Yleisradion julkaisemiin tekstisisältöihin on tulossa uusia rajoituksia. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta sai mietintönsä Yle-laista (siirryt toiseen palveluun) valmiiksi tänään tiistaina, ja siinä valiokunta päätyi hallituksen linjoille: Ylen julkaisemien tekstisisältöjen täytyy pääsääntöisesti liittyä liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävään julkaisuun.
Käytännössä liikenne- ja viestintävaliokunta näyttää näin vihreää valoa hallituksen esitykselle Yle-lain muuttamiseksi. Muutos on ollut eduskunnan käsittelyssä joulukuusta 2020 asti.
Lue myös: Yle-lain muutos etenee – tätä kiista Ylen tekstisisällöistä tarkoittaa
Ylen julkaisemat tekstisisällöt joutuivat lainsäätäjien syyniin, koska kaupallista mediaa edustava Medialiitto kanteli niistä EU-komissiolle vuonna 2017. Medialiiton mukaan Yle julkaisee verkossa sähköistä sanomalehteä ja syö sillä sanomalehtien digimarkkinoita. Liitto halusi komission selvittävän, ovatko Ylen tekstisisällöt EU:n valtiontukisääntelyn mukaisia.
Suomen hallitus esitti vuonna 2020 uudistuksia Yle-lakiin. Esityksen mukaan Ylen verkossa julkaisemien tekstisisältöjen pitäisi pääsääntöisesti liittyä liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviin julkaisuihin. Näitä muutoksia valiokunta päätyi nyt mietinnössään kannattamaan.
Hallituksen esitykseen on kirjattu myös poikkeuksia, joissa Ylen julkaisemien tekstisisältöjen ei tarvitse liittyä liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävään julkaisuun. Näitä ovat muun muassa nopeat uutistilanteet, vähemmistökielillä tehdyt uutissisällöt sekä kulttuuriin ja oppimiseen liittyvät tekstisisällöt.
Seuraavaksi Yle-laki etenee eduskunnan täysistuntoon, joka tekee asiassa lopullisen päätöksen.
Eduskuntaan eteni viime vuonna myös kansalaisaloite, jonka allekirjoittajat haluavat turvata Ylen tekstisisällöt myös ilman kytköstä video- tai äänijulkaisuun. Liikenne- ja viestintävaliokunta ehdottaa eduskunnalle kansalaisaloitteen hylkäämistä.
Medialiitton mielestä rajanveto on välttämätön
Kantelun tehneen Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg sanoo Ylelle olevansa tyytyväinen siihen, että lehdistön ja yleisradiotoiminnan välillä tehdään “tärkeä ja välttämätön” rajanveto.
– Se oli välttämätön sen takia, että Euroopan komissio katsoi, että Yleisradio oli mennyt kielletyn valtiontuen alueelle, ja sieltä on nyt palattava sallitulle alueelle.
Holmbergin mukaan Yle-lain muutos määrittelee alueen, josta lehdistö voi tulevaisuudessa saada tuloja journalismin kustantamiseen ilman vaaraa siitä, että julkisilla varoilla viedään pohja pois tältä ansaintamahdollisuudelta.
Kysymykseen siitä, aikooko Medialiitto jatkaa valituskierrosta EU-komission kanssa, Holmberg ei anna vielä selkeää vastausta: ensin laki pitää hyväksyä eduskunnassa ja saada voimaan ja nähdä, miten Yle käytännön toiminnassaan lakia noudattaa.
– Sitten voimme arvioida näitä jatkomahdollisuuksia.
Ylen toimitusjohtaja ei usko, että yleisö huomaa isoja muutoksia
Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila pitää valiokunnan mietinnössä tärkeänä sitä, että lakiesityksessä tekstisisällöt on määritelty julkisen palvelun tehtävien piiriin kuuluviksi. Ylä-Anttila kiinnittää huomiota myös siihen, että valiokuntakäsittelyssä myös Ylen sisältöjen saavutettavuutta on pidetty tärkeänä.
– Eli aistivammaiset saavat samalla tavalla tietoa asioista kuin kaikki muutkin, se on tärkeää. Tässä todetaan, että tätä pitää seurata. Sitä pidän erittäin hyvänä asiana.
