MÜNCHEN Jos Münchenin vuotuinen turvallisuuskokous on maailmanpolitiikan kuumemittari, näyttää se tänä vuonna reippaasti punaista.
Noin 500 valtionpäämiestä, ministeriä ja järjestöjen edustajaa on kokoontunut kolmen päivän ajaksi Müncheniin keskustelemaan maailman polttavimmista konflikteista ja turvallisuusuhista.
Keskusteluja käydään muun muassa Afganistanin tilanteesta, tulevien pandemioiden ehkäisystä ja ilmastonmuutoksesta.
Yksi aihe hallitsee kuitenkin kaikkia käytäväkeskusteluja: aikooko Venäjä todella hyökätä Ukrainaan? Miten yhä kärjistyvään tilanteeseen tulisi reagoida?
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on vakuuttunut siitä, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on päättänyt hyökkäyksestä Ukrainaan, peräti pääkaupunkiin Kiovaan.
Eurooppalaiset johtajat eivät toistaiseksi yhdy Bidenin tilannearvioon, mutta heidän puheisiinsa diplomatian keinoihin tukeutumisesta on tullut lisäys: “viimeiseen asti”.
– Venäjälle kyse on Itä-Ukrainan tilanteen jonkinlaisesta selvittämisestä, arvioi presidentti Sauli Niinistö suomalaismedialle Münchenissä pitämässään tiedotustilaisuudessa.
Hänen mukaansa useat eri asiat ovat johtaneet tilanteen nopeaan kehittymiseen: muun muassa Putinin huoli Naton itälaajentumisesta, Saksan pitkäaikaisen liittokanslerin Angela Merkelin lähtö ja Eurooppaan siten syntynyt johtajuustyhjiö.
Nämä laukaisivat joukon toimia, joita olisi ollut Niinistön mukaan vaikea kuvitella vielä puoli vuotta sitten.
EU, Nato ja Yhdysvallat haluavat pitää keskusteluyhteydet auki Venäjälle. Münchenissä Venäjän edustajat kuitenkin puuttuvat. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1991 Venäjä ei lähettänyt turvallisuuskokoukseen yhtäkään valtion virallista edustajaa.
Niinpä Münchenissä on jouduttu vain arvailemaan, mitä Venäjän presidentin päässä näinä tunteina ja päivinä liikkuu.
Ukrainalaiset sen sijaan ovat näyttävästi mukana. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui lauantaina turvallisuuskonferenssin päälavalla ja epäili taloudellisilla sanktioilla uhkaamisen tehoa.
Ukraina hakee konferenssista selustatukea ja ennen kaikkea mahdollisia uusia lupauksia aseellisesta tuesta. Suomeltakin aseellista apua on pyydetty, mutta Suomi on vedonnut aseidenvientikieltoonsa konfliktialueille.
Suomi ei ole kantansa kanssa yksin. Saksan liittokansleri Olaf Scholz on toistuvasti sanonut, ettei Saksa aio viedä aseita Ukrainaan. Münchenissä hän sanoi, että jos Venäjä hyökkää Ukrainaan, olisi kyseessä “vakava virhe”.
Kokouksen tärkein anti ovat virallisen ohjelman ulkopuolella tarjoutuvat mahdollisuudet vaikuttajien kahdenvälisiin tapaamisiin. Näissä keskusteluissa Venäjän läsnäolo olisi ollut tänä vuonna enemmän kuin toivottua.
Nyt Eurooppa ja Yhdysvallat jäivät keskenään pohtimaan kriisiä, jonka laantumisesta ei ole minkäänlaisia merkkejä.
Aiheesta aiemmin: