että syyte yllytyksestä törkeään kunnianloukkaukseen hylätään.
Helsingin hovioikeus oli tuominnut Bäckmanin kolmen kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen yllytyksestä törkeään kunnianloukkaukseen, mutta hylännyt syytteet vainoamisesta ja törkeästä kunnianloukkauksesta.
Hovioikeuden mukaan Aron yksityiselämään liittyvän halventavan tiedon julkistaminen johti vihakampanjaan ja aiheutti suurta kärsimystä, mutta hovioikeus ei katsonut Bäckmanin tekojen täyttävän vainoamisen tunnusmerkistöä.
Hovioikeus sen sijaan katsoi, että Bäckman yllytti Janitskinin Aroa loukkaavan materiaalin julkaisuun.
Yllytyksessä on hovioikeuden tuomion mukaan kyse siitä, että Bäckman toimitti Ilja Janitskinille Aron yksityiselämää koskevaa materiaalia, jota sittemmin julkaistiin MV-verkkojulkaisussa.
MV-julkaisun nokkamies kuoli kesken oikeuskäsittelyn
Poikkeuksellisessa juttukokonaisuudessa oli syytettynä myös Ilja Janitskin. Janitskin kuoli helmikuussa 2020 vain muutamaa kuukautta ennen hovioikeuden tuomiota.
Hänen osaltaan valitus hovioikeuden tuomiosta raukesi ja Helsingin käräjäoikeuden langettama lähes kahden vuoden ehdoton vankeustuomio 16 rikoksesta jäi voimaan.
Aro joutui häirinnän kohteeksi kun hän alkoi raportoida Venäjän informaatiovaikuttamisesta vuosina 2014–2015. Häirintä paheni MV-lehden julkaisujen myötä.
Korkeimman oikeuden tuomiosta on mahdollista valittaa vain Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Lue myös:
Syyttäjä MV-oikeudenkäynnissä: "Ei voi enää mennä törkeämmäksi"