Seurantavastuu kuuluu Yleisradion hallintoneuvostolle, jonka jäsenet valitsee eduskunta.
Ylä-Anttila ei usko, että lakimuutos näkyy yleisölle kovin merkittävästi, jos se hyväksytään ehdotuksen mukaisena. Syynä on se, että Ylessä on jo ennakoitu lakimuutosta ja viety digitaalisia sisältöjä suuntaan, joita lakimuutos edellyttäisi, eli käytännössä julkaistu esimerkiksi nettiuutisia yhdessä liikkuvan kuvan tai audion kanssa.
– Tätä on jo tehty, ja sitä varmasti tässä lain voimaantuloa odotellessa täsmennetään ja tehdään enemmänkin.
Ylä-Anttila toivoo, että jos lakiesitys hyväksytään eduskunnassa, kaikki osapuolet hyväksyisivät ratkaisun eikä kinaaminen enää tältä osin jatkuisi.
Tutkija: Ei voittajia
Tampereen yliopiston journalistiikan yliopistonlehtori Marko Ala-Fossi suomii voimakkaasti koko lakimuutosprosessia.
– Tässä ei ole voittajia. Tässä ei voita suomalaiset, ei voita Yleisradio, ei voita Medialiitto, ei voita edes parlamentarismi. Tässä ei voita kukaan, tälle ei voi antaa tyylipisteitä.
Ala-Fossin mukaan lakiesityksellä ei todennäköisesti toteuteta niitä tavoitteita, mitä prosessin käynnistäneen Medialiiton kantelussa tuotiin esille.
– Hyvin vaikeaa nähdä, millä tavalla Yleisradion verkkosisältöjen muodon määrittely tai rajoittaminen voisi parantaa kaupallisten verkkomedioiden kannattavuutta tai tulonmuodostusta. Näillä asioilla on hyvin vähän tekemistä toistensa kanssa.
Ala-Fossi arvioi, että Ylen kannalta lakiesitys ei tarkoita kovin rajuja muutoksia, jos eduskunta sen sellaisenaan hyväksyy. Hän kuitenkin nostaa esiin kysymyksen siitä, voiko lakimuutos rajoittaa kansalaisten tiedonsaantioikeutta, koska laissa puututaan siihen, miten Ylen pitää julkaista verkossa sisältöjä.
– Tämä rajaa Yleisradion omaa autonomista päätäntävaltaa siitä, miten se journalisminsa tekee, se puoli tässä on myös mukana.
Ala-Fossin mukaan tässä kohtaa on vielä vaikeaa ennustaa tarkasti, millä tavalla lakimuutos tulee näkymään tavalliselle kansalaiselle. Hän pitää kuitenkin mahdollisena, että muutokset voivat jäädä melko huomaamattomiksi.
Ala-Fossi ihmetteleekin, kenen etua lakimuutos lopulta palvelee. Hän pitää mahdollisena, että lakimuutos voi silti innostaa alan toimijoita tekemään lisää kanteluita, kun nyt käytännössä osoitetaan, että kanteluihin reagoidaan muuttelemalla lakia.
Myös Sanoma on kannellut Ylestä
Viime keväänä julkisuuteen tuli myös toinen kantelu Yleisradiosta. Mediayhtiö Sanoma kanteli EU-komissiolle Yle Areenasta ja Ylen sähköisistä oppimissisällöistä. Myös Sanoman kantelu liittyy siihen, noudattaako Suomen Yle-lainsäädäntö EU:n valtiontukisääntelyä.
Sanoman kantelu ei liity nyt eduskunnassa käsittelyssä olevaan Yle-lain muutokseen. Valtiontukiasioiden käsittely EU:ssa voi viedä useita vuosia.
Mitä mieltä olet Yle-lain muutoksesta? Voit keskustella uutisesta 23.2. klo 23 asti.
Lue myös:
Yle-lain muutos etenee – tätä kiista Ylen tekstisisällöistä tarkoittaa
Mediayhtiö Sanoma haluaa rajoittaa Yle Areenaa – konserni kanteli EU:n komissiolle Yleisradiosta